Kuinka ehdoton on naisten ”miesmaku” vai onko se enemmäkin jotain teinityttöjen fantasiaa?
Ihailemani nainen on sanonut pitävänsä tummista miehistä. Kannattaako minun vaaleana edes yrittää?
Kommentit (20)
Sinä se tässä olet jolla on teinifantasioita. Oikeasti normaali ihminen ei kysele näin typeriä eikä edes mieti mitään hiusten väriä jutellessaan kiinnostavalle ihmiselle.
Itsekin teininä haaveilin tummatukkaisesta miehestä. Rakastuin sitten perisuomalaiseen pellavapäähän. Kun ajattelen kaikkia tuntemiani pariskuntia, niin miehiä on laidasta laitaan. Paitsi yhtään överibodaria en tiedä muuta kuin pariskunnan, joista kumpikin harrastaa kehonrakennusta eikä nainenkaan ole mikään bikinifitnessmissi vaan kunnolla lihaksikas.
Minulla on teoriassa "miesmaku" - silmääni miellyttävät pitkät, laihat, kalpeat miehet joilla on pitkät mustat hiukset ja iso nenä. Mutta kun alan jutella miehen kanssa ja hän osoittautuu fiksuksi ja hauskaksi, ulkonäöllä ei ole enää merkitystä. Viimeisin ihastukseni muistutti aika lailla Sami Hedbergiä! Joten varmaan sinullakin on toivoa, eihän nainen sanonut että hänelle kelpaavat vain tummat miehet.
Taidankin ensi viikolla ihastukseni ollessa kuuloetäisyydellä kailottaa kovaan ääneen miten koen ruskeasilmäiset miehet epäkiinnostavina, ehkä se siniharmaasilmäisenä miehenä sitten älyää rynnätä iholle ja kaappaa mut syliinsä tuliseen suuteloon!
Miehillä on se naismaku, josta ne ei poikkea- ja se maku koskee ulkonäköä. Tiedän monta miestä, joille naisessa on tärkeintä tissien koko.
Ne tukan ja silmien värit on sellainen juttu, joilla nainen toimii itse aktiivisesti. Hän huomaa ne omaan silmään sopivat miehet toisten joukosta ja tekee heille aloitteita. Jos sitten eri näköinen mies alkaa piirittää, niin sitten se silmien värit sun muut eivät enää ole niin merkittävä juttu. Tämä ei sitten koske pituutta, vaikka pieni mies miten piirittäisi, se on silti vaan pieni mies.
Oletteko teinejä? Minullakin oli nuorena ehdottomia vaatimuksia esim treffasin vain jalkapalloilijoita, mutta aikuistuttuani tyhmät vaatimukset ovat jääneet. Totta kai itsekin tykkään tummista raamikkaista miehistä, mutta lopulta sisin on tärkein.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on teoriassa "miesmaku" - silmääni miellyttävät pitkät, laihat, kalpeat miehet joilla on pitkät mustat hiukset ja iso nenä. Mutta kun alan jutella miehen kanssa ja hän osoittautuu fiksuksi ja hauskaksi, ulkonäöllä ei ole enää merkitystä. Viimeisin ihastukseni muistutti aika lailla Sami Hedbergiä! Joten varmaan sinullakin on toivoa, eihän nainen sanonut että hänelle kelpaavat vain tummat miehet.
Juuri näin. Minä tarkoitan miesmaulla sitä, että pidän tummia ja komeita hyvännäköisinä. Toki tunnistan vaaleat ja komeat myös hyvännäköisiksi, mutta tummat vain miellyttävät enemmän silmää.
Parisuhdeasioissa sillä ei kuitenkaan ole mitään merkitystä. Sisin ratkaisee.
Vierailija kirjoitti:
Ne tukan ja silmien värit on sellainen juttu, joilla nainen toimii itse aktiivisesti. Hän huomaa ne omaan silmään sopivat miehet toisten joukosta ja tekee heille aloitteita. Jos sitten eri näköinen mies alkaa piirittää, niin sitten se silmien värit sun muut eivät enää ole niin merkittävä juttu. Tämä ei sitten koske pituutta, vaikka pieni mies miten piirittäisi, se on silti vaan pieni mies.
Voihan helvetti, kiitos korvamadosta.. https://www.youtube.com/watch?v=upSRb8XVKOM
Vierailija kirjoitti:
Oletteko teinejä? Minullakin oli nuorena ehdottomia vaatimuksia esim treffasin vain jalkapalloilijoita, mutta aikuistuttuani tyhmät vaatimukset ovat jääneet. Totta kai itsekin tykkään tummista raamikkaista miehistä, mutta lopulta sisin on tärkein.
Joudut tyytymään, kuten muutkin ihmiset normaalisti joutuvat. Eivät ne vaatimukset/haaveet mihinkään ole jääneet :)
Harvemmilla ne varmaankaan mitenkään ehdottomia ovat. Itse tykkään vaaleista miehistä, mutta olen kyllä rakastunut tummaankin. Nää on näitä kriteerejä jotka valuvat kaivoon siinä vaiheessa kun joku saa sukat pyörimään jaloissa.
Olen jo täti-ihminen ja aikuisten lasten äiti. Siitä huolimatta silmä lepää vain pitkissä miehissä. Kaikki pätkät olivat nuorempana absoluuttinen turn-off, kaikki poikakaverit olivat yli 180 cm ja samoin puoliso yli 190cm. Mitään hyötyä tuosta ylenpalttisesta pituudesta ei ole ollut paitsi että lapset ovat pitkiä. Syy tuohin mieltymykseen on epäselvä.
Paljon olen kuullut juttuja kuinka kumppaniksi valikoitui lopulta aivan eri tyyppinen ihminen kuin mistä yleensä on kiinnostunut, eli selvästi sekin on mahdollista.
Itsekin olen tähän saakka kiinnostunut vain tummapiirteisistä miehistä ja pidän erittäin epätodennäköisenä että päätyisin suhteeseen vaalean miehen kanssa. Mutta mistäs sitä toisaalta tietää, jos joku vaalea mies joskus viekin yllättävästi jalat alta. Ajatuksena kuulostaa epärealistiselta mutta on se elämä ennenkin osannut yllättää.
Vierailija kirjoitti:
Itsekin teininä haaveilin tummatukkaisesta miehestä. Rakastuin sitten perisuomalaiseen pellavapäähän.
Näin se meni mullakin. Nuoruuden näyttelijäihastuksia olivat esim. Joe McFadden ja Dustin Clare, mutta rakastuin savolaiseen pellavapäähän, jonka kanssa ollaan menossa kesällä naimisiin
Jälkikäteen ajateltuna lapsuuden ja teiniajan mieltymys tummatukkaisiin kiharapäihin juontunee jonkin sortin evoluutiobiologisesta "leimautumisreaktiosta", jonka seurauksena on taipumus valita oman äidin tai isän näköinen puoliso. Isäni oli nuorempana tummatukkainen kiharapää, jolla oli vanhojen valokuvien perusteella parikymppisenä järkyttävän samanlaiset kasvonpiirteet kuin miehelläni. Mieheni näyttää melko samannäköiseltä kuin KuPS:in Saku Savolainen, jolla on piikkisuora tukka pystyssä.
Eksäni ovat olleet kaikki keskenään täysin erinäköisiä ja pituisia.
Itselläni on kyllä selvä alitajuntainen miestyyppi, johon usein tunnen vetoa. Satun itse tummapiirteisenä pitämään enemmän tummapiirteisistä miehistä. Toisia taas vastakohdat vetää puoleensa. Kerran osui kyllä kemiat todella hyvin yhteen vaaleamman miehen kanssa. Ei ihminen mieltymyksilleen voi paljoakaan. Nyt olen naimisissa "miesmakuani" vastaavan miehen kanssa.
Omani ei ainakaan ole ehdoton. Jos lasken kaikki ihastukseni, säätöni ja mieheni teini-iästä eteenpäin, niin kyllä siellä on ulkonäöltään sekä luonteeltaan todella monipuolista sakkia. Ainoat joiden tajusin heitä kaikkia yhdistävän on silmälasittomuus, hyvä huumori ja lempeä luonne. Ammatiltaan on kaikkea matematiikan professorista psykiatriseen sairaanhoitajaan ja merkonomista raksaäijään.
Ja jos joku aikoo nyt tulla kommentoimaan siitä että ihminen ei valitse nähdä huonosti, ei silmälasit saa olla turn off!!! Olen itse ilman laseja lähes sokea, joten tiedän varsin hyvin tämän. Ei vain iske.
Vierailija kirjoitti:
Omani ei ainakaan ole ehdoton. Jos lasken kaikki ihastukseni, säätöni ja mieheni teini-iästä eteenpäin, niin kyllä siellä on ulkonäöltään sekä luonteeltaan todella monipuolista sakkia. Ainoat joiden tajusin heitä kaikkia yhdistävän on silmälasittomuus, hyvä huumori ja lempeä luonne. Ammatiltaan on kaikkea matematiikan professorista psykiatriseen sairaanhoitajaan ja merkonomista raksaäijään.
Ja jos joku aikoo nyt tulla kommentoimaan siitä että ihminen ei valitse nähdä huonosti, ei silmälasit saa olla turn off!!! Olen itse ilman laseja lähes sokea, joten tiedän varsin hyvin tämän. Ei vain iske.
Tässä tämä eri makujen kauneus. Minusta taas silmälasit miehellä ovat plussaa. Ap, jos ihastuksesi kertoi sinulle suoraan pitävänsä tummemmista miehistä, niin varmasti sinulle löytyyy näinen joka erityisesti tykkää vaaleammista miehistä. Itse en ainakaan haluaisi olla miehen kanssa, joka ei koe minua vetäväksi. En kuitenkaan ottaisi asiasta itseeni, sillä monien miesten silmään olen vetävä. Jokaiselle löytyy ottajansa.
Vierailija kirjoitti:
Miehillä on se naismaku, josta ne ei poikkea- ja se maku koskee ulkonäköä. Tiedän monta miestä, joille naisessa on tärkeintä tissien koko.
Tuohon on ihan hyvät syyt.
mies53v
Jos nainen on noin hölmö, niin siihen samaan porukkaan sinäkin kuulut, eli anna mennä vain.