Miksi mies ei voi vaan seurustella?
En ymmärrä miesten hinkua asua yhdessä. Enkä varsinkaan, jos on lapsia. Miksi se uusi nainen pitäisi saada lasten ja kodinhoitajaksi. Eikö ne osaa olla yksin?
Kommentit (37)
Vierailija kirjoitti:
Minusta on kyllä päinvastoin. Miehet haluavat vain tapailla loputtomiin, eivät muuttaa yhteen tai seurustella.
Minulle sopisi sellainen mies hyvin, jos hän on yhden naisen mies. En ole kiinnostunut tuosta uusperhe elämästä ollenkaan.
Usein ne miehet juuri haluaa sen naisen töihin sinne kotiin. Ja jakamaan asuinkustannukset.
Tapailijamiehet pärjäävät itsekseen 💗
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on kyllä päinvastoin. Miehet haluavat vain tapailla loputtomiin, eivät muuttaa yhteen tai seurustella.
Minulle sopisi sellainen mies hyvin, jos hän on yhden naisen mies. En ole kiinnostunut tuosta uusperhe elämästä ollenkaan.
Eipä sellainen yleensä ole yhden naisen mies, haluaa tapailla, kunnes löytää jonkun, josta oikeasti kiinnostuu ja josta oikeasti välittää. Haku on usein päällä koko tapailun ajan.
Vähän samoja kokemuksia. Siis itselleni on osunut kohdille joko näitä ikuisuustapailijoita, jotka eivät siis kunnolla sitoudu seurustelusuhteeseen ja toisaalta väenvängällä yhteen muuttamista haluavia miehiä. Itse taas haluaisin että on oma rauha ja oma koti tarvittaessa, mutta myös se oma kulta, jonka kanssa jakaa arkea ja juhlaa yhdessä. Mutta kaitpa tämä on sitten vain rusinoiden pullasta hakemista, kuten eräs entinen kumppani sanoi minulle, kun en suostunut 8 kk seurustelun jälkeen muuttamaan hänen luokseen. Huoh...
Ehkä, jos kertoisit siitä miehestä lisää, hänestä olisi helpompaa keskustella.
Ihmeellistä kyllä, olen huomannut asian olevan juuri niin että joko haluavat muuttaa yhteen tosi nopeasti tai eivät koskaan :D Ystäväni valitti ihan hiljattain kun hänen uusi miesystävä halusi tavata 4-5 kertaa viikossa. Meni kyllä aika pian vaihtoon kun ystävä ei muutenkaan oikein syttynyt.
KAIKKI MIEHET
Minua ei kyllä kiinnosta pelkkä seurustelu. Jos naisen kanssa alan niin haluan myös lapset. Muuten on ihan sama pysyä yksin.
Löysin helmen: Erillissuhteeseen sitoutuneen miehen. Molemmat saa lasten kans ollessaan keskittyy heihin, kahden ollessa toiseen, harvakseltaan tehdään jotain kivaa koko porukalla mutta uusperheriemuilta vältytään.
Saa nähdä sitten mitä kun lapset kasvaa.
Olen 40+ vuotias mies (sinkku), enkä eläessäni ole asunut kumppanin (naisen) kanssa yhdessä. - Sen olen oppinut että ei tätä asiaa kannata itse mainita oma-aloitteisesti. - Jos joku asiaa kysyy, niin vastaan kyllä rehellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Olen 40+ vuotias mies (sinkku), enkä eläessäni ole asunut kumppanin (naisen) kanssa yhdessä. - Sen olen oppinut että ei tätä asiaa kannata itse mainita oma-aloitteisesti. - Jos joku asiaa kysyy, niin vastaan kyllä rehellisesti.
Onhan tuo aika epätavallista. Sulta jää nyt sitten monet keskustelut käymättä miesten kanssa, jotka ovat asuneet naisen kanssa..
Vierailija kirjoitti:
Löysin helmen: Erillissuhteeseen sitoutuneen miehen. Molemmat saa lasten kans ollessaan keskittyy heihin, kahden ollessa toiseen, harvakseltaan tehdään jotain kivaa koko porukalla mutta uusperheriemuilta vältytään.
Saa nähdä sitten mitä kun lapset kasvaa.
Ihanaa ❤️.
No en minäkään naisena ymmärrä. Joko ollaan yhdessä ja sitoudutaan (tai se tavoitteena kuitenkin), tai sitten ei mitään. En lähtis mihinkään välimalliin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 40+ vuotias mies (sinkku), enkä eläessäni ole asunut kumppanin (naisen) kanssa yhdessä. - Sen olen oppinut että ei tätä asiaa kannata itse mainita oma-aloitteisesti. - Jos joku asiaa kysyy, niin vastaan kyllä rehellisesti.
Onhan tuo aika epätavallista. Sulta jää nyt sitten monet keskustelut käymättä miesten kanssa, jotka ovat asuneet naisen kanssa..
Miksi oma kokemukseni tuon estäisi? - Mutta joo. - Koska olen asunut aina yksin (lukuunottamatta opiskeluaikaani, jolloin asuin jonkin aikaa solussa ja armeija vuottani) niin on ollut hämmentävää kuulla ennakkoluuloja tämän johdosta. Suomessa kuitenkiin on yli miljoona(!) yksin asuvaa...
Vierailija kirjoitti:
Löysin helmen: Erillissuhteeseen sitoutuneen miehen. Molemmat saa lasten kans ollessaan keskittyy heihin, kahden ollessa toiseen, harvakseltaan tehdään jotain kivaa koko porukalla mutta uusperheriemuilta vältytään.
Saa nähdä sitten mitä kun lapset kasvaa.
Anna kun arvaan: kuitenkin kontrolloit tän miehen ihmissuhteita tai rahan- tai ajankäyttöä... Ei tarvi vastata. Näin se usein menee.
av-mamman oma miesvalinta = kaikki miehet.
Kyllä jos löydän sen oikean, niin voisin muuttaa yhteen suht. nopeastikin, mutta jos ei oikein tiedä, niin pitää tapailla muitakin ettei tee elämänsä virhettä sen epävarman takia.
Olen juuri tilanteessa, että itse olen viikonpäivät YH-"äiti", eli siis isi, mutta ei kyllä nyt viitsi alkaa yhteenmuuttoa ehdottelemaan vielä vuodenkaan tapailun jälkeen, vaikka nainen vähän vaikuttaisi olevan lämmin siihen. Katsotaan vielä jonkin aikaa ennen kuin tekee mitään lopullista ratkaisua.
ettehän te naisetkaan ole homogeeninen massa, jotka haluaa kaikki samaa asiaa.
mutta kaikki miehet sopii niputtaa yhteen toksiseen muottiin, aina tarpeen mukaan
Vierailija kirjoitti:
No en minäkään naisena ymmärrä. Joko ollaan yhdessä ja sitoudutaan (tai se tavoitteena kuitenkin), tai sitten ei mitään. En lähtis mihinkään välimalliin
Tietämättä minkä ikäinen olet ja millaisia muunlaisia odotuksia sinulla on tulevaisuuden suhteen, niin en (miehenä) ymmärrä miksi se, etä molemmilla on omat asunnot estäisi vastavuoroisen suhteen, johon kumpikin on sitoutunut yhtä paljon.
- Ymmärrän toki, että lapsiperheessä on luultavasti toimivampaa, jos eletään kaikki saman katon alla. Toiseksi onhan se toki totta, että yksin asuminen on suhteellisesti kalliimpaa...
40+ vuotias mies (sinkku)
Vierailija kirjoitti:
Miksi oma kokemukseni tuon estäisi? - Mutta joo. - Koska olen asunut aina yksin (lukuunottamatta opiskeluaikaani, jolloin asuin jonkin aikaa solussa ja armeija vuottani) niin on ollut hämmentävää kuulla ennakkoluuloja tämän johdosta. Suomessa kuitenkiin on yli miljoona(!) yksin asuvaa...
Suomessa on yli miljoona ei oman halun takia yksinasuvaa. Kyllä he, jotka vartavasten haluavat asua yksin, ovat suhteellisen harvassa. Itsekin tunnen kyllä tällaisia henkilöitä, mutta heilläkin on lähinnä ongelmana, etteivät ole löytäneet sopivaa kumppania, vaan roikkuvat suhteessa, josta eivät saa ihan sitä mitä haluavat. Toki myös sellaisia on, jotka oikeasti haluavat asua yksin. Itsekin tykkään yksinasumisesta, koska olen ollut kahdessa ihan peräjälkeen alkaneessa suhteessa 10 vuotta. Kyllä yksinasuminen maittaa ja on ihanaa, vaikka lapsen kanssa toki meneekin viikot... mutta katson lapsen kanssa asumisen yksinasumiseksi, koska lapsi on kuin osa minua.
Minusta on kyllä päinvastoin. Miehet haluavat vain tapailla loputtomiin, eivät muuttaa yhteen tai seurustella.