Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Katkeroidun kun ei saa mitään omaa
07.03.2021 |
Minkä takia teen töitä? Vain maksaakseni veroja?
Tuloni ovat keskitasoa, olen nyt suunnilleen keski-iässä, työuraa on takana kohta 20 vuotta. Maksan asuntolainaa ja minulla on perhe.
Kun aloitin työuraa ajattelin että tehdään nyt "halvalla", kyllä se palkka myöhemmin nousee. Kyllä se on noussutkin, ja olen jo keksinyt itselleni pienen lisätulon lähteenkin, joten periaatteessa teen nyt kahta työtä. Olkoonkin että tämä toinen ei maistu työltä.
Näistä hankkeista huolimatta en saa mitään mitä haluaisin itselleni. Ajan kohta 20 vuotta vanhaa autoa, taloa pitäisi peruskorjata, saisin lainaa mutta en haluaisi enää ottaa sitä koska niin tilanne ei parane.
Minua on siunattu ja kirottu sillä tavalla virkeällä päällä että haluaisin kokoajan tehdä asioita,nautin harrastuksista,ja haluaisin myös matkustaa. Kaiken tekemisen estäänä on raha, tai oikeammin sen puute.
Saisin ehkä ostettua uuden käytetyn auton lainalla,mutta se olisi joku yli 5 vuotta vanha ja yli 100tkm ajettu. Mutta tuon jälkeen rahaa olisi tätäkin vähemmän harrastamiseen ja matkustamiseen.
Minua ahdistaa, en haluaisi olla katkera vanhus, haluaisin elää nyt, en odottaa eläkettä.
Mitä töissä käyvä ihminen siis saa haluta? Tai oikeammin, mitä ansaitsee palkallaan saada. Onko hyvä auto liikaa vaadittu? Entä joku harrastus? Ne maksaa.
Tunnen olevani orja, ja haluaisin hypätä oravan pyörästä.
Kommentit (29)
Olisit onnellinen että sinulla on oma talo. Samalla sinulla ei ole seiniä hakkaavia naapureita eli saat nukkua yösi rauhassa. Et ole varmaan edes ajatellut tätä kun olet tottunut luksukseesi.
Minulla ei ole sellaiseen mahdollisuutta, koska asun alueella jossa uudet talot maksaa puoli miljoonaa ja siitä ylöspäin. Vanhan talon voi saada 300-400t joka on käytännössä arvoton parin kymmenen vuoden kuluttua.
Voisin tietysti muuttaa johonkin hevon kuuseen ja ostaa sieltä talon. Samalla luopuisin työstäni ja olisin siellä tuppukylässä työtön.
Olen tällä hetkellä ihan hyvissä töissä ja säästöjäkin on kertynyt. Silti ne ei riitä mihinkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teet töitä elättääksesi itsesi ja perheesi. Tärkeintä on, että lapsillasi on mukava alku elämään. Se, että minkälainen auton kottero sulla on alla ei ole kovinkaan merkityksellinen asia tässä elämässä, joka lopulta päättyy. Uusikin auto on pian vanha.
Kaikki on kallistunut, mutta palkat ei nouse samaa tahtia. Ns keskituloinen on Suomessa aika köyhä. Vaikka yrittäisi elää säästeliäästi, on paljon mihin ei vaan voi vaikuttaa - esim korkea alv, sähkönsiirtohinnat.
Ihan hyvä avaus, samaistun.
Ihminen on kuitenkin kyltymätön eikä huomaa mitä kaikkea jo on. Kun muistelen omaa nuoruutta, oli iso juttu valmistua lukiosta. Oli iso juttu päästä yliopistoon ja saada kursseja suoritettua. Oli iso juttu valmistua. Olin hetken aikaa tyytyväinen kun sain kesätöitä. Olin onnellinen kun pääsin omaan asuntoon vuokralle. Olin onnellinen kun sain omat stereot ja ison 37” litteän television ja ps3-pelikonsolin. Olin onnellinen kun ostin ensiasuntoni ja sinne uudet keittiönkoneet.
Nyt kun vuosia on kulunut, mikään ylläolevista ei tunnu missään vaikka tienaan 2,5 kertaa sen verran mitä aloittaessani, ja elintasoni on korkeammalla kuin koskaan aiemmin.
Seuraava askel on varmaankin voittaa lotossa, ja sekään ei varmaan hetken päästä tunnu miltään.
Eli tsemppiä aloittajalle, kannattaa nauttia siitä mitä on ja kokeilla yksinkertaisia asioita kuten vaikkapa paistaa makkaraa nuotiolla tai ajaa polkupyörällä naapurikaupunkiin.
Semmoista se on olla kapitalismin kermapersepoika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinulla on perhe, talo ja autokin. Sinulla on oma työpaikka ja ilmiselvästi jokin laite, jolla kirjoittaa tänne av:lle. Lisätulon lähde, joka ei maistu työltä kuulostaa hyvältä harrastukselta. harvalla harrastus tuottaa tuloja.
Sekin, että on perhe, on jo saavutus. Kuinka moni peräkammarinpoika valittaa kun ei löydä naista. Ja sitten parit jotka haluaa lapsen mutta kärsivät lapsettomuudesta.
Sinulla on siis paljon asioita jotka ovat monen silmissä arvokkaita. Olet vaan niin tottunut niihin ettet näe niiden arvoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
porvarit maksaa paskaa palkkaa ja vie yrityksen miljoonavoitot
Työelämässä ongelmana on progressiivinen verotus. Melkein sama mitä teet niin et voi vaikuttaa omiin tuloihin. Tekijälle jätetään perusosa millä voi elää peruselämää ja loput ryöstää valtio. Eniten katkeroittaa se ettet voi edes itse vaikuttaa mihin niitä verorahoja käytetään. Joutuu vain lukemaan jostain keltaisen lehdistön jutuista että nyt on keksitty tällainen uusi rahareikä ja verotusta nostetaan että voidaan lahjoitella sinun rahojasi sinne sun tänne.
Verotus pitäisi olla sellainen että palkasta otetaan 10% veroa jolla kustannetaan peruspalvelut. Koulut, sote, jne. Loput olisivat sitten vapaaehtoisia rastitettavia asioita joihin voi laittaa rastin omien ideologioiden mukaan. Voi esimerkiksi maksaa 10% veroa peruspalveluista ja 10% kehitysapuun, jos haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin se ihminen turtuu etuoikeuksiinsa.
No oma on sentään joskus maksettu. Odottaa eläkettä? Ei me päästä mihinkään eläkkeelle vuosikymmenten päästä niin että siitä rahaakin sais...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vuosikymmennenien lainat on nykyajan orjuutta. Joo huonomminkin voi mennä mutta sitä ei tässä kysytty.
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä avaus, samaistun.
Ihminen on kuitenkin kyltymätön eikä huomaa mitä kaikkea jo on. Kun muistelen omaa nuoruutta, oli iso juttu valmistua lukiosta. Oli iso juttu päästä yliopistoon ja saada kursseja suoritettua. Oli iso juttu valmistua. Olin hetken aikaa tyytyväinen kun sain kesätöitä. Olin onnellinen kun pääsin omaan asuntoon vuokralle. Olin onnellinen kun sain omat stereot ja ison 37” litteän television ja ps3-pelikonsolin. Olin onnellinen kun ostin ensiasuntoni ja sinne uudet keittiönkoneet.
Nyt kun vuosia on kulunut, mikään ylläolevista ei tunnu missään vaikka tienaan 2,5 kertaa sen verran mitä aloittaessani, ja elintasoni on korkeammalla kuin koskaan aiemmin.
Seuraava askel on varmaankin voittaa lotossa, ja sekään ei varmaan hetken päästä tunnu miltään.
Eli tsemppiä aloittajalle, kannattaa nauttia siitä mitä on ja kokeilla yksinkertaisia asioita kuten vaikkapa paistaa makkaraa nuotiolla tai ajaa polkupyörällä naapurikaupunkiin.
Kiitos vaan tsempeistä, kyllähän tässä pärjäillään, aina on pärjätty. Aloituksessani oikeastaan totesinkin/kysyin, että mitä nykyihminen saa haluta, ja mihin pitäisi olla tyytyväinen.
Tiedän että voisi olla kauhean paljon huonommin kaikki. Se on jo pelkästään hienoa että on syntynyt tänne, eikä todella köyhiin oloihin. Pitäisikö siitä osata olla kiitollinen joka päivä, ja tyytyä siihen mitä on ja saa? Kunpa osaisinkin olla niin.
Mutta kuten jo sanoin, minä haluaisin tehdä ja harrastaa, mutta kaikki maksaa aivan liikaa. Minä en oikeastaan edes tule onnelliseksi materiasta, vaan juuri harrastuksista,mutta nekin maksavat, lähes kaikkiin harrastuksiin osataan laittaa maksuja ja välineet maksaa. Autosta sanoin oikeastaan vain, koska mielestäni kohtuu uuden auton pitäisi kuulua tässä hyvinvointi valtiossa ns. perusoikeuksiin jos tekee työtä. Vai pitäisikö?
Mitä nykyihminen siis on oikeutettu vaatimaan Suomessa? Pitäisikö palkallaan saada auto ja pystyä kustantamaan harrastus? Tai harrastuksia?
Vai pitääkö vain tyytyä osaansa ja tehdä vaatimatta yhtään mitään omaa työnsä eläkeikään saakka. Vapaa aikana voi naulailla arkun itselleen, jos jostain keksin rahaa lautoihin.
Ongelma on että kaiken hinta nousee, mutta palkat ei riittävästi Tämä ehkä johtuu siitä, että isojen yritysten pitää saada joka hetki vähän enemmän voittoja. Näin olen pähkäillyt.
Esim. Kouluttamattomat vanhempani elivät saman "tasoista" elämää kuin minä nyt. Muistan kun äitilläni oli joskus minun ollessani lapsi 4500mk palkka työstä jota ei oikein arvosteta. Nyt sama euromäärä palkka 4500€ on mukamas hyvä, mutta sillä saa suunnilleen saman kuin markoilla silloin, paskan auton ja vaatimattomat olot. Ja tuon 4500€ palkan saadakseen nykyään vaaditaan töitä ja opiskelua.
Jotain pitää keksiä, en halua katkeroitua elämälle. Ehkä hyppään pois tästä oravanpyörästä. Jos en tekisi mitään, niin ymmärtäisin että en voi vaatiakkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin itse pyrin masennuksen keskellä laittamaan asiat perspektiiviin ja ajattelemalla että olen maapallolla top 1% onnekkaiden joukossa vaikka ajankin 10v vanhalla autolla.
Joka päivä ajattelen että olen onnellinen että on edes työpaikka johon mennä. Sen sijaan että valittaisin kuinka keljuttaa lähteä töihin
Ah, tervetuloa sosiaalidemokratiaan. Sinulta on rahat loppu, koska on ihmisoikeus asua ja ryypätä toisten rahoilla.
Auto kuuluu perusoikeuksiin?
No ei kuulu. Ei edes vanha auto.
Mitä harrastuksia toivoisit,kun sinulla ei niihin ole tuolla palkalla ollenkaan varaa?
Vierailija kirjoitti:
No oma on sentään joskus maksettu. Odottaa eläkettä? Ei me päästä mihinkään eläkkeelle vuosikymmenten päästä niin että siitä rahaakin sais...
Jos ei eläkkeelle, niin sitten työttömäksi tukirahoille?
Siinäpähän katkeroidut sitten. Nauran sinulle, katkeroidu vielä lisää!
Vierailija kirjoitti:
Vuosikymmennenien lainat on nykyajan orjuutta. Joo huonomminkin voi mennä mutta sitä ei tässä kysytty.
Saa ne nopeamminkin maksaa pois.
Ennenvanhaan maksettiin, vaikka korotkin olivat aivan muuta kuin tänään.
Mutta sitten karsittiin taas muusta kulutuksesta vastaavasti.
Alue: Aihe vapaa
Pelkkä säästäminen ei tuo onnea.
Hanki joku kiinnostava auto jos se tuo onnea.
Itse olen omistanut autoni jo vuodesta 2013 mutta se näyttää edelleen hyvältä ja kiihtyy hyvin :)
Moni on sitä mieltä että kokemukset esim matkustukseen liittyvät olisivat arvokkaampia kuin materia esim auto, mutta en olisi tuosta ihan niin varma. Mulle hieno auto tuo samaa mielihyvää.