Yliopistoala johon on helppo päästä
Mihin yliopistoon ja mille alalle on helppoa päästä sisään? Ilmeisesti kemia ym. ovat suht pieniä hakijamääriltään, mutta matemaattisesti lahjattomalle eivät ole vaihtoehto.
Kommentit (24)
Koska naiset taitavat hakea yliopistoon ahkerammin, niin alat mihin on helpointa päästä pisteiden valossa ovat enemmän tai vähemmän matemaattisia. Matematiikka itsessään ja tetojenkäsittelytiede oli ennen aika pohjalla, mutta ei aavistustakaan mikä tilanne on tänä päivänä.
Väärä kysymys. Kysy sen sijaan millä tutkinnolla tai alan opiskelulla on ylipäänsä kysyntää työmarkkinoilla ja millä on sinulle merkitystä eli olet motivoitunut käyttämään vuosia alan opiskeluun.
Kulttuuriantropologia ja muut vastaavat.
Åbo akademin teologinen tiedekunta. Sinne pääsee. Eivätkä heti heitä kadulle vaikkei ruotsi olisikaan erityisen sujuvaa. Kyllä se siitä kohentuu.
Just joo. Ammatista tulee se johon helppo opiskella. Ei mitään väliä vaikka ei yhtään kiinnosta.
Korkeakouluun.com laskurilla löydät.
Esim. Teologia (ei pappilinja). Kasvatus- ja aikuiskasvatus. Kulttuurintutkimus.
Kaikista valmistut työttömäksi, luultavasti.
Vierailija kirjoitti:
Korkeakouluun.com laskurilla löydät.
Esim. Teologia (ei pappilinja). Kasvatus- ja aikuiskasvatus. Kulttuurintutkimus.
Kaikista valmistut työttömäksi, luultavasti.
Kasvatustieteestä työllistyy kyllä ihan hyvin eikä sinne ole ihan helppo päästä. Itse jouduin korottamaan pitkän matikan eximiasta laudaturiin, kun ei pisteet muuten riittäneet.
Varhaiskasvatuksen opettaja-linjalle kasvatustieteelliseen. Aloituspaikkoja jopa lisätään nyt valtiontuella, vaikka kukaan ei enää halua alalle, koska palkka on naurettava 2600 euroa kuussa, ei urakehitysmahdollisuuksia ja työ päiväkodeissa on kuin kriisileireillä. Sopii niille, jotka eivät arvosta itseään. Ainoa työpaikka ja älä Suomessa, jossa työntekijöillä ei ole lakisääteistä ruokataukoa. 7h 40 Min työajassa on vain yksi 10 min mittainen kahvitunti.
Tuota kautta pääsee helposti yliopistoon sisään ja sitten voi vaihtaa tiedekuntaa sinne, mikä kiinnostaa. Näin lähes kaikki siellä tekevätkin. Kohta vielä useampi.
Vierailija kirjoitti:
Kulttuuriantropologia ja muut vastaavat.
Eli marginaaliset alat, joilta valmistuu varmasti työttömäksi. Edes tutkijaksi on hankala päästä näistä, koska on niin marginaalisia. Folkloristiikka, kulttuuriantroplogia, no humanistista puolta kun ap selaat niin löytyy aloja joille ei muut halua ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kulttuuriantropologia ja muut vastaavat.
Eli marginaaliset alat, joilta valmistuu varmasti työttömäksi. Edes tutkijaksi on hankala päästä näistä, koska on niin marginaalisia. Folkloristiikka, kulttuuriantroplogia, no humanistista puolta kun ap selaat niin löytyy aloja joille ei muut halua ;)
Kannattaisi haluta, kun seuraa maailman tilannetta...
Eikö kannattaisi valita ala jossa työllistyminen on taattu? Helppo tuskin on kannattavaa, jos tekijöistä on liikaa tarjontaa.
Tarpeettomille käsienheiluttelualoille on helppo päästä. Sosiologia, sukupuolentutkimus, köyhyystutkimus jne. Sieltä sitten töihin Vihreiden puoluetoimistolle.
Vierailija kirjoitti:
Korkeakouluun.com laskurilla löydät.
Esim. Teologia (ei pappilinja). Kasvatus- ja aikuiskasvatus. Kulttuurintutkimus.
Kaikista valmistut työttömäksi, luultavasti.
Teologia on vaativaa, pitää olla motivaatio korkealla. Sisään pääsee n. 20 % hakijoista.
Kasvatustieteestä työllistyy varmasti. Suomalaisella kasvatustieteen koulutuksella saat töitä mistä vaan maailmassa. Eri asia sitten, kuka niitä töitä haluaa tai jaksaa tehdä, kun palkka ja arvostus on "kutsumusala" - näkemyksen mukaista. Sisäänpääsyprosentti on kasvanut jatkuvasti, kun paikka määriä on lisätty ja samalla hakijoita on jatkuvasti vähemmän.
Kulttuurintutkimukseen pääse hakuprosessissa sisään aika harva, huomattavasti alle 10% hakijoista. Aloituspaikkoja ei ole yhtä paljon kuin teologisessa ja kasvatustieteellisessä. Työllisyysnäkymät ovat hyvät, jos tietää mitä haluaa ja näkee sen eteen vaivaa. Koulutusuudistus muutti sisällön jotenkin niin, että koulutusohjelman sisällä valitaan suuntaus kahdeksasta eri vaihtoehdosta. Kaikki räätälöivät oman tutkintonsa suuntautumisvaihtoehdon ja valinnaisten opintojen komboista.
Vierailija kirjoitti:
Eikö kannattaisi valita ala jossa työllistyminen on taattu? Helppo tuskin on kannattavaa, jos tekijöistä on liikaa tarjontaa.
Ei silloin haeta yliopistoon. Ammattikoulut ovat sitä varten, jos haluaa tehdä töitä, joissa on tarve ja palkka ja rutiini ja loma ja eläke ja liitto. Siihen pari kanarianmatkaa, puoliso, 2 lasta, volkkari tai mazda ja joku koira. Lauantaisin saunotaan ja kesällä ollaan mökillä.
Ammattikorkeakoulut ovat niille, jotka myös tekevät työtä, jossa on varma keskitason palkka. Sitten lokkivalaisin ja omakotitalo. 2 autoa. Kaukomatka. Tietokonepelejä ja pankkilainaa. Sijoitusasunto tai pari. Mieluummin johdetaan muiden töitä.
Yliopistossa kiinnostus kohdistuu tieteeseen ja tutkimukseen. Osa huomaa, ettei siihen pysty ja menee amk-laisten tavoin jonkun toisen firmaan töihin tai perustaa oman. Mieluiten elää statussymboleiden avulla rakennettua wannabe elämää siinä roolissa, jonka on kehitellyt.
Taide yliopistoista valmistuu tai ei valmistu taiteen tekijöitä.
Ei kannata opiskella mitään mikä ei oikeasti kiinnosta. On nimittäin aikamoista tervanjuontia 5 vuotta sellainen. Been there done that ja alanvaihto oli edessä.
Vieläkö onnistuu pääaineen vaihtaminen? Eikös tämä ole jo estetty, juuri siksi ettei pääse ns. livahtamaan yliopistoon sisälle oikoreittiä.
Ei mihinkään yliopistossa ole helppo päästä. Ainoa järkevä kysymys on, että mihin on helpointa päästä juuri sinun vahvuuksillasi. Mitä ne ovat? Millaisten kysymysten kanssa haluaisit työurasi viettää?
Menivätkö sinulla yo-kirjoitukset hyvin tai jos ovat vielä edessä, millaisia tuloksia odotat? Millä aloilla ne voisivat riittää sisäänpääsyyn? Jos ne alat todella kiinnostavat, niin juuri nythän olisi sitten erinomainen heti panostaa juuri niihin yo-kokeisiin opiskeluun, jotka edesauttaisivat sisäänpääsyä.
Jos yo-kokeiden arvosanat eivät riitä, sitten olisi haettava pääsykokeella. Paperilla todennäköisyydet ovat aina aika huonoja, mutta kannattaa muistaa, että kyseessä eivät ole arpajaiset. On vain oltava taitavampi kuin esim. 80% muista hakijoista.
Matemaattisilla aloilla sisäänottomäärät ovat usein hakijoiden määrään nähden suuria. Jos itsellä on piilevää potentiaalia matemaattiseen osaamiseen, nämä ovat mahdollisia vaihtoehtoja. Jos sinnikkyyttä uuden oppimiseen ei sillä suunnalla ole, tie kääntyy kyllä pystyyn jo aivan alussa.
Hae sinne mikä kiinnostaa, eikä minne on helpoin päästä. Eivät ne pääsykokeet vaikeimmillekaan aloille mitään mahdottomia ole, jos aidosti haluaa sisään ja on valmis tekemään työtä sen eteen.
Monelle matemaattiselle alalle on itse asiassa helppoa päästä sisään, mutta opinnoissa voi tulla hankaluuksia. Esim. tekniikan alat, tietojenkäsittelytiede ovat yleensä helppoja päästä sisään.