2v purkaa raivonsa vauvaan tai marsuihin, jos en ole joka hetki läsnä
Järki lähtee päästä pian. Vauva (6kk) on kiltti, hyväuninen, rauhallinen ja helppo. 2v siskonsa on kaikkea muuta. Aina kun silmä välttää, tyttö on joko siskonsa tai marsujen kimpussa. On mm. laittanut marsun muovikassiin tai matkalaukkuun. Kun laitoin aidan marsujen huoneen ovelle, siirtyi kiusaamaan siskoaan.
Yritti tökkiä nukkuvaa vauvaa viivottimella silmään, vauva sai tästä mustelman mutta luojan kiitos näkö säilyi kun lääkärissä tarkistettiin.
Olemme yrittäneet antaa esikoiselle aikaa ja henkilökohtaista huomiota. Ei auta. Syliin ottaminen saa aikaan lähinnä pakenemisreaktion.
Tiedän, että kuulostan surkealta äidiltä, mutten saa mistään apua. Lapsi on neuvolassa reipas ja iloinen. Minä kuolen kohta väsymykseen.
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Sinuna pistäisin sen 2v:n syöttötuoliin tai rattaisiin istumaan ja valjaat kiinni, joka kerta kun jää kiinni tuosta. Ja luonnollisesti selität sille juurta jaksaen, että niin kauan kuin tekee vaarallisia asioita niin ei voi päästää liikkumaan minne haluaa vaan joutuu olemaan siinä.
ei mikään 2v ymmärrä puhumista
Ikävä tilanne! Marsut on turvattava niin ettei lapsi pääse niiden kimppuun, aita oli hyvä idea. Jos sekään ei auta, marsuille uusi koti. Jaksamista sulle!
Nyt ne marsut turvaan jonnekin ja heti!!! Oikeesti, niiden turvallisuus on sinun vastuullasi AP. Eläinrääkkäys on rääkkäystä riippumatta rääkkääjän iästä.
Soita Supernännylle ja sovitte teidän perheen säännöt.
Kiellät vaan reippaasti ja tarvittaessa estät lasta tekemästä pahaa, niin kauan että menee perille. Turhat selittelyt ja lässytykset pois, ei on ei ja vanhempia totellaan.
Sukulaislapsi on saanut retuuttaa koiraa ja rikkoa paikkoja pienestä asti, kolmekymppiset, korkeasti koulutetut vanhemmat eivät osaa kasvattaa, varovasti sanotaan et älä nyt viitsi tai pidetään pitkiä puheita miten koiraan ehkä sattuu. Lopputuloksena kukaan sivusta ei halua heitä kylään ja lapsella on vaikeuksia päiväkodissa.
Vierailija kirjoitti:
Ikävä tilanne! Marsut on turvattava niin ettei lapsi pääse niiden kimppuun, aita oli hyvä idea. Jos sekään ei auta, marsuille uusi koti. Jaksamista sulle!
Marsuthan tässä nyt tärkeimmät on!! Voi itku joidenkin ajatuksenjuoksua.
2-vuotias on tosi pieni, ja kyllä tuo menee ohi. Onko mahdollista, että 2-v saisi vielä enemmän huomiota ja ihan omaa aikaa toisen vanhemman kanssa? Huomion hakemiseltahan tuo niin selvästi vaikuttaa. Lapselle tehtävä selväksi, ettei saa satuttaa ja joku tarrapalkintosysteemi käyttöön onnistumisesta.
Onko tämä provo? 2v. ei oikeasti vielä tiedosta tiettyjä asioita ja jos on lemmikkejä esim. häkissä olevia marsuja, niin nehän pidetään siellä häkissä penskojen ulottuvilta. Samoin huolehditaan siitä, että esikoinen ei käy nuorimman päälle, Oletko ihan kypsä vanhemmaksi kun tämmöisiä kyselet näillä saiteilla?
Lapsi on mustasukkainen ja tietää, että eläviä olentoja vahingoittamalla saa huomiota. Ei ole merkki lapsen pahuudesta siinä missä hyvät unet eivät ole merkki vauvan kiltteydestä; etenkään vauvat eivät ole kilttejä tai tuhmia.
Vauvan ja marsujen turvallisuus on turvattava, mutta muuten esikoiselle ei pidä antaa mitään huomiota vääristä teoista. Lopettaa, kun tajuaa, että äiti ei juoksekaan salamana paikalle, kun lapsi vain tekee jotain jäynää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinuna pistäisin sen 2v:n syöttötuoliin tai rattaisiin istumaan ja valjaat kiinni, joka kerta kun jää kiinni tuosta. Ja luonnollisesti selität sille juurta jaksaen, että niin kauan kuin tekee vaarallisia asioita niin ei voi päästää liikkumaan minne haluaa vaan joutuu olemaan siinä.
ei mikään 2v ymmärrä puhumista
Kyllä se ymmärtää jo yhtä ja toista, kunhan tarpeeksi selvästi ja lapsentasoisesti sanoo. Sekä mielellään sanoo sen heti siinä tilanteessa missä asia on ajankohtainen jotta lapsi varmemmin muistaa mistä on kyse.
Toki eri asia on sitten se, että haluaako se 2v totella. Jos ei halua, niin ihan perinteinen uhkailu/kiristys/lahjonta toimii tavallisesti hyvin sanoman tehostajana.
Reippaasti vaan nurkkaan ja joka kerta selität miksi ei saa toimia niin. Ihan joka kerta. Vietä laatuaikaa sen lapsen kanssa kun pienempi päiväunilla. Lue kirjaa/halittele. Ne kotityöt voi kyllä odottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vauvan ja marsujen turvallisuus on turvattava, mutta muuten esikoiselle ei pidä antaa mitään huomiota vääristä teoista. Lopettaa, kun tajuaa, että äiti ei juoksekaan salamana paikalle, kun lapsi vain tekee jotain jäynää.
Kuten sanoit niin kyse on vaarallisesta asiasta. Ei sellaista voi jättää huomiotta. Sen sijaan voi ja pitää pitää huoli siitä, että se huomio mikä lapselle annetaan on riittävän negatiivista, jotta lapsi ei uudestaan halua joutua sen huomion kohteeksi.
Ei vauav tarvitse koko ajan seuraa, vaipanvaihtoa ja ruokaa. Kohdista suurin osa sen ulkopuolella huomiostasi tähän kaksivuotiaaseen. Het aamulla , kun hän herää ,sanot hänelle miten ihana lapsi hän on. Pyydät häneltä apua vauvan hoidossa ja kehut kuinka hyvä apulainen hän on. Et tulisi toimeen ilman häntä.
Onpa kiva ,kun hän on jo niin osaava isosisko ja taitava. Osaa viedä lautaset ja mukit ym pöydälle ja sikaiset tiskipöydälle, otat syliin ja luet sekä laulat hänelle. Kuuntelette yhdessä lastenlauluja.
Kun menette ulos ja vauva on vaunuissa , virt hänet keinumaan ja yhdessä teette hiekkakakkuja tms hiekkalaatikolla. Kaikki siis tuohon tapaan. Mitä enemmän kiität ja kehut , sitä paremmin hän toimii sen mukaisesti.
Teidän pyykit pesee pesukone ja ei sun ja 2- vuotiaan ruuanlaittoon saa kovin paljon aikaa tuhraantumaan.
Siivota ei palon tarvitse , jos laitat tavarat ja vaatteet saman tien niille kuuluviin paikkoihin , etkä jätä niitä niinkuin p,,,ka per,,, tä.
Kaksivuotiaan leikit kuuluu olla kodissa, ei niitä kuulu joka välissä siivota.
Elikkä muuta ap omia tapojasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä tilanne! Marsut on turvattava niin ettei lapsi pääse niiden kimppuun, aita oli hyvä idea. Jos sekään ei auta, marsuille uusi koti. Jaksamista sulle!
Marsuthan tässä nyt tärkeimmät on!! Voi itku joidenkin ajatuksenjuoksua.
No sitä vauvaa ei voi antaa toiseen kotiin.
Juuri näin oli siskon perheessä kun pieni vauva tuli.Tyttö pari vuotias heittäytyi mahdottomaksi. Raskasta oli aina siihen kun tyttö uutti kotoa pois.
Nyt aikuisena ovat parhaat kaverit.
Kiinnitä 2-vuotiaaseen oikein paljon positiivista huomiota, kun hän käyttäytyy toivotulla tavalla. Mutta kun hän yrittää vahingoittaa marsuja tai vauvaa, kiinnitä häneen huomiota niin vähän kuin mahdollista. Kiellät lyhyesti ja otat hänet pois tilanteesta, mutta ei mitään pitkiä saarnoja, vaan todella vähän huomiota. Näin vahvistat hyvää käytöstä.
Lisäksi korosta lapselle isona olemisen hyviä puolia. Kehu, kun hän osaa jo hienosti tehdä jotain (esimerkiksi antaa märän vaatteen tai pyykkipojan, kun olet ripustamassa pyykkiä kuivumaan), koska hän on jo niin iso. Sano, kuinka kivaa on, kun voitte tehdä lapsen kanssa kahdestaan sitä tai tätä, kun hän on jo niin iso.
Kun isä tulee kotiin, kehu hänelle laosen kuullen, kuinka lapsi teki tänään sitä tai tätä. Kyllä se onkin mukavaa, kun kotona on näin iso lapsi, joka voi jo auttaa siinä ja tässä.
Kolmen äiti
Sinuna pistäisin sen 2v:n syöttötuoliin tai rattaisiin istumaan ja valjaat kiinni, joka kerta kun jää kiinni tuosta. Ja luonnollisesti selität sille juurta jaksaen, että niin kauan kuin tekee vaarallisia asioita niin ei voi päästää liikkumaan minne haluaa vaan joutuu olemaan siinä.