Sinä, joka puhut koko ajan ja vuolaasti itsestäsi
Miksi teet niin? Kuvitteletko, että ihmiset pitävät sinua, ajatuksiasi, tekemisiäsi, suunnitelmiasi kiinnostavina vai onko sinulla käytökseesi jokun muu syy?
Olen joskus tavannut tällaisia ihmisiä, jotka voivat loputtomiin puhua itsestään antamatta muille puheenvuoroa ja olen ihmetellyt, miksi he käyttäytyvät näin. Useinhan he vain sabotoivat keskustelua. Onko se tarkoituskin?
Olisi mielenkiintoista kuulla
Kommentit (19)
Ei se toistenkaan asioista puhuminen niin fiksua ole.
Löytyy yksi tämmöinen. On kieltämättä aika rasittavaa, kun puhuu päälle, näkee jo naamasta että pääsee sanomaan taas OMIA asioita. Aina löytyy joku vertaus omaan elämään ja yms yms. Niin ja aina tietää vastauksen. Ihan kaikkeen. Mutta toisaalta, ymmärrän häntä näiden vuosien aikana paremmin. Hän on todella todella yksinäinen. Siksi pitää antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Ei hän pahalla sitä tarkoita saati edes tunnista.
Vierailija kirjoitti:
Ei se toistenkaan asioista puhuminen niin fiksua ole.
Eikö maailmasta löydy mitään muuta puheenaihetta kuin joko sun tai jonkun toisen asiat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se toistenkaan asioista puhuminen niin fiksua ole.
Eikö maailmasta löydy mitään muuta puheenaihetta kuin joko sun tai jonkun toisen asiat?
Ei
Vierailija kirjoitti:
Ei se toistenkaan asioista puhuminen niin fiksua ole.
Tämä!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se toistenkaan asioista puhuminen niin fiksua ole.
Eikö maailmasta löydy mitään muuta puheenaihetta kuin joko sun tai jonkun toisen asiat?
Kovin mustavalkoista. Joulupukki.
Noh keskustellaankos sitten sinusta? Tai jostain vakavasta yhteiskunnallisesta pulmasta tai muusta vastaavasta? Se small talkki on välillä hankalaa ja typerää suomes.
Tunnetteko ketään ketä olisitte pitkään tuntenut joka tekee näin?
Vierailija kirjoitti:
Löytyy yksi tämmöinen. On kieltämättä aika rasittavaa, kun puhuu päälle, näkee jo naamasta että pääsee sanomaan taas OMIA asioita. Aina löytyy joku vertaus omaan elämään ja yms yms. Niin ja aina tietää vastauksen. Ihan kaikkeen. Mutta toisaalta, ymmärrän häntä näiden vuosien aikana paremmin. Hän on todella todella yksinäinen. Siksi pitää antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Ei hän pahalla sitä tarkoita saati edes tunnista.
Et kyllä itse vaikuta mitenkään mukavalta ihmiseltä.
Luulen, että näille ihmisille ei ole kukaan koskaan tylysti sanonut, että ketään ei kiinnosta sun asiat ja ole hiljaa. Itselleni on, sain kuulla sitä puheliaana lapsena jatkuvasti. Siksi minusta kasvoikin pidättyväinen teini ja aikuinen, josta ei tunnu mukavalta puhua paljon eikä varsinkaan itsestä.
Pahinta kun länkytetään samoja juttuja vuodesta toiseen. Se on pahinta.
Vierailija kirjoitti:
Löytyy yksi tämmöinen. On kieltämättä aika rasittavaa, kun puhuu päälle, näkee jo naamasta että pääsee sanomaan taas OMIA asioita. Aina löytyy joku vertaus omaan elämään ja yms yms. Niin ja aina tietää vastauksen. Ihan kaikkeen. Mutta toisaalta, ymmärrän häntä näiden vuosien aikana paremmin. Hän on todella todella yksinäinen. Siksi pitää antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Ei hän pahalla sitä tarkoita saati edes tunnista.
Tunnen myös tällaisen ihmisen. Epäilen, että hänen kohdallaan rankka ja vastoinkäymisiä täynnä ollut elämä on jotenkin traumatisoinut hänet ja siksi hän ei tajua sitä, kuinka paljon omista asioista on fiksua avautua ja kenelle. On mm. alkanut selostaa ulosottohelvettiään ja naapurikiusaamisen kohteeksi joutumistaan vieruskaverille eräässä kokouksessa, jossa osallistujat eivät tunteneet toisiaan ennalta. Hänellä tuntuu olevan pakonomainen tarve vetää hauskan ja reteän ihmisen roolia mutta toisaalta sitten saattaa alkaa tilittää joitain omia ongelmiaan varoittamatta. Mukava ihminen pohjimmiltaan mutta sellainen, jonka kanssa on paras viettää säästeliäästi aikaa, jottei itse ylikuormitu.
Mielenkiintoinen kysymys, mutta en usko että saat vastausta tällaiselta tyypiltä itseltään. Mulla on vahva aavistus ettei heillä ole aavistustakaan kuinka rasittavia ovat, siis kuinka paljon todellisuudessa puhuvat itsestään.
Mulla on työkaveri joka ei ole sekuntiakaan hiljaa, ja puhuu aina tasan tarkkaan ja vain itsestään. Se on jollain tapaa vähän pelottavaakin, toki myös säälittävää ja todella ärsyttävää. Muitakin narsistisia piirteitä löytyy kyllä paljon. Itse olen lakannut kuuntelemasta jo aikaa sitten, moni muu työkaveri vielä yrittää esittää kohteliasta. Minusta tuollainen jatkuva omia asioita käsittelevä monologi on jo itsessään niin epäkohteliasta etten koe mitään velvollisuutta esittää itse kohteliasta.
Tällä tyypillä on siis oikeasti kuvitelma että me janoamme kuulla hänen elämästään jatkuvasti pitkiä kertomuksia. Menneestä, nykyisestä ja tulevasta. Jos joku yrittää sanoa väliin jotain, tämä jatkaa puhumistaan monotonisesti ja sivuuttaa suoraan toisten yritykset osallistua keskusteluun (tai ohjata sitä toisille raiteille). Tosiasiassa jengi ahdistuu jo ennen kuin tämä tyyppi astuu edes sisälle työpaikkaan.
Jos sinä et puhu, niin minä kyllä puhun. Miksi et puhu? Miksi valitat kun muut puhuvat? Puhu itse, niin ei tarvitse valittaa aiheesta!
Aika moni on yksinäisempi kuin koskaan juuri nyt. Ei mua haittaa puheliaat ihmiset vaan enemmänkin ne jotka puhuvat muista pahaa tai lyttäävät muita.
Pitää olla seksuaalinen walkkeri eikä mikään stalkkeri ;)
Se on kiusaajille taivaan mannaa kun pääsevät kurmottamaan "vastenmielistä".
Oppiipahan ruotuun...
🤮🥰
Minä.
Huono itsetunto ja olen arvoton.
Viime aikona alkanut tajuamaan omaa tilaa.
Näille saa sanoa että kuule, ketään ei kiinnosta. Ei ne rikki mee ja voi pysäyttää huomaamaan. Saa sen ajatusvirran katki.
Kiitos ja anteeksi.
Älykääpiöitä