Miten suhtaudut vanhempiisi, entä he sinuun

Tasavertainen joskin roolit on nykyisin niin päin että he tarvitsevat apua enemmän kuin minä.

Mä tein toissapäivänä sipulipiirakkaa äitini toivomuksesta ja isäkin tuli nauttimaan osuutensa. Olivat autolla ja oli jälleen mukava hetki/retki😊Isä on 80v. ja äitee 84-vuotias. Hyvä vointisia ja puheliaita🤗

Vanhempani ovat 72 ja 75-vuotiaita. Yrittävät vielä määrätä minua. Että semmosta. Itse olen 46v.

Vaikka tottakai ollaankin tasaveroisia niin kyllä mä jossain asioissa huomaan olevani isälleni nimenomaan lapsi. Vaikka esim. töitä teemme yhdessä ja kuunnellaan molemmat toistemme mielipiteitä ja opitaan toisiltammme.

Samoin oman lapseni kanssa, kyllä hän on aina lapseni ja joissain asioissa yhä annan hänelle vähän tyhmiäkin neuvoja, ja unohdan että hänkin jo aikuinen ja asuu puolisonsa kanssa. Mutta sitten taas saan häneltä paljon hyviä neuvoja ja opastusta monissa asioissa. 

Olen joiltai kuullut, että he vielä aikuisenakin vähän kuin taantuvat teinikisi vanhempien kanssa ollessaan, tuollaista en itse ole kokenut. 

Vierailija kirjoitti:

Vaikka tottakai ollaankin tasaveroisia niin kyllä mä jossain asioissa huomaan olevani isälleni nimenomaan lapsi. Vaikka esim. töitä teemme yhdessä ja kuunnellaan molemmat toistemme mielipiteitä ja opitaan toisiltammme.

Samoin oman lapseni kanssa, kyllä hän on aina lapseni ja joissain asioissa yhä annan hänelle vähän tyhmiäkin neuvoja, ja unohdan että hänkin jo aikuinen ja asuu puolisonsa kanssa. Mutta sitten taas saan häneltä paljon hyviä neuvoja ja opastusta monissa asioissa. 

Olen joiltai kuullut, että he vielä aikuisenakin vähän kuin taantuvat teinikisi vanhempien kanssa ollessaan, tuollaista en itse ole kokenut. 

Ja me olemme siis 20, 40 ja 63.