Lue keskustelun säännöt.
Millaiset vanhemmat antaa lapselleen "uniikkinimiä"?
16.03.2021 |
Sain juuri kuulla, että eräs kollega oli antanut yhdeksi lapsen etunimeksi tällaisen hyvin persoonallisen, uniikin etunimen. Meinasi kahvit purskahtaa näppäimistölle nimen kuullessani. Nimi oli ihan älytön, josta lapsi tulee varmasti kuulemaan koulussa (lapset osaa kuitenkin olla julmia).
Kiinnostaisi tietää, millaiset vanhemmat teidän muiden tuttavapiirissä antaa lapsilleen näitä uniikkinimiä? Mistä luulet johtuvan, että lapselle halutaan hyvin erikoinen etunimi? Onko tässä joku erikoisuuden tavoittelu tai muu takana?
Ap
Kommentit (60)
Omat vanhempani ovat antaneet meille kaikille hyvin erikoiset nimet ja kyllä, kiusattu on jokaista nimen vuoksi. En tiedä miksi ovat tällaisiin nimiin päätyneet. Ihan normaaleja töissäkäyviä ihmisiä ovat, ei ole mitään halua muuten erottua joukosta ja äitini on vielä varsin uskonnollinen sekä vanhanaikainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki ihmisten uniikkina pitämän nimet eivät suinkaan ole uniikkeja, vaan vanhoja raamatullisia nimiä. Mä tsekkaan aina etunimikirjasta, jos tulee joku vieras nimi vastaan, ja tosi usein nimi onkin ollut vanha raamatullinen nimi.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ihmisten uniikkina pitämän nimet eivät suinkaan ole uniikkeja, vaan vanhoja raamatullisia nimiä. Mä tsekkaan aina etunimikirjasta, jos tulee joku vieras nimi vastaan, ja tosi usein nimi onkin ollut vanha raamatullinen nimi.
uniikkinimet on niitä keksittyjä nimiä, joita ei ole kenelläkään muulla. tuskin siis löytyy raamatusta.
Oma äitini antoi siksi, että meidän sukunimemme oli Virtanen ja hänellä itsellään yleinen nimi. Oli paljon kaimoja.
Lisäksi hän oli aina tosi hyvillään ja ihastunut, kun joku kehui nimeäni. Itse kyllästyin siihen aikuisten jatkuvaan huomioon, sehän nimenomaan alleviivasi sitä, että poikkean muista. Lapset kiusasivat, koska nimi oli sellainen, mistä sai helposti väännettyä pilkkaa.
Nykyään sekä etu- että sukunimeni on jotain ihan muuta.
Eräs tuttuni on ihan nars.isti ja hän nimesi lapsen juuri tuolla tavalla. Kaipaa huomiota kaikessa ja pitää itseään maailman ihmeellisimpänä ja ainutlaatuisimpana. Tottakai lapsen nimi piti olla samaa luokkaa, ei olisi mikään Aino tai Olavi kelvannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ihmisten uniikkina pitämän nimet eivät suinkaan ole uniikkeja, vaan vanhoja raamatullisia nimiä. Mä tsekkaan aina etunimikirjasta, jos tulee joku vieras nimi vastaan, ja tosi usein nimi onkin ollut vanha raamatullinen nimi.
uniikkinimet on niitä keksittyjä nimiä, joita ei ole kenelläkään muulla. tuskin siis löytyy raamatusta.
Lue se viestini uudelleen.
Musta on vähän eri juttu, onko se uniikkinimi se kutsumanimi vai joku kolmas nimi tyyliin Linnea Orvokki Kehäkukka Korhonen. Eihän niihin toisiin nimiin törmää juuri missään, vaan jossain virallisissa papereissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa on kyllä harvinaista nimetä lasta nimellä, jota ei ole kenelläkään muulla. Onkohan nyt liiottelun makua?
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on kyllä harvinaista nimetä lasta nimellä, jota ei ole kenelläkään muulla. Onkohan nyt liiottelun makua?
Näitä on kymmeniä vuosittain, DVV (ent. maistraatti) tekee päätöksen nimen sopivuudesta. Eli kyllä näitä on. Plus vielä aikuisten nimen vaihtamiset päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joillakin on vaan niin kova tarve olla erikoisia ja tehdä lapsistakin sellaisia, jotka erottuvat joukosta.
Lapset vaan harvoin haluavat erottua, koska se on yleensä negatiivista.
Tunnen yhden perheen, jossa on yli 10 lasta, joiden kaikkien nimi alkaa J:llä. Variaatio normaalista tyyliin Johanna, itse keksittyyn, tyyliin Jemissa. En tiedä mikä siinä on niin hienoa, että annetaan outoja nimiä. Sukunimi ihan tavallinen -nen päätteinen suomalaisnimi. Vanhemmat duunareita, ei kovin korkeasti koulutettuja. Siinä on varmaan joku yhteys, akateemiset haluavat suosia perinteisiä nimiä.
(Siitäpä idea nimien antajille, että VRK:n mukaan Suomessa ei ole vielä yhtään Jemissaa.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joillakin on vaan niin kova tarve olla erikoisia ja tehdä lapsistakin sellaisia, jotka erottuvat joukosta.
Lapset vaan harvoin haluavat erottua, koska se on yleensä negatiivista.
Tunnen yhden perheen, jossa on yli 10 lasta, joiden kaikkien nimi alkaa J:llä. Variaatio normaalista tyyliin Johanna, itse keksittyyn, tyyliin Jemissa. En tiedä mikä siinä on niin hienoa, että annetaan outoja nimiä. Sukunimi ihan tavallinen -nen päätteinen suomalaisnimi. Vanhemmat duunareita, ei kovin korkeasti koulutettuja. Siinä on varmaan joku yhteys, akateemiset haluavat suosia perinteisiä nimiä.
(Siitäpä idea nimien antajille, että VRK:n mukaan Suomessa ei ole vielä yhtään Jemissaa.)
Tätä mä ihmettelen, että mikä näissä -nen-päätteisissä nimissä jaksaa aina ihmisiä puhuttaa, että ne pitää erikseen mainita.
Tarkoitatko siis nimiä tyyliin Jadessiinah vai Routa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jemissa on kauniin kuuloinen nimi.
Mitä näillä erikoisilla nimillä tarkoitetaan? Sitä että Suomessa on vain muutama kantaja vai näitä muunnoksia kuten Annicca?
Titinalle Tiukutauku Pilvivalo Virtanen , tommosen ajattelin antaa .. onko hyvä?
Vierailija kirjoitti:
Omat vanhempani ovat antaneet meille kaikille hyvin erikoiset nimet ja kyllä, kiusattu on jokaista nimen vuoksi. En tiedä miksi ovat tällaisiin nimiin päätyneet. Ihan normaaleja töissäkäyviä ihmisiä ovat, ei ole mitään halua muuten erottua joukosta ja äitini on vielä varsin uskonnollinen sekä vanhanaikainen.
Meillä taas kävi niin, että kaksi ensimmäistä sai tavalliset nimet tyyliä Tuomas ja Minna. Minä olin sitten nuorimmaisena se uniikkiniminen. Jebajee.
pojaksi tämmöne: Wille Calle Cucci Virtanen
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitatko siis nimiä tyyliin Jadessiinah vai Routa?
En nyt mainitse lapsen nimeä tässä yksityisyyssyistä enkä halua antaa nimelle enempää huomiota. Sanotaan, että nimi on itse keksitty, ei ole mikään Yasminah-tyylinen.
Ap
lumihiutaleet