Lue keskustelun säännöt.
Muita äitejä, jotka eivät innostu sormiruokailuista?
Tuntuu, että nykyään tosi paljon joka paikasta tuputetaan tuota sormiruokailua. Kuulemma vauva oppii syömään itsenäisesti ja syödessään omaan tahtiin myös äiti voi syödä samalla oman ruokansa rauhassa. Tässä miten itse kuvittelen sormiruokailun päässäni, jos sitä meillä lähdettäisiin kokeilemaan: Käytän ennen jokaista vauvan ruokailua puoli tuntia kaikenlaisten vihannesten kuorimiseen, keittämiseen ja viipalointiin. Jotain kanapötköjä ynnä muita pitäisi myös ehtiä valmistaa jossain välissä. Tuon ruoan valmistuksen ajan tempperamenttinen vauva huutaa syöttötuolissaan pää punaisena, kun ateriassa kestää. Ei, en voi antaa hänen touhuilla lattialla itsekseen sitä aikaa, koska häntä tarvitsee pitää silmällä koko ajan, ettei syö sähköjohtoja, revi kissaa hännästä ym ym. Sitten kun lopulta tuo sormiruoka-ateria saadaan vauvan eteen, istun jännittyneenä vieressä ja mietin, että no nyt se tukehtuu. Se siitä äidin omasta ruokailusta. Ja koko ruokailusessio kestänee varmaankin ainakin tunnin, lopuksi hirveä sotku siivottavana. Ja koko tämän ajan vauva nököttää syöttötuolissaan, mikä on pois myös lattialla vietettävästä leikkiajasta (jonka itse miellän tärkeämmäksi motoriikan kehittymisen kannalta). Tuon yllä kuvailemani mielikuvan vuoksi ei tee siis mieli lähteä edes kokeilemaan. Toki jos meitä olisi kaksi vanhempaa kotona, tilanne olisi vähän erilainen. Mutta tällä hetkellä mies tekee töitä aamusta iltaan, joten olen käytännössä yksin vastuussa lapsen hoidosta. Ja ei, mies ei voi juuri nyt vähentää töitään ja olen itsekin tilanteen hyväksynyt, näin mennään jonkin aikaa. Tällä hetkellä meillä mennään siis kaupan valmispilttien ja -sempereiden voimalla, enkä jaksaisi potea asiasta huonoa omaatuntoa. Mitä olen niihin tutustunut, niiden ravitsemuksellinen koostumus on mietitty tarkkaan suositusikäryhmän tarpeita vastaavaksi, samoin suutuntuma. Makujakin löytyy monipuolisesti ja vauva syö oikein rohkeasti kaikkia. Ruokailut ovat meillä helppoja, syöttämiseen menee ehkä n. 5 min ja sotkua ei synny juurikaan. Maidon osaa jo juoda itsenäisesti pillimukilla ruoan päälle. Itse syön oman ruokani tähän perään siten, että annan vauvalle jonkin lelun tutkittavaksi ja hän viihtyy sen kanssa syöttötuolissaan vielä sen aikaa. Kaikkeen tähän menee ehkä se puolisen tuntia, ja sitten ollaan vapaita taas leikkimään tai lähtemään vaikka ulos. Niin ja kyllä meillä välillä välipalaksi syödään esimerkiksi maissinaksuja oikein sujuvasti. Vaikka meillä arki rullaakin näin oikein kivasti, aina välillä iskee "huonommuuden" tunne kun kuuntelen toisten äitien juttuja. Vaikka tiedostan, että toisten elämäntilanteet ovat aivan erilaisia ja itse toimin omien voimavarojen kannalta parhaaksi kokemallani tavalla. Voi olla, että minut kivitetään täällä, mutta vertaistuen toivossa tämän tekstini lähdin kirjoittamaan.
Kommentit (247)
Sormiruokailun on tarkoitus kehittää lapsesi käden ja suun hienomotoriikkaa ja silmä-käsi koordinaatiota. Lasten motorinen kehitys on taantunut paljon. Nyt tulee seiskalle sellaisia oppilaita, joilla kestää yli 30min saada naruun silmukallinen solmu. Siihen kuuluisi mennä 30sek.
Älä laiskottele, vaan ajattele mukulasi parasta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syötä soseita, anna lusikka lapsen käteen ja kas, kun hän on 9 kk ikäinen, niin istuu pöydän ääressä ja syö lusikalla samaa ruokaa kuin muukin perhe.
Vierailija kirjoitti:
Sormiruokailun on tarkoitus kehittää lapsesi käden ja suun hienomotoriikkaa ja silmä-käsi koordinaatiota. Lasten motorinen kehitys on taantunut paljon. Nyt tulee seiskalle sellaisia oppilaita, joilla kestää yli 30min saada naruun silmukallinen solmu. Siihen kuuluisi mennä 30sek.
Älä laiskottele, vaan ajattele mukulasi parasta!
Miten vaikka 1970-luvun lapset oppi hienomotoriikkaa? Silloin ei ollut sormiruokailua.
Vierailija kirjoitti:
Sormiruokailun on tarkoitus kehittää lapsesi käden ja suun hienomotoriikkaa ja silmä-käsi koordinaatiota. Lasten motorinen kehitys on taantunut paljon. Nyt tulee seiskalle sellaisia oppilaita, joilla kestää yli 30min saada naruun silmukallinen solmu. Siihen kuuluisi mennä 30sek.
Älä laiskottele, vaan ajattele mukulasi parasta!
Tuota motoriikkaa ei varmaan voi harjoitella mitenkään muuten vai?
Mitä itse syöt silloin kun vauva syö pilttiä? Keitettyjä perunoita? Pastaa? Uunijuureksia? Niitähän voi antaa lapsellekin. Tai leivänpalan jyrsittäväksi.
Meidän vauvat on syöneet sekä soseita (pääosin itse tehtyjä) että sormiruokia. Ei ole mielestäni kovin vaivalloista antaa lapselle paria penne-pastaa tutkittavaksi samalla kun ottaa omalle lautaselleen tai höyrytettyä kukkakaalia järsittäväksi. Samaa ruokaa se vauva syö kuin aikuisetkin, suola toki miinustettuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sormiruokailun on tarkoitus kehittää lapsesi käden ja suun hienomotoriikkaa ja silmä-käsi koordinaatiota. Lasten motorinen kehitys on taantunut paljon. Nyt tulee seiskalle sellaisia oppilaita, joilla kestää yli 30min saada naruun silmukallinen solmu. Siihen kuuluisi mennä 30sek.
Älä laiskottele, vaan ajattele mukulasi parasta!
Miten sitten me sormiruokailu-trendiä edeltäneen aikakauden lapset ollaan motorisesti oltu paljon kehittyneempiä? Eiköhän syy ole jossain muualla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo onhan se vitsi jo nykyään. Kummasti meilläkin lapset oppinut syömään ihan lusikalla jo reilun vuoden ikäisenä, vaikka ei olla harrastettu juurikaan mitään tämmöistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sormiruokailun on tarkoitus kehittää lapsesi käden ja suun hienomotoriikkaa ja silmä-käsi koordinaatiota. Lasten motorinen kehitys on taantunut paljon. Nyt tulee seiskalle sellaisia oppilaita, joilla kestää yli 30min saada naruun silmukallinen solmu. Siihen kuuluisi mennä 30sek.
Älä laiskottele, vaan ajattele mukulasi parasta!
Miten sitten me sormiruokailu-trendiä edeltäneen aikakauden lapset ollaan motorisesti oltu paljon kehittyneempiä? Eiköhän syy ole jossain muualla.
Onhan sitä nyt kautta aikain annettu lapselle ruokaa sormin syötäväksi. Ruisleipää on järsitty kutiaviin ikeniin ja pinsettiotteella poimittu mustikoita ainaki isovanhempien kertoman mukaan.
Uutena on tullut lapsentahtisuuden korostaminen, eli vauva itse päättäisi paljonko haluaa syödä kiinteitä ja paljonko ottaa ravintonsa rintamaidosta, joka kuitenkin olisi alle yksivuotiaan pääravinnonlähde.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole äiti, mutta ihmettelen sormiruokailua konseptina. Miten ne lapset muka syövät nätisti kun ensin syövät superoutoja sekalautasia tyylillä silliä, parsakaalia, mansikkaa, retiisia ja mandariineja vadille paloiksi heiteltynä ja sitten randomisti suuhun sullottuna? Miten lapsi voisi tällä idealla PITÄÄ edes syömästään ruuasta aistinautintona? Tai miten lapsi voisi osata syödä nätisti haarukalla jotain normaalia ruokaa kun ensin ruoasta tehdään pelkkiä paloja ympäriinsä heiteltynä? Ainekset häiriintyneeseen ruokasuhteeseen aloitetaan nykyään jo neuvolan toimesta.... Ja kaikki näkemäni sormiruokailukuvat ovat sellaisia, missä lapsen naama on yltä päältä ruoassa. Miksi nykyään kaikki on ihan pimeetä?
Ymmärrän huolen ja varmasti onkin hyvä, ettet ota sormiruokailusta paineita ja ala sitä kuvaamallasi tavalla suorittamaan.
Kuitenkin voit tosiaan antaa vauvalle palan sieltä ja toisen täältä itse kokeiltavaksi, kun omalla lautasellasi on jotain siihen sopivaa, kuten ylempänä ehdotettu. Näin molemmat voittavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä tuota kuorimista ja pilkkomista tehdään joka tapauksessa ja siitä otetaan sitten osa vauvalle. Ruoan valmistus aloitetaan ajoissa ja tarvittaessa prepataan. Tämä on toki kokonaisuus ja meidän valinta tehdä ruoka itse kotona niin aikuisille kuin lapsille. Tämä valinta oli jo ennen lapsia. Sinun valinta on valmisruoka ja siihen on mahdollisuus nykyään.
Mä vaan kysyn kirjoitti:
En ole äiti, mutta ihmettelen sormiruokailua konseptina. Miten ne lapset muka syövät nätisti kun ensin syövät superoutoja sekalautasia tyylillä silliä, parsakaalia, mansikkaa, retiisia ja mandariineja vadille paloiksi heiteltynä ja sitten randomisti suuhun sullottuna? Miten lapsi voisi tällä idealla PITÄÄ edes syömästään ruuasta aistinautintona? Tai miten lapsi voisi osata syödä nätisti haarukalla jotain normaalia ruokaa kun ensin ruoasta tehdään pelkkiä paloja ympäriinsä heiteltynä? Ainekset häiriintyneeseen ruokasuhteeseen aloitetaan nykyään jo neuvolan toimesta.... Ja kaikki näkemäni sormiruokailukuvat ovat sellaisia, missä lapsen naama on yltä päältä ruoassa. Miksi nykyään kaikki on ihan pimeetä?
Miten nuo asiat sitten toteutuvat, jos muussataan yhteen sitä sun tätä ja tarjoillaan tuntemattomana soseena, joka leviää ympäri lapsen naamaa? Tai miten lapsi voi oppia syömään, jos se ensimmäiset puoli vuotta imee ravintonsa nestemäisenä äitinsä rauhasesta?
Vastaus: ihan hyvin voi. Aivan samoin, kun ihminen oppii kakkaamaan ja pissaamaan vessanpönttöön, vaikka elämänsä alkutaipaleella tekeekin tarpeensa housuihin. Esimerkkejä on lukuisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nämä ihmeelliset nykypäivän lastenkasvatustrendit ja päiväkotipakkoaivopesukulttuuri ovat syi, miksi en halunnut nyky-yhteiskuntaan hankkia lapsia. Jos eläisin 80-luvulla (oman lapsuuteni aika), niin sen tyyliseen kasvatukseen olisin voinut ajatuksena taipua, jos lapsia olisin hankkinut.
Nykyinen vanhempien jatkuva kyttäys ja syyllistäminen jos ei harjoiteta näitä kaiken maailman unikouluja ja sormisyöntiä, ulkopuolisten jatkuva ohjaus kasvatuksessa (mikä h*lvetin pakko se on osallistua esim. johonkin varhaiskasvatukseen kun meilläkin molemmat työskentelee 95% etänä, jo ennen koronaa etätyötä oli paljon ja lähin tarha jossain 40 kilsan päässä. Kyllä niitä sosiaalisia taitoja oppii ihan vanhempien, sukulaisten ja lähiseudun muiden muksujen kanssa toimiessa), nykyiset peruskoulujärjestelmän kasvatukselliset ihmiskokeet (tulokset tosi hyviä joo..) ja se yleinen "jos sulla on lapsi, niin koko elämän odotetaan jatkossa pyörivän vain sen muksun ympärillä aamusta iltaan" - henki.
Kumma juttu, että syntyvyys laskee..
Ruoka, oli se sitten vauvan, äidin, siskon tai naapurin tai sormiruokaa, sosetta, pihviä, muhennosta, pitää joskus valmistaa. Miten kuvittelet että perheissä joissa on useampi lapsi tämä ruokarumba hoidetaan jos aina aloitetaan siitä että nälkäiset lapset jo odottavat pöydässä kun ruokaa aletaan vasta valmistaa. Jossain vaiheessa se pilttipurkkien auki napsauttelu vaan päättyy ja pitää alkaa suunnittelemaan ja ennakoimaan.
On ihan ok antaa sitä valmisruokaa myös vauvalle niin kauan kuin hän sitä suostuu syötettynä syömään. Ja itset jaksat häntä syöttää.
Meillä kaikki kolme lasta ovat saaneet kaikenlaista ruokaa, ja jossain vaiheessa ovat vain kieltäytyneet lusikasta joten on ollut pakko kehitellä jotain muuta.
Mutta on siinä se toinenkin puoli, valmissoseet ovat koostumukseltaan ja makumaailmaltaan aika samanlaisia joten lapsi oppii syömäön vain aika yksipuolisen tuntuista ja makuista ruokaa. Sehän on bisnestä. Titutetaan lapset vain siihen yhteen ja saadaan vanhemnat ostamaan niitä lisää. Ongelma tulee sitten tyyliin kolmevuotiaana, kun ei tavallinen kotiruoka maistukaan ja ollaan koukussa piltteihin. Sitten täällö kysellääm miten lapsen saa syömääb muutakin kuin vain sitä samaa pilttiä.
Täällä kyseltiin, että mitä itse syön. Syön lähinnä kaupan valmisruokia. Tai sitten kerran viikossa, kun vauva päikkäreillä, valmistan itselleni isomman satsin ruokaa jota syön koko viikon. Vauvalle en tällaisia vanhoja tähteitä uskalla syöttää, vaan ruoan tulisi varmasti olla mahdollisimman tuoretta.
Ja rehellisesti voin sanoa, että kyse ei ole mielestäni laiskuudesta, vaan yksinkertaisesti ajan puutteesta. Vauva nukkuu yhdet päikkärit päivässä, joiden aikana ehdin tekemään pakollisimmat kotityöt (tiskata, pyykätä, mahdollisesti imuroida) ja ehkä käydä esimerkiksi itse pesuilla. Kunnon suihkussakaan en ehdi joka päivä käymään. Jos päätän valmistaa jotain ruokaa, pitää sen olla tosi helppoa ja nopeaa ja silloin täytyy tosiaan priorisoida muita kotitöitä entisestään.
Toiset päikkärit lapsi nukkuu rattaissa, kun ulkoilemme. Toki saisin enemmän aikaa kotona jos nukkuisi nämäkin sängyssään, mutta mielestäni ulkoilma tärkeää meille molemmille.
- ap
Vierailija kirjoitti:
Mä vaan kysyn kirjoitti:
En ole äiti, mutta ihmettelen sormiruokailua konseptina. Miten ne lapset muka syövät nätisti kun ensin syövät superoutoja sekalautasia tyylillä silliä, parsakaalia, mansikkaa, retiisia ja mandariineja vadille paloiksi heiteltynä ja sitten randomisti suuhun sullottuna? Miten lapsi voisi tällä idealla PITÄÄ edes syömästään ruuasta aistinautintona? Tai miten lapsi voisi osata syödä nätisti haarukalla jotain normaalia ruokaa kun ensin ruoasta tehdään pelkkiä paloja ympäriinsä heiteltynä? Ainekset häiriintyneeseen ruokasuhteeseen aloitetaan nykyään jo neuvolan toimesta.... Ja kaikki näkemäni sormiruokailukuvat ovat sellaisia, missä lapsen naama on yltä päältä ruoassa. Miksi nykyään kaikki on ihan pimeetä?
Miten nuo asiat sitten toteutuvat, jos muussataan yhteen sitä sun tätä ja tarjoillaan tuntemattomana soseena, joka leviää ympäri lapsen naamaa? Tai miten lapsi voi oppia syömään, jos se ensimmäiset puoli vuotta imee ravintonsa nestemäisenä äitinsä rauhasesta?
Miksei lasta voi opettaa syömään niin, että hän istuu syöttötuolissa ja hänellä on normaalia ruokaa (esim. kastiketta ja perunaa sekä salaattia) palasina lautasella ja häntä syötetään TAI että hän itse syö laittamalla ruokaa suuhunsa lusikalla/haarukalla?
Minkä tutkimuksen perusteella sekalainen ruoanpalasten määrä jollain tarjottimella edistää lapsen kasvua ja kehitystä?
Haluaisitteko itse syödä lapsenne maistelemia ruoanpaloja muovitarjottimelta?Esim. ranskalaiset ja italialaiset lapset osaavat syödä jo pieninä ravintoloissa, koska lapsen ehdoilla menevä kasvatustyyli ei ole saanut jalansijaa laajasti kyseisissä yhteiskunnissa.
Vastaus: ihan hyvin voi. Aivan samoin, kun ihminen oppii kakkaamaan ja pissaamaan vessanpönttöön, vaikka elämänsä alkutaipaleella tekeekin tarpeensa housuihin. Esimerkkejä on lukuisia.
Vierailija kirjoitti:
Mä vaan kysyn kirjoitti:
En ole äiti, mutta ihmettelen sormiruokailua konseptina. Miten ne lapset muka syövät nätisti kun ensin syövät superoutoja sekalautasia tyylillä silliä, parsakaalia, mansikkaa, retiisia ja mandariineja vadille paloiksi heiteltynä ja sitten randomisti suuhun sullottuna? Miten lapsi voisi tällä idealla PITÄÄ edes syömästään ruuasta aistinautintona? Tai miten lapsi voisi osata syödä nätisti haarukalla jotain normaalia ruokaa kun ensin ruoasta tehdään pelkkiä paloja ympäriinsä heiteltynä? Ainekset häiriintyneeseen ruokasuhteeseen aloitetaan nykyään jo neuvolan toimesta.... Ja kaikki näkemäni sormiruokailukuvat ovat sellaisia, missä lapsen naama on yltä päältä ruoassa. Miksi nykyään kaikki on ihan pimeetä?
Miten nuo asiat sitten toteutuvat, jos muussataan yhteen sitä sun tätä ja tarjoillaan tuntemattomana soseena, joka leviää ympäri lapsen naamaa? Tai miten lapsi voi oppia syömään, jos se ensimmäiset puoli vuotta imee ravintonsa nestemäisenä äitinsä rauhasesta?
Vastaus: ihan hyvin voi. Aivan samoin, kun ihminen oppii kakkaamaan ja pissaamaan vessanpönttöön, vaikka elämänsä alkutaipaleella tekeekin tarpeensa housuihin. Esimerkkejä on lukuisia.
Miksei lasta voi opettaa syömään niin, että hän istuu syöttötuolissa ja hänellä on normaalia ruokaa (esim. kastiketta ja perunaa sekä salaattia) palasina lautasella ja häntä syötetään TAI että hän itse syö laittamalla ruokaa suuhunsa lusikalla/haarukalla?
Minkä tutkimuksen perusteella sekalainen ruoanpalasten määrä jollain tarjottimella edistää lapsen kasvua ja kehitystä?
Haluaisitteko itse syödä lapsenne maistelemia ruoanpaloja muovitarjottimelta?
Esim. ranskalaiset ja italialaiset lapset osaavat syödä jo pieninä ravintoloissa, koska lapsen ehdoilla menevä kasvatustyyli ei ole saanut jalansijaa laajasti kyseisissä yhteiskunnissa.
*
Älä stressaa. Soseita lapsi syö lyhyen aikaa elämästään, joten turha siitä kenenkään on vouhkata. Meillä kanssa lapsi söi niitä vauvojen maissinaksuja, leipää, kurkkua, nakkia ym. lisäksi.
Pinsettiote ja muu käden motoriikka on ikätasolla.
Ottaahan lapsi lelujakin käteen ja vie suuhun. Hyvin oppii.
Anteeksi seksismi, mutta joidenkin naisten on vain päästävä vouhkaamaan ja puuttumaan muiden tapoihin, niin lapsiasioissa kuin työpaikallakin. En jaa tästä syystä muiden kanssa lapsiasioita kenellekään.
Muistan kun mua jo raskausaikana ahdisti kaiken maailman juttujen tuputtaminen. Suljin jo silloin suuni, nyökyttelin ja hymyilin.
Kannattaa varuiksi kerrata vauvojen Heimlich. Saat sitten lapsesi pelastettua jos meinaa tukehtua.
Kuule syötä ihan rauhassa vaan niitä soseita. Annat joskus jonkun maissinaksun, nehän on käteviä. Kyllä se lapsi oppii syömään oikein hyvin ilman mitään suureellista sormiruokailua.