Lue keskustelun säännöt.
Minkä ikäisenä musiikkimakusi nytkähti nykyiseen suuntaan
31.03.2021 |
Itselläni se oli kun löysin Metallican ja Iron Maidenin 80-luvulla 11-vuotiaana.
Sitä ennen se oli Dingoa, Pääkkösiä, ja muuta roskaa.
Kommentit (23)
Musiikkimakuni kehittyy koko ajan. Lapsena kuuntelin poppia, yläasteella J-poppia ja -rockia, ysillä rakastuin suomirockiin, lukion alussa suomiräppiin, lukion lopussa metalliin, 20-vuotiaana klassiseen rockiin, 23-vuotiaana industrial metaliin ja nyt 25-vuotiaana uusin haksahdus on klassinen musiikki. Kuuntelen kaikkia näitä genrejä sekaisin :-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus 86-87 kun The Jesus and the Mary Chain ja Psychocandy, New Model Army The Ghost of Cain, The Alarm: Declaration ja sen jälkeen ei enää Hurriganesta, Mötley Crue ja Waspia...
Ja nuo vuodet 86-87 olin siis 16 ja 17.v.
Musiikkimakuni on elänyt vuosien varrella aika paljon, muutama vuosi sitten löysin industrial metal -suuntauksen, ja sitä nyt kuuntelen enimmäkseen. En kyllä roskana pidä niitä aiemminkaan kuuntelemiani, voin hyvin kuunnella vaikka iskelmää joskus, lähinnä vanhempia tosin.
t. Viisikymppinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enimmäkseen metallia tulee kuunneltua mutta siinäkin on tekemistä.
20 vuotta sitten olin sitä mieltä että kyllä laulussa pitää saada sanoista selvää, edes enimmäkseen.
Ehei, ei nykyään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuuntelen räppiä, rokkia, metallia, elektronista, housea, elektro swingiä, jazzia, indietä, klassinenkin menee. Kaikenlaista, paitsi suomalaista.
Olen aina kuunnellut.
Seitsemisen vuotta on mennyt aika tiiviisti lähinnä klasaria kuunnellen, eikä loppua näy. Nelikymppinen olen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isän levyhyllystä löytyi Pink Floyd ja ikä varmaan 14.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teininä Päivi Lepistöhän oli niin ihana, että ejakuloin kalsareihin.
Salaa kuuntelin Black Sabbathia.
Korvalappustereoilla.
Ehkä noin 11-12-vuotiaana, kun sain sedältäni vanhoja savikiekkoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Musiikkimakuni kehittyy koko ajan. Lapsena kuuntelin poppia, yläasteella J-poppia ja -rockia, ysillä rakastuin suomirockiin, lukion alussa suomiräppiin, lukion lopussa metalliin, 20-vuotiaana klassiseen rockiin, 23-vuotiaana industrial metaliin ja nyt 25-vuotiaana uusin haksahdus on klassinen musiikki. Kuuntelen kaikkia näitä genrejä sekaisin :-)
Sama, olen keräillyt musiikkimakua laajentaen sitä koko elämäni ajan. Kyllä niistä kaikista on muutama jäänyt taaksekin: poikabändit, räppi ja RnB. Lisäksi en pidä lattarista enkä Elviksestä. Mutta kasaripoppi (Madonna ja Michael Jackson), perusrock, kasarihevi, ysärihevi, ysäripunk, ysäripop, tekno (etenkin breakbeat ja trance), klassinen, J-rock, J-pop, soundtrack-musa (leffat ja pelit), alternative rock, dark wave, dubstep, blues, ja mitä kaikkea. Ja kyllä niitä varmasti vielä tulee elämän aikana uusia ahaa-elämyksiä joko vanhan musiikin kautta tai sitten joku keksii taas jotain uutta, josta tulee trendi.
Vierailija kirjoitti:
O-6 vuotiaana, 40 vuotta sitten.
Pikkuoravat menee edelleen? Harvalla näin!
Kyllä se muovautui lopulliseen muotoonsa varmaankin joskus 15-vuotiaana. Nyt olen 53-vuotias ja olen tiukasti jämähtänyt nuoruuden musiikkiin. :)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se muovautui lopulliseen muotoonsa varmaankin joskus 15-vuotiaana. Nyt olen 53-vuotias ja olen tiukasti jämähtänyt nuoruuden musiikkiin. :)
70-80 luvulla tehtiinkin paras musiikki.
Miettikää, ne käytti oikeita soittimia eikä ollut autotunea.
Noin 11-vuotiaana. Toki se musiikkimaku on siitä kehittynyt ja laajentunut, mutta 11-veenä ne perustukset lähti rakentumaan. :D Toisin sanoen aloin kiinnostua rokista ja hevistä ja vähän semmosesta goottikulttuuristakin...
Joskus 5-vuotiaana, kun Dingo soi <3