Lue keskustelun säännöt.
ADHD ja murrosikä
29.04.2021 |
Kaipaisin kokemuksia ADHD-nuorten vanhemmilta murrosiän sujumisesta. Omalla lapsella on ollut alakouluiästä asti varsin hankalaa, välillä oli muutamia hiukan tasaisempia vuosia mutta nyt murrosiän nostaessa päätään tuntuu, että tilanne lähtee taas ihan käsistä.
Nuori on uhmakas, ei tottele, joka asian saa jankata (omaan) väsymiseen asti. Mikään ei "kiinnosta" paitsi kavereiden kanssa kylillä kuljeskeleminen. Puheet provosoivia, aina ei edes tiedä onko tosissaan vai yrittääkö vain provosoida. Koulussakin käyttäytyy huonosti eikä jälki-istunnot tai puhuttelut "kiinnosta" ja on raivostuttavan tietoinen omista oikeuksistaan. Sanomattakin lienee selvää, että myöskään kotityöt tuskin kiinnostavat, hirveä sota saada tekemään edes jotain. Rahaa en anna enää centtiäkään ilman, että tekee jotain sen eteen, mutta ei tekeminen silti kiinnosta, mieluummin on ilman rahaa. Ja tietokonetta, kännykkää, kaiken saa ottaa pois mutta ei käytös silti muutu.
Mistä olette saaneet apua? Tämän kanssa on jo aiemmin käyty koko "mylly" läpi perheneuvoloineen, lastenpsykiatrioineen, terapioineen, perhetyöntekijöineen ynnä muineen enkä valitettavasti usko, että niistä on tälläkään kertaa apua. Nuori itse myöskään tuskin enää suostuu yhteistyöhön em. tahojen kanssa. Lääkitys on ja siitä on ollut monta vuotta todella paljon apua, nyt tuntuu ettei sekään enää riitä. Tai ilman lääkettä ollessa päivät ovat kyllä vielä vaikeampia, mutta tilanne ei ole hyvä myöskään lääkkeen kanssa.
Kommentit (8)
Ei auta ku aika. Alko ihan hirvee mylly 14v. Oli kaikenlaista sekoilua ja sossut tuli kuvioon. Nyt 16v. ja alkaa aivotoimintaa olemaan pikkasen enemmän ja murrosikä laantumassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla auttoi urheilu,joka ikinen päivä ja täysillä, joskus useita tunteja. Ja siihen paloi rahaa paljon,mikä oli huonompi juttu. Kuntosalia,skeittia,maastopyörräilyä,lumilautailua,kamppailulajeja..
Keppi&porkkana ei toimi adhd-aivojen kanssa ollenkaan.
Kiitos kokemuksestasi. Olen huomannut, että urheilulla on omaankin nuoreen hyvä vaikutus, mutta kun sekään ei enää kiinnosta. Se on totta, että keppi ei toimi ja tällä hetkellä näyttää, ettei enää porkkanakaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei auta ku aika. Alko ihan hirvee mylly 14v. Oli kaikenlaista sekoilua ja sossut tuli kuvioon. Nyt 16v. ja alkaa aivotoimintaa olemaan pikkasen enemmän ja murrosikä laantumassa.
Meillä justiin 14-v tämä. Huh huh. Mitä kaikkea ehtiikään tapahtua, ennen kuin aivot kypsyvät.
Minulle sanottiin sen sata kertaa tyyliin "jos nyt luet ja keskityt ja yrität niin saat hyvän numeron,sitte saat sen rukan reissun tms". Aivot sen tietää että kannattas lukea,mutta kun ei ole minkäännäköistä motivaatiota niin aivot ei alota sitä lukemista,ja jos alottaa niin ei muista edes sivun alkua kun on puolessa välissä.
Dopamiinit ei toimi samalla tavalla.
Eli porkkanat täysin turhia.
Liikunta,lääkitys,päivärytmi, jos mahdollista niin jonkun sortin terapiaa.
Minun aikana ei ollut vielä mitään hoitoja ,eikä koko adhdeeta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tälläkö vältetään vastuu kun onkin adhd saa heilua huutaa räkyttää eikä kukaan voi mitään
pitäskö kiinittää huomiota siihrn miksi adhd/autismi tulee jollekin syntymäriesana? ilmeisesti vanhemmat ja heidän välinsä vaikuttaa jotenkin vai heidän vanhempiensa? ilmeisesti muös kasvatuksella js ympäristöllä on vaikutusta vähemmän?
Minulla auttoi urheilu,joka ikinen päivä ja täysillä, joskus useita tunteja. Ja siihen paloi rahaa paljon,mikä oli huonompi juttu. Kuntosalia,skeittia,maastopyörräilyä,lumilautailua,kamppailulajeja..
Keppi&porkkana ei toimi adhd-aivojen kanssa ollenkaan.