2v purkaa raivonsa vauvaan tai marsuihin, jos en ole joka hetki läsnä
Järki lähtee päästä pian. Vauva (6kk) on kiltti, hyväuninen, rauhallinen ja helppo. 2v siskonsa on kaikkea muuta. Aina kun silmä välttää, tyttö on joko siskonsa tai marsujen kimpussa. On mm. laittanut marsun muovikassiin tai matkalaukkuun. Kun laitoin aidan marsujen huoneen ovelle, siirtyi kiusaamaan siskoaan.
Yritti tökkiä nukkuvaa vauvaa viivottimella silmään, vauva sai tästä mustelman mutta luojan kiitos näkö säilyi kun lääkärissä tarkistettiin.
Olemme yrittäneet antaa esikoiselle aikaa ja henkilökohtaista huomiota. Ei auta. Syliin ottaminen saa aikaan lähinnä pakenemisreaktion.
Tiedän, että kuulostan surkealta äidiltä, mutten saa mistään apua. Lapsi on neuvolassa reipas ja iloinen. Minä kuolen kohta väsymykseen.
Kommentit (58)
Kyllä 2 vuotiaskin osaa olla pahanteossa - jollei sana muuten mene perille, niin niskavilloista tehostetta. Viis se mistään lässytyssanoitusluennoista enää tossa vaiheessa piittaa.
2 vuotiaan muisti ei ole vielä kehittynyt siten, että osaisi tietoisesti olla jotenkin. Osaa myöhemmin sanan "ei" ja "saa". Käytännössä aikuisen pitää koko ajan vahtia ja pitää vauva turvassa. Marsu ei oikein sovi lasten läheisyyteen lainkaan, ja voi stressaantua melusta.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä 2 vuotiaskin osaa olla pahanteossa - jollei sana muuten mene perille, niin niskavilloista tehostetta. Viis se mistään lässytyssanoitusluennoista enää tossa vaiheessa piittaa.
Missään nimessä ei väkivaltaa, se traumatisoi lasta. Ethän dementoitunutta isoisääsikään revi niskavilloista, kun ei muista. Pikkulapsi ei muista vielä asioita, joskus ei isokaan lapsi kaikkea.
Väkivalta synnyttää väkivaltaa, ei ratkaise ongelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä 2 vuotiaskin osaa olla pahanteossa - jollei sana muuten mene perille, niin niskavilloista tehostetta. Viis se mistään lässytyssanoitusluennoista enää tossa vaiheessa piittaa.
Kannustat täällä laittomiin tekoihin? Jos olisi koettu hyväksi ja rakentavaksi kasvatuskeinoksi, olisi tuskin kielletty lailla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä 2 vuotiaskin osaa olla pahanteossa - jollei sana muuten mene perille, niin niskavilloista tehostetta. Viis se mistään lässytyssanoitusluennoista enää tossa vaiheessa piittaa.
Missään nimessä ei väkivaltaa, se traumatisoi lasta. Ethän dementoitunutta isoisääsikään revi niskavilloista, kun ei muista. Pikkulapsi ei muista vielä asioita, joskus ei isokaan lapsi kaikkea.
Nykyisin kaikki traumatisoi lasta. Paitsi tietysti positiivinen vahvistaminen ja tunteiden sanoittaminen jotka ratkaisevat kaikki kasvatusongelmat.
Jos me vanhat sukupolvet oltaisiin oltu yhtä herkkiä kuin nykylapset niin me oltaisiin varmaan lataamossa jokaikinen.
Huh. Semmosta pientä psykopaattia sitten kasvatat siellä. Sinä ap etsit niille marsuille nyt uuden, turvallisen kodin, ja sen taaperosi viet lääkäriin asap!
Topakka kielto aina, kun lapsi satuttaa tai edes yrittää satuttaa jotakuta tai jotain.
Viet lapsen pois tilanteesta ja yrität keksiä parempaa tekemistä. Jossei onnistu, niin vie muksu omaan huoneeseensa huutamaan. Jää seuraksi, jos mahdollista. Jossei, niin käy tiheästi lapsen luona.
Tuon ikäinen ymmärtää, muttei kuitenkaan täysin sisäistä sitä, että aiheuttaa kipua. Pakotettu empatia on paras keino saada viesti perille. Omalle lapselleni sanoin, että jos on pakko lyödä, niin itseään saa lyödä niin paljon kun tahtoo, mutta eläimiä tai muita ihmisiä ei koskaan. Jos löi jotakuta tai jotakin, osoitin hänen kehossaan samaa kohtaa ja sanoin, että tuohon saa lyödä, mutta kaverin kehoon ei. Lapsi ei alkanut lyömään itseään, mutta tajusi pointtini niin että lopetti myös muiden lyömisen. Eli tosiaan lasta ei satutettu, mutta ei tarvinnut montaa kertaa sanoa, kun viesti meni perille.
Vierailija kirjoitti:
Jos olisi koettu hyväksi ja rakentavaksi kasvatuskeinoksi, olisi tuskin kielletty lailla.
Itse asiassa se on nykyisinkin sallittu lähes kaikissa maissa. Pohjoismaat ovat yksi harvoista paikoista jotka se ovat kieltäneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä tilanne! Marsut on turvattava niin ettei lapsi pääse niiden kimppuun, aita oli hyvä idea. Jos sekään ei auta, marsuille uusi koti. Jaksamista sulle!
Marsuthan tässä nyt tärkeimmät on!! Voi itku joidenkin ajatuksenjuoksua.
Marsut ja vauva on tärkeitä suojata. Sun mielestäkö sama mitä marsulle tekee? Toivottavasti sulla ei lemmikkejä.
Selkeä kielto ja konkreettisesti estetään lasta tekemästä kiellettyä asiaa. Esikoinen on itsekin vielä hyvin pieni ja tarvitsee jatkuvaa silmällä pitämistä. Myös huomion suuntaaminen johonkin muuhun sallittuun, mielekkääseen puuhaan varmasti auttaisi.
Tsemppiä! Pienten kanssa on usein aika haastavaa mutta kyllä se siitä helpottaa.
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä provo? 2v. ei oikeasti vielä tiedosta tiettyjä asioita ja jos on lemmikkejä esim. häkissä olevia marsuja, niin nehän pidetään siellä häkissä penskojen ulottuvilta. Samoin huolehditaan siitä, että esikoinen ei käy nuorimman päälle, Oletko ihan kypsä vanhemmaksi kun tämmöisiä kyselet näillä saiteilla?
Tämähän pitäisi olla vertaistuen palsta . Vauva. Ja ihmisillä on hyviä vinkkejä , millä itse ovat pärjänneet. Ei kukaan voi tietää kaikkea ilman kysymystä. Ohis.
2-vuotias todellakin on pahanteossa, mikä ei tarkoita sitä, että itse lapsi olisi paha tai tuhma. 2-vuotiaalla on uhmaikä, jolloin hän testaa rajoja joskus jopa koko valveillaoloaikansa.
Hyviä ohjeita on tullutkin, eli huomioi ja kehu lasta kun hän toimii oikein. Luettele, mitä kaikkea hän osaa, kun vauva ei osaa vielä oikein mitään. Normaaliälyinen 2-vuotias todellakin ymmärtää puhetta oikein hyvin, totteleminen on sitten asia toinen.
Jos perheessä on isä, anna vastuuta hänelle, kun hän on kotona, eli isä-tytäraikaa esim. ulkoillen tms. Voit itse silloin keskittyä vauvan ja sinun vuorovaikutukseen keskeytyksettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä 2 vuotiaskin osaa olla pahanteossa - jollei sana muuten mene perille, niin niskavilloista tehostetta. Viis se mistään lässytyssanoitusluennoista enää tossa vaiheessa piittaa.
Missään nimessä ei väkivaltaa, se traumatisoi lasta. Ethän dementoitunutta isoisääsikään revi niskavilloista, kun ei muista. Pikkulapsi ei muista vielä asioita, joskus ei isokaan lapsi kaikkea.
Nykyisin kaikki traumatisoi lasta. Paitsi tietysti positiivinen vahvistaminen ja tunteiden sanoittaminen jotka ratkaisevat kaikki kasvatusongelmat.
Jos me vanhat sukupolvet oltaisiin oltu yhtä herkkiä kuin nykylapset niin me oltaisiin varmaan lataamossa jokaikinen.
No teistä kyllä valtaosan pitäisi ollakin. Olette välttelevästi kiintyneitä ja jatkoitte sitä parhaanne mukaan omiinkin lapsiinne. Tuoreet polvet sentään yrittävät muuttaa asioita parempaan suuntaan ja olla normaalimpia.
Välttelevästi kiintyneitä? :P Sanoisin enemmänkin, että ennen oltiin paljon perhe- ja sukukeskeisempiä kuin nykyään. Nykynuorista moni vaan eristyy johonkin vuokrayksiöön pleikkarin ääreen eikä paljon yhteyttä pidä sukulaisiinsa.
Tarviskohan 2 vuotias jo kavereita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä 2 vuotiaskin osaa olla pahanteossa - jollei sana muuten mene perille, niin niskavilloista tehostetta. Viis se mistään lässytyssanoitusluennoista enää tossa vaiheessa piittaa.
Missään nimessä ei väkivaltaa, se traumatisoi lasta. Ethän dementoitunutta isoisääsikään revi niskavilloista, kun ei muista. Pikkulapsi ei muista vielä asioita, joskus ei isokaan lapsi kaikkea.
Nykyisin kaikki traumatisoi lasta. Paitsi tietysti positiivinen vahvistaminen ja tunteiden sanoittaminen jotka ratkaisevat kaikki kasvatusongelmat.
Jos me vanhat sukupolvet oltaisiin oltu yhtä herkkiä kuin nykylapset niin me oltaisiin varmaan lataamossa jokaikinen.
No teistä kyllä valtaosan pitäisi ollakin. Olette välttelevästi kiintyneitä ja jatkoitte sitä parhaanne mukaan omiinkin lapsiinne. Tuoreet polvet sentään yrittävät muuttaa asioita parempaan suuntaan ja olla normaalimpia.
Välttelevästi kiintyneitä? :P Sanoisin enemmänkin, että ennen oltiin paljon perhe- ja sukukeskeisempiä kuin nykyään. Nykynuorista moni vaan eristyy johonkin vuokrayksiöön pleikkarin ääreen eikä paljon yhteyttä pidä sukulaisiinsa.
Et tiedä psykologiasta mitään. Vaikka ennen oltiin perhekeskeisempiä ja tavattiin sukua enemmän, oli tunneilmastossa paljon isompia ongelmia kuin nykyään. Lapsia on kasvatettu karaisemalla ja tuhottu näin heidän mielenterveyttään ja edellytyksiä terveeseen kasvuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä 2 vuotiaskin osaa olla pahanteossa - jollei sana muuten mene perille, niin niskavilloista tehostetta. Viis se mistään lässytyssanoitusluennoista enää tossa vaiheessa piittaa.
Missään nimessä ei väkivaltaa, se traumatisoi lasta. Ethän dementoitunutta isoisääsikään revi niskavilloista, kun ei muista. Pikkulapsi ei muista vielä asioita, joskus ei isokaan lapsi kaikkea.
Nykyisin kaikki traumatisoi lasta. Paitsi tietysti positiivinen vahvistaminen ja tunteiden sanoittaminen jotka ratkaisevat kaikki kasvatusongelmat.
Jos me vanhat sukupolvet oltaisiin oltu yhtä herkkiä kuin nykylapset niin me oltaisiin varmaan lataamossa jokaikinen.
No teistä kyllä valtaosan pitäisi ollakin. Olette välttelevästi kiintyneitä ja jatkoitte sitä parhaanne mukaan omiinkin lapsiinne. Tuoreet polvet sentään yrittävät muuttaa asioita parempaan suuntaan ja olla normaalimpia.
Välttelevästi kiintyneitä? :P Sanoisin enemmänkin, että ennen oltiin paljon perhe- ja sukukeskeisempiä kuin nykyään. Nykynuorista moni vaan eristyy johonkin vuokrayksiöön pleikkarin ääreen eikä paljon yhteyttä pidä sukulaisiinsa.
Et tiedä psykologiasta mitään. Vaikka ennen oltiin perhekeskeisempiä ja tavattiin sukua enemmän, oli tunneilmastossa paljon isompia ongelmia kuin nykyään. Lapsia on kasvatettu karaisemalla ja tuhottu näin heidän mielenterveyttään ja edellytyksiä terveeseen kasvuun.
Jos sinun teoriasi sanoo noin, niin ei se tarkoita sitä, että se olisi totuus.
Mielenterveysongelmatkaan eivät ainakaan ole vähentyneet tässä yhteiskunnassa, enemmänkin päinvastoin.
Vierailija kirjoitti:
Tarviskohan 2 vuotias jo kavereita?
Ei välttämättä, jos kotona on tarpeeksi iänmukaista tekemistä. Joku perhekerho tai avoin päiväkoti kerran, pari viikossa voisi olla ok, jos sellaisia nyt korona-aikaan on auki.
2- vuotias ymmärtää todella todella paljon , ilmeet eleet ja kaikkea muuta. Lapset ovat äärettömän älykkäitä. Jo 1/2 - vuotiaskin ymmärtää paljon.