Lue keskustelun säännöt.
Miksi teit lapsia jos elämän paras hetki on se kun saa ”oma aikaa”?
09.04.2021 |
Kiinnostaa vaan tietää. Kun näitä vanhempia on nykyään niin paljon, kenellä ei ole paljon muuta mielessä kuin se että milloin taas on omaa aikaa. Sitten saatetaan vielä tehdä parikin lasta, vaikka ei kauheasti haluta heidän kanssaan viettää aikaa.
Kommentit (81)
Vierailija kirjoitti:
Ap kokeilee elää 3kk koliikkivauvan kanssa ja tulee sitten keskustelemaan lisää.
Useamman lapsen kanssa tulee koettua kyllä yhtä sun toista. 3kk ei ole vielä mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kokeilee elää 3kk koliikkivauvan kanssa ja tulee sitten keskustelemaan lisää.
Useamman lapsen kanssa tulee koettua kyllä yhtä sun toista. 3kk ei ole vielä mitään.
Ei toki. Ihan pikkujuttu kuunnella 3kk lähes tauotonta huutoa. Ja sen jälkeen vielä taivastelua siitä, että haluaisi joskus omaa aikaa.
Minulle parasta aikaa elämässä oli, kun lapset syntyivät ja olivat pieniä. Se oli kaikkein parhainta "omaa aikaa", sellaista millä oli tärkeä tarkoitus.
Koska olen yksilö, en lasteni jatke. Minulla on myös oma elämä ja lapset eivät ole koko elämäni sisältö, vaikka heitä yli kaiken rakastakin. Minusta ei edes ole tervettä, jos vanhemmalla ei ole muuta elämää lasten kanssa olon lisäksi.
Ehkäpä ne lapsetkin kaipaavat joskus aikaa etäällä vanhemmista? Ja ehkä se on jopa ihan tervettä. En nyt puhu näiden koliikkivauvojen ikäisistä, vaan niistä vähän varttuneemmista.
Jos pikku piltti viedään silloin tällöin yöksi mummolaan, ja järjestely sopii kaikille, niin tuskin se ydinperheidylli siitä vielä järkkyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä taas nähdään, kuinka lapsettomalla ei ole minkäänlaista aavistustakaan sellaisesta elämästä, johon kuuluu lapset. Selitä nyt sitten tuollaiselle. Täytyy vaihtaa puheenaihetta. No
Ap:lla on kylläkin on lapsia. Ja oma aika (jotenkin hassu käsitekin minusta) toki joskus on ihan ok ja paikallaan, mutta kun on paljon näitä vanhempia jotka jatkuvasti valittavat sitä miten rankkaa heillä on omien vapaaehtoisesti hankittujen LASTEN kanssa (tosiaan lapsia ei ole yksi vaan vähintään kaksi) ja valitetaan että ei ole tarpeeksi omaa aikaa, vaikka lapset olisivat pitkiä päiviä hoidossa, vanhempien vapaapäivinä, lomilla ja vähän väliä muutenkin isovanhemmilla jne.
No tuollaisiahan ne lapsettomat juuri ihan oikeasti kyselevät ja ihmettelevät.
Niin, miksi sitten ihminen joka rakastaa pizzaa ei syö aina pizzaa? Miksi ihminen joka odottaa aina viikonloppua ja lomaa ei irtisanoudun niin olisi aina sitä lomaa?
Miksi ihminen joka pitää juoksulenkeistä ja on aloittanut juoksuharrastuksen ei juokse 24/7? 🤔
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kolmen pienen lapsen äiti, rakastan lapsiani yli kaiken. Olen kotiäitinä ollut viime vuodet. Välillä miehen ollessa vapaalla töistä otan omaa aikaa menemällä yksin pitkään suihkuun joka sekin keskeytyy usein kun lapsilla jotain asiaa minulle. Muutoin ollut 24/7 läsnä
Vierailija kirjoitti:
Olen kolmen pienen lapsen äiti, rakastan lapsiani yli kaiken. Olen kotiäitinä ollut viime vuodet. Välillä miehen ollessa vapaalla töistä otan omaa aikaa menemällä yksin pitkään suihkuun joka sekin keskeytyy usein kun lapsilla jotain asiaa minulle. Muutoin ollut 24/7 läsnä
Aika heikosti asiat, jos mies ei edes suihkun vertaa saa lapsia pidettyä sinusta erossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen kolmen pienen lapsen äiti, rakastan lapsiani yli kaiken. Olen kotiäitinä ollut viime vuodet. Välillä miehen ollessa vapaalla töistä otan omaa aikaa menemällä yksin pitkään suihkuun joka sekin keskeytyy usein kun lapsilla jotain asiaa minulle. Muutoin ollut 24/7 läsnä
Kuulostaa sairaalta. Enemmän kotiorjalta kuin kotiäidiltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska olen edelleen minä, vaikka lapsen teinkin. Haluan tehdä niitä omia juttuja ja harrastuksia, joita oli jo lapsen kanssa. Lapsi tulee osaksi elämää, ei se keskipisteeksi. Meidän perheessä on perheen yhteiset jutut ja kaikilla myös ne omat jutut ja harrastukset.
Millaisen kuvan äiti antaa elämästä lapsilleen, jos ei tee koskaan niitä omia itselleen tärkeitä juttuja? Että elämä loppuu, kun perustat perheen. Ei tarvitse miettiä enempää miksi niin moni jättää mielummin perheen perustamatta nykyisin, jos malli on tämä.
Juuri tätä en ymmärrä. Ikäänkuin perheen kanssa vietetty aika ei olisi sitä elämää.
No kun se perhe ei edes halua harrastaa samoja asioita. Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää, että joku tahtoo vaikka pelata koripalloa, toinen kulkea luontopoluilla ja valokuvata, kolmas olla koko päivän ihan yksin kotona... Kaikille yhteistä on se oman ajan ja tarpeen toteuttaminen. Se on elämää siinä missä yhteiset tekemisetkin, olisi typerää raahata väksisin innokas koripallon pelaaja monen tunnin metsäretkelle tai pakottaa olemaan kotona, jos joku muu perheenjäsen haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Typerä trolli. Kokeile itse elämää niin, ettet saa hetkeäkään omaa aikaa missään vaiheessa vuorokautta, ja jatka tätä kolme vuotta. Esitä tuo kysymyksesi sen jälkeen. Tämä näkökulma totaaliyksinhuoltajalta ilman tukiverkkoja. Perheet joissa molemmat vanhemmat kantavat vastuuta, ja tukiverkkot löytyy, ovat aivan toisenlaisessa asemassa.
No miksi sen kakaran sitten teit?
Sitähän tässä kysyttiin.
Vierailija kirjoitti:
Olen kolmen pienen lapsen äiti, rakastan lapsiani yli kaiken. Olen kotiäitinä ollut viime vuodet. Välillä miehen ollessa vapaalla töistä otan omaa aikaa menemällä yksin pitkään suihkuun joka sekin keskeytyy usein kun lapsilla jotain asiaa minulle. Muutoin ollut 24/7 läsnä
Siis opetat lapsillesi, ettei äidillä ole mitään ihmisoikeuksia? Jopa eläimillä on oikeus nukkua kun nukuttaa, syödä rauhassa ja päästä ulkoilemaan, sinähän alennat itsesi alemmas kuin lemmikkikoira...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se tee kenestäkään huonoa vanhempaa jos haluaa omaa aikaa, jokainen ihminen tarvitsee aikaa jolloin tehdä keskeyttämättä asioita ihan itsekseen tai vaikka kaverin tai puolison kanssa.
Se että nauttii omasta ajasta, kuten moni juuri nauttii, niin siitä on edelleen oikeus nauttia vaikka olisikin lapsia.
Jos joku on jo niin kovilla, vaikka töiden tai opiskeluiden takia ja siihen yhdistetään perhe-elämä, niin kyllä saa olla helpottanut jos saa viettää vaikka hetken ystävän kanssa juoruillen, ravintolassa syömässä ihan yksin ja rauhassa, urheilemassa yksin tai vaikka lukea kirjaa. Turha tästä nyt on tehdä mitään syyllistävää asiaa vanhemmille. Fiksu vanhempi ei tästä toisia vanhempia mollaa, ja jos taas se joka paheksuu on lapseton, hänen sanomisillaan ei ole mitään painoarvoa. Koska ei hän voi ymmärtää, kuten jo todistaa väitteeni sillä että paheksuu asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kokeilee elää 3kk koliikkivauvan kanssa ja tulee sitten keskustelemaan lisää.
Useamman lapsen kanssa tulee koettua kyllä yhtä sun toista. 3kk ei ole vielä mitään.
Ei toki. Ihan pikkujuttu kuunnella 3kk lähes tauotonta huutoa. Ja sen jälkeen vielä taivastelua siitä, että haluaisi joskus omaa aikaa.
On totta, että 3kk on lopulta lyhyt aika elämästä mutta sen kolmen kuukauden aikana on todella vaikea ajatella niin, koska se ei siltä tunnu.
Eli turha oikeasti vähätellä sitä lyhyttäkin aikaa, kun lisäksi ihmisten voimavarat, jaksaminen ja tilanteet ei muutenkaan ole verrannollisia keskenään.
Eikä tosiaankaan tarvi syyllistyä, kaipasi sitä omaa hetkeä sen 3kk:n kituilun tai minkä tahansa jälkeen. Vanhempi on huono vanhempi, jos ei huolehdi omasta jaksamisestaan.
T. Edellä kirjoittanut suurperheen äiti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kolmen pienen lapsen äiti, rakastan lapsiani yli kaiken. Olen kotiäitinä ollut viime vuodet. Välillä miehen ollessa vapaalla töistä otan omaa aikaa menemällä yksin pitkään suihkuun joka sekin keskeytyy usein kun lapsilla jotain asiaa minulle. Muutoin ollut 24/7 läsnä
Siis opetat lapsillesi, ettei äidillä ole mitään ihmisoikeuksia? Jopa eläimillä on oikeus nukkua kun nukuttaa, syödä rauhassa ja päästä ulkoilemaan, sinähän alennat itsesi alemmas kuin lemmikkikoira...
Sivusta sanon: kaikkien tarpeet ei ole keskenään samanlaisia, vaikka elämäntilanne olisikin tosi samanlainen. Ehkä tuolle äidille riittää se hetki siellä suihkussa?
Itse tykkään monesti tehdä asioita ihan tässä kotona, eikä mulle oma aika tai oma hetki tarkoita mitään yön yli reissuja tai viikonloppu reissuja. Akkuni latautuvat juuri nyt toisin, ja koen sen itselleni hyväksi tavaksi. Eli joskus juurikin istun kiireettömästi siellä saunassa vichyä siemaillen ja vain nautiskellen, enkä oikeasti kaipaa muuta.
Monesti oman perheen vilinässä en muutenkaan välttämättä kaipaa ns. ihmisten ilmoille menoa vaan hiljaisuutta :D
T. Edellä kirjoittanut suurperheen äiti
Mä taas ihmettelen sitä että nykyään on jopa PAKKO viettää sitä kuuluisaa omaa aikaa. Kauhistellaan, että minkälaisen kuvan sitä antaa lapsillekin kun ei ole edes omaa elämää.
Lapset ovat pieniä hetken. Itse rentoudun ihan hyvin siinä kun lapset puuhailevat hetken itsekseen, katsovat pikkukakkosta tai teen kotiaskareita/maalaan/entisöin kun mies vieressä leikkii lasten kanssa. En kaipaa erikseen mitään omaa aikaa. Kesällä voin lähteä kavereiden kanssa joku kaunis ilta viinilasilliselle, mutta ei sekään ole mikään pakollinen juttu.
Vierailija kirjoitti:
Mä taas ihmettelen sitä että nykyään on jopa PAKKO viettää sitä kuuluisaa omaa aikaa. Kauhistellaan, että minkälaisen kuvan sitä antaa lapsillekin kun ei ole edes omaa elämää.
Lapset ovat pieniä hetken. Itse rentoudun ihan hyvin siinä kun lapset puuhailevat hetken itsekseen, katsovat pikkukakkosta tai teen kotiaskareita/maalaan/entisöin kun mies vieressä leikkii lasten kanssa. En kaipaa erikseen mitään omaa aikaa. Kesällä voin lähteä kavereiden kanssa joku kaunis ilta viinilasilliselle, mutta ei sekään ole mikään pakollinen juttu.
Mitä se maalaaminen ja entisöinti on, jos ei omaa aikaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä taas ihmettelen sitä että nykyään on jopa PAKKO viettää sitä kuuluisaa omaa aikaa. Kauhistellaan, että minkälaisen kuvan sitä antaa lapsillekin kun ei ole edes omaa elämää.
Lapset ovat pieniä hetken. Itse rentoudun ihan hyvin siinä kun lapset puuhailevat hetken itsekseen, katsovat pikkukakkosta tai teen kotiaskareita/maalaan/entisöin kun mies vieressä leikkii lasten kanssa. En kaipaa erikseen mitään omaa aikaa. Kesällä voin lähteä kavereiden kanssa joku kaunis ilta viinilasilliselle, mutta ei sekään ole mikään pakollinen juttu.
Mitä se maalaaminen ja entisöinti on, jos ei omaa aikaa?
Niin. No lapset tulevat kyllä siihen viereen ihmettelemään mitä teen, juttelevat ja kyselevät kaikkea, voivat haluta auttaa jne. Ja voin toki pienellekin lapselle laittaa oman maalauspaikan siihen viereen. En usko että monille näistä oman ajan perään haikailijoista tällainen ”oma aika” kyllä kelpaisi. Vai olenko väärässä? Miksi sitten valitetaan että omaa aikaa ei ole jos lapset ovat kotona tai ei yksin pääse jonnekin?
Perheen kanssa vietetty aika on elämää, mutta jokainen perheessä on silti edelleen yksilö, jonka elämään sisältyy (toivottavasti) muutakin.