Olen elämänkatsomukseltani pakana. Muita?

Hep kyllä vaan

Tarkoitat varmaan uskonnoltasi. Oletkin varsinainen satuolentoihin uskoja.

Mitä pakanauskonto riittejä suoritat? Uhraatko hevosia?

Miksi olet elämänkatsomukseltasi pakana? Millainen on pakanan elämänkatsomus?

Vai tarkoitatko tällä, että asut maalla?

Entisaikaan pakana tarkoitti maalla asujaa.

Itse olen luontouskovainen, kaikella on sielu ja henki, kivistä puihin.

Mutta kukin tyylillään, jos se sopii sinulle ole tyytyväinen, moni etsii tietämättään kauan, eikä välttämättä löydä. Kunhan muistat kaksi asiaa, älä tyrkytä uskoasi muille, äläkä vahingoita mitään/ketään.

Onko Turussa missään pakana tapaamisia... Olisi kivaa viettää Kekriä ja oppia muilta uutta❤️

Mitä tarkoittaa pakanuus. kaiki se, joka ei ole kristinuskoa?

Eikös kristinuskon juuret ole yös niin sanotussa pakanuudessa. Pääsiäinen joulut jne.

Ensinnäkin, mitä pakanuus on?

Ensin on määriteltävä kristinusko ja pakanuus. Pakanuudella on erilaisia määritelmiä riippuen siitä, keneltä kysytään. Jotkut sanovat, että pakanuus on mikä tahansa uskonto, joka ei kuulu abrahamilaisiin uskontoihin (islam, kristinusko tai juutalaisuus), kun taas toiset sanovat, että pakanuus on uskonto, joka noudattaa moniuskontoista näkemystä ja pyrkii elvyttämään esi-isiemme vanhoja tapoja. Pakanuus on sateenvarjotermi, eli se kattaa monenlaisia uskontoja, mm: Wicca, uuspakanuus, asatru, kelttiläinen jälleenrakennus, alkuperäiskansojen perinteet, helleeninen pakanuus, druidous, noituus ja paljon muuta. Toiset taas sanovat, että pakanuus vastaa satanismia, mikä ei pidä paikkaansa, mutta kuten sanoin aiemmin, kaikki riippuu siitä, keneltä kysytään.

Seuraavaksi: Mitä on kristinusko?

Kristinusko on yksi kolmesta suuresta maailmanuskonnosta ja yksi abrahamilaisista uskonnoista. Sen juuret ovat Lähi-idässä, ja sen alku ulottuu Aabrahamin aikaan. Tämä uskonto perustuu löyhästi Pyhään Raamattuun, joka on kokoelma ikivanhoja kirjoja, jotka eri uskonnolliset ryhmät ovat valinneet ja laatineet Kristuksen ajoista lähtien. Kristinusko on myös sikäli kattotermi, että kristinuskon haaroja on satoja, mm: Katolilaisuus, baptismi, luterilaisuus, metodismi, kreikkalaisortodoksisuus, seitsemännen päivän adventismi, episkopaalisuus, Jehovan todistaja, mormonit, helluntailaisuus ja monet muut. Kristinuskon haarasta riippuen tiettyjä Raamatun kirjoja ja jaksoja noudatetaan hartaammin kuin muita.

Mitä yhteistä näillä kahdella on?

Kristinuskon juuret ovat sekoittuneet muinaisiin pakanallisiin perinteisiin ja elementteihin, pääasiassa siksi, että kirkko sai valtaa kääntymyksen kautta. Voidakseen käännyttää Euroopan (ja koko maailman) ihmiset pakanallisista uskomuksistaan kirkko katsoi, että heidän oli käännyttävä heitä pelolla uskomuksiaan vastaan tai omaksuttava pakanalliset uskomukset osaksi kristinuskoa. Seuraavaksi sukellamme näihin perinteisiin.

Tarkenna sana "pakana".

Kysymykset monoteismista ja monoteismista Raamatussa

Useimmat ihmiset eivät ymmärrä, että Pyhän Raamatun Vanhassa testamentissa on useita nimiä "Jumalalle". Ensimmäinen Jumalan nimi Mooseksen kirjassa on "Elohim", ja sitä käytetään eniten koko Vanhan testamentin aikana. Sen jälkeen Jumalaa kutsutaan nimellä "El", jonka monet väittävät olevan vain lyhennetty versio Elohimista. Nämä eivät ole ainoat, sillä myös nimi JHVH (jonka sanotaan lausuttavan Jah-weh) esiintyy Vanhan testamentin sivuilla.

Heprealaiset nomadiheimot olivat monijumalaisia.

Jotkut väittävät, että nämä ovat vain eri nimiä samalle Jumalalle, mutta jos tarkastelemme ennen Kristusta elänyttä heprealaista kansaa, huomaamme, että he olivat paimentolaisia, monijumalaisia heimoja. Heillä oli useita jumalia, vaikka jotkut yrittivätkin hävittää ne ja keskittyä yhteen "oikeaan jumalaan". Esimerkiksi Mooses esittää heprealaiselle heimolleen kymmenen käskyä, joissa todetaan, että on vain yksi oikea Jumala ja että heillä ei saisi olla "muita jumalia hänen edessään". Mooseksen heimo palvoi aktiivisesti kultaista vasikkaa, johon viitattiin (oudosti) nimellä "El". Mutta asiaan kuuluu, että käsky itse asiassa myöntää, että on olemassa muitakin "jumalia".

Ashtartin kultti

Tarkastellaan myös mainintaa jumalattaresta Ashtartista (kreikkalainen nimi Astarte), joka mainitaan usein Vanhassa testamentissa. Muutamat heprealaisista kuninkaista, nimittäin Salomo, yrittivät juurruttaa Ashtartin kultin; vaikka monet vastustivat sitä, jotkut tukivat hänen pyrkimyksiään. Vaikka jotkut heprealaiset uskoivat yhteen "oikeaan jumalaan", oli silti monia, jotka seurasivat polyteististä polkua... eli sitä, mitä me kutsumme nykyään pakanuudeksi.

Aurinkopäivä pyhä päivä

Mitä muita symboleja käytetään messussa ja katolisessa kirkossa, ja niillä on esikristillinen muinainen alkuperä? Se, että katolisessa messussa (samoin kuin muissakin kristinuskon haaroissa) sunnuntaita kutsutaan pyhäksi päiväksi, melkeinpä vahvistaa, että esikristillinen auringonjumalan palvonta on keskeinen osa kristinuskoa. Miksi aurinkopäivä olisi pyhä päivä? Voisitte sanoa, että Vanhan testamentin mukaan Jumala otti tuon päivän lepopäiväkseen luotuaan maailman ja ihmisen jne. Mutta eihän Jumala ole se, joka nimesi tuon päivän auringonpäiväksi?

Pyhä vesi, kasteet jne.

Entäpä pyhä vesi? Pyhä vesi on vettä, jonka pappi tai kirkon virkamies on siunannut. Miksi vesi on osa kristillistä käytäntöä, kun kirkko usein tuomitsee luonnon? Vesi on yksi luonnon peruselementeistä, jota palvottiin esikristillisinä pakanallisina aikoina. Pakanat uskoivat, että vedellä oli "puhdistava" voima, ei vain fyysisesti vaan myös henkisesti ja hengellisesti. He "puhdistuivat" pyhissä lähteissä, joissa ja kaivoissa.

'

niin kai minäkin ateistina

Kristinuskon pakanalliset juuret: juhlapyhät = pakanalliset juhlapyhät

Siitä, miten kristilliset juhlapyhät perustuvat muinaisiin pakanallisiin juhlapäiviin, voisi kirjoittaa kokonaisen kirjan, joten tyydyn tässä osiossa lyhyeen. Joulu, jota vietetään 25. joulukuuta, juontaa juurensa muinaisiin pakanallisiin pyhiin päiviin, kuten Yuleen (germaaninen), talvipäivänseisaukseen (jota vietetään eri tavoin eri puolilla maailmaa), Yaldaan ja muihin. Jotta muinaisten pakanallisten juhlien ja joulun välillä olisi selkeä yhteys, vierailemme muinaisessa mithralaisuuden kultissa, jossa auringonjumala Mithras syntyi joulukuun 25. päivänä. Ei ole olemassa historiallisia todisteita, jotka vahvistaisivat Jeesuksen todellisen syntymän joulukuussa, ja tutkijat uskovat, että se tapahtui joskus kesäkuukausina eikä talvella.

Mithralaisuuden ja kristinuskon välillä oli Kristuksen syntymän ajankohdan yhteensovittaminen, minkä lisäksi jouluun siirrettiin lukuisia pakanallisia perinteitä. Näihin kuuluvat ikivihreät kasvit: joulutähti, misteli, kuusi, muratti, marjakuusi ja joulutähdet. Muinaiset keltit ja kreikkalaiset (muun muassa) toivat ikivihreitä koteihin edustamaan kuolemattomuutta ja sitä, että kevät oli nurkan takana. Lahjojen antamisen, kuusen koristelun, juhlimisen, joululaulujen laulamisen, näytelmien esittämisen ja jopa jouluvalojen perinne juontaa juurensa muinaisten eurooppalaisten kansojen pakanallisista perinteistä ja muista.

Pääsiäisen pakanalliset juuret

Entä pääsiäinen? Kyllä, myös pääsiäinen perustuu muinaiseen pakanalliseen juhlaan, jolla vietetään kevätpäiväntasausta. Termi pääsiäinen oli kevään germaanisen jumalatar Eostren nimi. Pääsiäispupu ja pääsiäismunat ovat pakanallisia perinteitä hedelmällisyyden (uuden elämän/kevään) symboleina.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/01/10/paasiainen

Pääsiäinen yhdistää kristillisiä ja pakanallisia perinteitä

Perustuuko kristinusko pakanallisiin uskontoihin?

Ensimmäisellä vuosisadalla jKr. Rooman valtakunta käsitti suurimman osan Välimeren ympärillä sijaitsevasta alueesta, mukaan luettuna osia Italiasta, Kreikasta, Egyptistä ja Juudeasta. Monet erilaiset uskonnot kukoistivat tuolloin ja tuossa paikassa - pakanalliset uskonnot, juutalaisuus ja kristinuskon alkeet.

Uskonnollinen synkretismi - erilaisten ja joskus jopa ristiriitaisten uskomusten ja käytäntöjen yhdistäminen - oli yleistä. Kyseessä oli "kahvila-uskonto", joka riehui. Eri jumalat ja uskonnot sulautuivat toisiinsa ja erkanivat toisistaan koko ajan.

Ensimmäisen vuosisadan aikana kukoisti satoja mysteerikultteja. Mysteerikultti oli salainen uskonto, johon kuului jumalan (tai jumalien ja jumalattarien) palvonta. Monet näistä olivat pelastusjumalia, joiden riitteihin ja rituaaleihin kuului kasteet, jumalan lihan ja veren symbolinen syöminen ja ylösnousemuksen ympärillä järjestetyt juhlat.

Kristinuskon ja pakanuuden yhtäläisyyksiä

Kristinusko on saattanut alkaa mysteerikultina, tai se on saattanut omaksua vain osan näiden kulttien uskomuksista ja käytännöistä. Muinaisilla pakanallisilla kulttuureilla oli yhteisiä käsityksiä jumalista.

Kristinuskon "Kristus" on saattanut olla vain toinen taivaanjumala. Erilaisten pakanallisten/mysteeristen kulttijumalien ja kristinuskon välillä on useita yhtäläisyyksiä. Nämä ovat joitakin niistä.

    Useimpien auringonjumalien syntymäpäivä on joulukuun 25. päivä. Se on talvipäivänseisauksen päivämäärä ja päivä, jonka kirkko on hyväksynyt Jeesuksen Kristuksen syntymäpäiväksi. Joulukuun 25. päivä on annettu, vaikka Raamatun mukaan paimenet olivat pelloillaan, kun Jeesus syntyi, eli Jeesuksen on täytynyt syntyä keväällä (Luuk. 2:8).

    Talvipäivänseisauksen aikaan aurinko "kuolee" kolmeksi päiväksi alkaen noin 22. joulukuuta, jolloin se pysäyttää etelään suuntautuvan liikkeensä; sitten se syntyy (herää henkiin) 25. joulukuuta, jolloin se aloittaa liikkeensä pohjoiseen.

    Auringon nähtiin kulkevan eläinradan 12 merkin kautta. On mahdollista, että Jeesuksen 12 opetuslasta symboloivat eläinradan merkkejä. Auringonjumalilla oli usein opetuslapsia tai palvelijoita (joskaan ei aina 12:ta).

    Pakanallisilla jumalilla oli maagisia syntymiä, ja jotkut syntyivät neitsyelle. Jumalat hedelmöittivät usein nuoria ihmisneitoja.

    Pakanallisilla jumalilla oli usein nimityksiä, kuten "maailman valo", "tie", "hyvä paimen" jne. Näitä nimiä on käytetty Jeesuksesta Kristuksesta.

    Pakanalliset jumalat viettivät joskus "viimeisen ehtoollisen" seuraajiensa kanssa ennen kuolemaansa.

    Pakanalliset jumalat herätettiin usein henkiin kuoleman jälkeen.

    Kaste oli yleinen rituaali mysteerikulttien seuraajien keskuudessa. Johannes Kastaja saattoi jäljitellä tätä rituaalia ja tuoda sen juutalaisuuteen.

    Perinne nauttia leipää ja viiniä jumalan symbolisena (tai todellisena) verenä ja lihana oli osa mysteeriuskontoja. Tämä vastaa Jeesuksen sanoja: "Joka syö minun lihaani ja juo minun vertani, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä" (Joh. 6:54).

Mä olen myös pakana. Olen yleisesti kiinnostunut Euroopan esikristillisistä uskomuksista ja perinteistä. Harjoitan pääosin suomalaisia perinteitä, toisinaan myös kelttiläisiä silloin mikäli tiedossani ei ole suomalaista tapaa johonkin juhlaan tai asiaan. 

Uskonko yliluonnolliseen? Kyllä, mutta se on osin "filosofista", ei sellaista että olisi tietyt jumalat mihin uskon ja että uskoisin tietäväni henkiolentojen pantheonin. Vaistomaisesti kuitenkin koen että sama henki on läsnä ja elävöittää kaiken, ja että erilaiset uskonnot ja paikallisuskomukset on tapoja jakaa sen aineettoman ja ajattoman todellisuus ihmisen ymmärtämään muotoon. Ei ole väliä jos eri kulttuurit tekee tämän jaon jumaliin, henkiin tms. vähän eri tavalla kuin toiset, kumpikaan ei ole absoluuttisen oikeassa tai absoluuttisen väärässä koska käsitellään asioita jotka ei oikeastaan ole ihmisen käsityskyvyn rajoissa, ja jotka on liian isoja tiedollisella tasolla ymmärrettäväksi. Vähän kuin ne tarun elefantit tunnustelijat, jotka sokkona tunnustelee eri osia eläimestä ja kokevat sen olevan ihan erilainen - kyljen tunnustelija sanoo sen olevan valtava massiivinen ja korkea, jalan tunnustelija paksu ja pylväsmäinen jne. Uskon myös, että se henki ja kaikki hahmot joita se ottaa, hyväksyy monet erilaiset ihmisten tavat sitä kunnioittaa, eri kulttuurien erilaiset tavat. Ei ole siis tarpeen yrittää löytää mitään yhtä oikeaa uskontoa tai uskomusjärjestelmää, voi käyttää sitä mikä omaa sielua puhuttelee.

Mielenkiintoista tuo pakanallisten uskontojen sulauttaminen kristinuskoon. Voisitko suositella asiasta jotain kirjaa?