Lue keskustelun säännöt.
Miksi teit lapsia jos elämän paras hetki on se kun saa ”oma aikaa”?
09.04.2021 |
Kiinnostaa vaan tietää. Kun näitä vanhempia on nykyään niin paljon, kenellä ei ole paljon muuta mielessä kuin se että milloin taas on omaa aikaa. Sitten saatetaan vielä tehdä parikin lasta, vaikka ei kauheasti haluta heidän kanssaan viettää aikaa.
Kommentit (81)
Kyse on vaihtelusta. Lapsen kanssa on aivan ihanaa, mutta välillä on ihana olla ilman mitään vastuuta toisesta ihmisestä. Omaa aikaa osaa myös arvostaa ihan toisella tavalla kuin ennen lasta, silti en ikinä haluaisi palata lapsettomaan elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On paljon ihmisiä, joiden ei pidä lisääntyä. Ei vaikka kuinka niin on tapana jossain iässä tehdä ja kun "kaikki muutkin".
Se oma aika on ihan erilaista aikaa kuin lasten kanssa vietetty aika. Lastenkin kanssa vietetty aika on siis hyvää, mutta siihen sisältyy aina se vanhemman vastuu, täydellisen kaaoksen mahdollisuus ja paljon muuta. Yksin ollessa vastaat vain itsestäsi, eikä KOKO AJAN tarvitse olla tuntosarvet pystyssä joka suuntaan. Noh, ymmärtäjät ymmärtää... On ihan tervettä haluta olla säännöllisesti yksin tai omilla menoilla muiden aikuisten kanssa.
Typerä trolli. Kokeile itse elämää niin, ettet saa hetkeäkään omaa aikaa missään vaiheessa vuorokautta, ja jatka tätä kolme vuotta. Esitä tuo kysymyksesi sen jälkeen. Tämä näkökulma totaaliyksinhuoltajalta ilman tukiverkkoja. Perheet joissa molemmat vanhemmat kantavat vastuuta, ja tukiverkkot löytyy, ovat aivan toisenlaisessa asemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä se on sama ilmiö kuin että jos käy töissä niin sitä nauttii vapaa-ajasta paljon enemmän kuin työttömän. Jos on lapsia niin siitä omasta ajasta nauttiikin sit ihan täysillä kun sitä on niin harvoin.
Koska koko elämä ei voi olla "elämän parasta aikaa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei elämä ole mitään joko-tai, vaan sekä että! Lapset ovat ihania, mutta 24/7h rasittavia. Voidakseen antaa, pitää myös välillä itsekin olla saamapuolella. Lapset ovat myös kovin eriluonteisia, aivan niin kuin aikuisetkin. Ei ole mahdollista tilata lasta mittatilaustyönä, yhtä järjetön ajatus kuin aikanaan tohtori Frankestainin keksintö. Samaan lapseen ei ole kasattavissa kaikkia mahdollisia hyveitä ja karsia heikkouksia pois kuin jostain materiaalista. On hyväksi molemmille, sekä lapsille että vanhemmille olla joskus erossa, lapsi omia siipiä kokeilemassa ja vanhempi hetken ilman vastuuta jonkun toisen ihmisen tekemisistä.
Ihan sama se on vaikka miehen kanssa. Olemme olleet yhdessä melkein 20 vuotta ja rakastan häntä edelleenkin ihan mahdottomasti. Silti se on aina tosi kivaa, kun hän lähtee johonkin, ja saan olla kotona muutaman tunnin yksin. En edes välttämättä tee mitään tavallisuudesta poikkeavaa, mutta se on silti kivaa tehdä sitä yksin. On myös ihanaa, kun mies tulee kotiin, ja juoksen yleensä halaamaan häntä ovelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se oma aika on ihan erilaista aikaa kuin lasten kanssa vietetty aika. Lastenkin kanssa vietetty aika on siis hyvää, mutta siihen sisältyy aina se vanhemman vastuu, täydellisen kaaoksen mahdollisuus ja paljon muuta. Yksin ollessa vastaat vain itsestäsi, eikä KOKO AJAN tarvitse olla tuntosarvet pystyssä joka suuntaan. Noh, ymmärtäjät ymmärtää... On ihan tervettä haluta olla säännöllisesti yksin tai omilla menoilla muiden aikuisten kanssa.
Mikä on tämä täydellinen kaaos?
Miksi ihmiset ovat töissä, kun he ovat niin innoissaan alkavasta viikonlopusta ja odottavat malttamattomina kesälomaa? Ainahan sitä voi irtisanoutua, niin vapaa-aikaa on jatkuvasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kans ymmärrä näitä jotka haluavat että lapset lähinnä nukkuvat kokoajan, jotta saa mahdollisimman paljon omaa aikaa vuorokaudessa.
En mä muutenkaan halua tehdä koko ajan samaa asiaa. Kun on lapsia, osaa todella arvostaa sitä omaa aikaa, jonka saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se oma aika on ihan erilaista aikaa kuin lasten kanssa vietetty aika. Lastenkin kanssa vietetty aika on siis hyvää, mutta siihen sisältyy aina se vanhemman vastuu, täydellisen kaaoksen mahdollisuus ja paljon muuta. Yksin ollessa vastaat vain itsestäsi, eikä KOKO AJAN tarvitse olla tuntosarvet pystyssä joka suuntaan. Noh, ymmärtäjät ymmärtää... On ihan tervettä haluta olla säännöllisesti yksin tai omilla menoilla muiden aikuisten kanssa.
Mikä on tämä täydellinen kaaos?
Se on sitä kun on elämänhallinta täysin hukassa ja lapset pahentavat tilannetta.
Vierailija kirjoitti:
Harvalla se on elämän paras hetki.
Ei kuitenkaan ole vanhempanakaan väärin haluta joskus omaa aikaa hetki. Ei se tee kenestäkään huonoa vanhempaa, ja on ihan turhaa syyllistää ketään sellaisesta.
On aivan eri asia haluta joskus tyyliin kerran vuodessa omaa aikaa siten että lähtee vaikka kavereiden kanssa mökille viettämään naisten viikonloppua tms kuin se että joka päivä kärsii siitä että ”joutuu” olemaan omien lastensa kanssa muutaman tunnin hoitopäivän jälkeen ja olisi harva se viikonloppu työntämässä niitä mummolle tai oikeastaan minne vaan hoitoon, koska täytyyhän sitä saada omaa aikaa!
Vanhempia on yleensä kaksi ja jos päässä järkeä annetaan toiselle lapsivapaata omaa aikaa välillä.
Siinä taas nähdään, kuinka lapsettomalla ei ole minkäänlaista aavistustakaan sellaisesta elämästä, johon kuuluu lapset. Selitä nyt sitten tuollaiselle. Täytyy vaihtaa puheenaihetta. No
Koska olen edelleen minä, vaikka lapsen teinkin. Haluan tehdä niitä omia juttuja ja harrastuksia, joita oli jo lapsen kanssa. Lapsi tulee osaksi elämää, ei se keskipisteeksi. Meidän perheessä on perheen yhteiset jutut ja kaikilla myös ne omat jutut ja harrastukset.
Millaisen kuvan äiti antaa elämästä lapsilleen, jos ei tee koskaan niitä omia itselleen tärkeitä juttuja? Että elämä loppuu, kun perustat perheen. Ei tarvitse miettiä enempää miksi niin moni jättää mielummin perheen perustamatta nykyisin, jos malli on tämä.
Vierailija kirjoitti:
Kyse on vaihtelusta. Lapsen kanssa on aivan ihanaa, mutta välillä on ihana olla ilman mitään vastuuta toisesta ihmisestä. Omaa aikaa osaa myös arvostaa ihan toisella tavalla kuin ennen lasta, silti en ikinä haluaisi palata lapsettomaan elämään.
Näin. Ja vastaavasti jos saisin 2 viikkoa yhtäjaksoista "omaa aikaa", minulle tulisi kauhea ikävä lapsia. Kyse on tasapainon löytämisestä ja varsinkin näin korona-aikana sen löytäminen on ollut haastavaa, kun ei ole uskaltanut viedä lapsia esimerkiksi isovanhemmilleen hoitoon.
Harvalla se on elämän paras hetki.
Ei kuitenkaan ole vanhempanakaan väärin haluta joskus omaa aikaa hetki. Ei se tee kenestäkään huonoa vanhempaa, ja on ihan turhaa syyllistää ketään sellaisesta.