Syyllisyys painaa: minusta on ihanaa olla töissä!

Jaksan taas olla kotonakin hyväntuulinen ja leikkiä lasten kanssa. Kotona ollessa päivät tuntuivat kauhealta hässäkältä ja juoksemiselta, kolmesta eteeenpäin vain odotin miestä kotiin ja pikku kakkosta alkavaksi, että saisi hetken lepotauon. Nyt minulla on taas virtaa vielä iltapäivisinkin.



Kotihommat on tosin rempallaan. Lisäksi poden syyllisyyttä siitä, että minusta on näin kivaa olla töissä, vaikka pieninkin on vasta 1,5 vuotta. Ei ole hyvä ikinä mikään...

Ole kiitollinen siitä.

Ystävällinen neuvo: Älä nyt vaan mene hankkimaan lisää lapsia. Ainakaan pienellä ikäerolla. Yhden kanssa elämä on tooooodella helppoa verrattuna kahden lapsen kanssa elämiseen.



Ei millään pahalla, mutta kaikki eivät vaan jaksa. Nauti työstäsi ja töiden jälkeen lapsestasi. Kukin tavallaan.

Minäkin oikeastaan tykkäsin elämästäni kun kävin töissä ja lapsia oli yksi. Lapsi sai seuraa päivisin hoidossa ja iltaisin rentouduttiin perheen kanssa.



Nyt kun lapsia on kaksi niin hoitorumba olikin ylitsepääsemätön. Niin rankkaa että 9kk jälkeen jäin uudestaan kotiin ja aion olla kunnes kuopus 3v, vähintään.

Meillä on kolme lasta, nuorin vajaa 1,5 v, ja todellakin nautin työelämästä. En kestäisi kotonaoloa jatkuvasti. Mulla on pitkät lomat, jolloin saan olla lasteni kanssa 24/7(enemmän lomaa kun koululaisilla) ja saan pitkälle suunnitella aikatauluni itse, sitten kun kiire niin saatan olla viikonkin pois kotoa työn takia. Tämä sopii meidän perheelle hyvin, tosin kaksi osallistuvaa vanhempaa tarvitaan.

Nuorin on vasta 1v3kk, ja minusta elämä on ihanaa kun saan olla päivät töissä missä viihdyn todella hyvin ja työpäivän jälkeen on ihanaa tulla kotiin ja nautin täysin rinnoin kotitohinasta, lasten kanssa olemisesta ja kotitöistäkin. Joita ei tosin meinaa ehtiä tehdä kuin aivan pakollisimmat. Huvitti tuon yhden kommentti useampien lasten hankkimisesta, miellä kun näitä on kuusi. Ja osa tosi pienillä ikäeroilla :)

Ai niin, yhteiskunta kasvattaa.

Hänhän juuri hehkutti miten mukavaa ja helppoa on?! Eikö lapsia saisi hankkia, jos näitä ei hoideta kotona?

Ai niin, yhteiskunta kasvattaa.

Yhden lapsen kanssa on oikeasti paljon helpompaa verrattuna jos lapsia on monta.



Jos ap ei kykene hoitamaan kotihommia työn ja yhden lapsen kanssa, niin varma on että hommat leviää totaalisesti käsiin jos lapsia tulee useampi.

organisointikyky ja tehokkuus kasvaa lapsilukumäärän kasvaessa.



Ap:n viestistä ei välittynyt mitään sellaista että hän olisi väsynyt tai stressaantunut ja kotihommien rempallaan olo johtuisi siitä. Se voi olla myös priorisointikysymys. Luulen ettei ap ole niitä ihmisiä jotka kauheasti kärsisivät sotkuisuudesta tai epäjärjestyksestä. Jos olisi, kotihommat eivät olisi rempallaan :)



t. se kuuden lapsen äiti

Haluaisin nähdä lapsiperheen, jossa kotihommat eivät ole rempallaan... Meillä ainakin on, oli lapsia yksi tai kolme ja oli jompikumpi vanhempi kotona tai ei.

t: kolmen äiti

Yhden lapsen kanssa on oikeasti paljon helpompaa verrattuna jos lapsia on monta.

Jos ap ei kykene hoitamaan kotihommia työn ja yhden lapsen kanssa, niin varma on että hommat leviää totaalisesti käsiin jos lapsia tulee useampi.

Hänellä on JO monta lasta, tai ainakin 2.



Vai onko lukutaidottomuutennekin sivujen uudistuksen aiheuttamaa =)

Älä koe syyllisyyttä, mitään yhtä oikeaa tapaa ei ole toimia!!



t. äiti jolla 5 lasta ja työelämässä, lapset pieniä

Minä pidän työstäni ja rakastan lastani, eivät ne ole mitenkään toisensa poissulkevia asioita.

minusta on järjetöntä että kun nainen saa lapsen hänen elämässään ei voisi olla enää yhtä aikaa lapsen kanssa upeaa uraa/opiskelua tms. Minusta paras äiti on sellainen vahva ihminen joka uskoo omiin valintoihinsa , ajattelee elämää pidemmälle eikä lapsen 3v aikaan. Äiti joka voi hyvin kasvattaa lapsia joka voi hyvin.