Hankkisinko sittenkin lapsen?
Olen nyt 36-vuotias ja ajattelin aiemmin, etten halua lapsia vaan haluan matkustella, rahan säästön mukaan tietenkin. Palkka ei ole iso, mutta ei ole menotkaan.
No, nyt on kuitenkin alkanut herätä ajatukset omasta lapsesta. Parisuhde pitäisi tietysti ensin löytää. Josko kesällä... löytyisi joku kiva mies. Saisin laihdutettua 15 kilon ylipainoni siihen mennessä pois, joten joku voisi löytyäkin. Raitis ja kunnollinen, huumorintajuinen, työssä käyvä, joka myös haluaisi joskus matkustella. Sellainen lisäkriteeri vain, että hänellä ei saisi olla ennestään lapsia. Olenko kohtuuton?
Miten se elämä sitten muuttuisi? Tuntuuko ettei ole omaa aikaa? Ei voi tehdä samoja asioita kuin ennen? Toisaalta elämäni on nyt aika sisällötöntä.
Kommentit (15)
Ei siihen miestä tarvita, jos sen lapsen oikeasti haluat niin rahaa säästöön ja luovuttaja..
Menetät kaiken, mitä olet tähän mennessä elämääsi saanut.
Jos asiasta pitää täällä kysyä, niin ei kannata.
Vähän sama mielessä. Vihdoinkin taas koti-Suomessa ja talous kunnossa niin voisi sitoutua ja perustaa perheen.
M50
Oma lapsi on korvaamattoman arvokas. Antaa niin paljon enemmän kuin ottaa. Et tulisi katumaan.
Ensimmäiset vuodet vauvan kanssa tuntuu siltä, ettei muuta elämää ole - mutta tarviiko olla?
Se on loppujen lopuksi hyvin lyhyt aika... vaikka tuntuu silloin tietysti IKUISUUDELTA.
Ja se on kriittinen aika. Kun hoidat sen hyvin, saat iloa loppuelämäksesi.
Vauva kehittyy nopeasti. Ei ole kahta samanlaista kuukautta. On suuri ilo saada kokea kehitys ja kehittyä samalla itsekin. Enemmän se antaa kuin ottaa, olla äiti.
Vaikeampi asia on tietysti miehen löytäminen. Tai sitten sinä vain tapaat hänet, kun aika on oikea.
Sinuna en niin välittäisi siitä, onko miehellä ennestään lapsia vai ei; tai itse asiassa se olisi merkki normaaliudesta, että olisi lapsia. Lapset olisivat ehkä jo aikuisia.
Onnea.
Vierailija kirjoitti:
Vähän sama mielessä. Vihdoinkin taas koti-Suomessa ja talous kunnossa niin voisi sitoutua ja perustaa perheen.
M50
No niin, ap :)
Vierailija kirjoitti:
Jos asiasta pitää täällä kysyä, niin ei kannata.
Hän varmaankin halusi vain jakaa ilonsa, oivalluksesta, että edes harkitsee asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Menetät kaiken, mitä olet tähän mennessä elämääsi saanut.
...Etkä kadu sitä pätkääkään. -eri
Vierailija kirjoitti:
Ei siihen miestä tarvita, jos sen lapsen oikeasti haluat niin rahaa säästöön ja luovuttaja..
ei lisääntymistä tuntemattomien kanssa.
Yritä vaan saada lapsi.
Keinoja on monia ja hyväksyn ne kaikki.
Kannattaa kuitenkin tiedostaa että tuossa iässä lapsen saaminen ei ole enää varmaa ja mahdollisuudet vähenevät koko ajan.
Mutta älä hanki lasta jos olet vakavasti sairas, päihderiippuvainen, mielenterveyspotilas, rikollinen tai narsisti tai täysin kyvytön elättämään ja kasvattamaan lasta.
Ns normaali perusterve ihminen selviää lapsen hoidosta ja saa lapsesta paljon iloa.
Parasta on kun koko maailman keskipiste siirtyy itsestä lapseen. Aiemmat murheet alkavat tuntua naurettavan pieniltä kun yrittää pitää pientä vauvaa hengissä.
Oot myöhässä. 32 vnä oli mahdoton tehtävä löytää tuollainen. Itselläni oli siis samat kriteerit. Käytin kaiken vapaa ajan etsintään. Raittiuteen loppui aina keskustelut.
Jos haluut mammanpojan, tai muuten vaan yksinkertaisen niin voi löytyä. Etkä voi toivoa nuorempaa miestä, koska miehet haluu ennemmin nuoremman.
Vierailija kirjoitti:
Oot myöhässä. 32 vnä oli mahdoton tehtävä löytää tuollainen. Itselläni oli siis samat kriteerit. Käytin kaiken vapaa ajan etsintään. Raittiuteen loppui aina keskustelut.
Jos haluut mammanpojan, tai muuten vaan yksinkertaisen niin voi löytyä. Etkä voi toivoa nuorempaa miestä, koska miehet haluu ennemmin nuoremman.
Ei sen miehen tarvitse absolutisti olla tietenkään, en itsekään ole. Mutta ei kovin runsaastikaan saisi käyttää, ei ainakaan jos lapsi syntyy. En ole nipottaja kuitenkaan.
Ap
Valmistaudu Velojen totuuksiin ja faktoihin lapsiperheiden elämästä :)