Pidätkö puhelinta aina mukanasi vai
Kommentit (29)
Onhan se aina mukana. Myös ulkoilessa saattaa sattua jotain ikävää, vaikkapa kaatua lenkkipolulla tai hiihtäessä tai pyöräilessä.
Minulla puhelin on äänettömänä ja toki minulla on myös vastaaja.
Joten puhelimeen ei tarvitse vastata ulkoilessa, ei kaupassa ei bussissa.
Mutta varmuuden vuoksi pistän puhelimen aina takin taskuun kun ulos ja pois kotoa lähden.
Mutta olenkin jo vanhempi nainen.
En pidä aina mukanani. - On vapauttavaa, kun ei tarvitse kuljettaa sitä jatkuvasti mukana.
Jätän kotiin. Aiemmin kun oli oma (epäluotettava) auto niin pidin mukana, ja toki kun lähdin pidemmälle reissuun.
Pidän aina mukana jos minulle tai jollekin toiselle sattuu jotain.
Mun kännykkä on ainakin niin iso, ettei mahdu mihinkään taskuihin. Ja en todellakaan ala miksikään instabeibeksi kulkemaan känny käteen kiinni kasvaneena.
Puhelimen otan mukaan vain silloin kun lähden liikkeelle autolla, varmuuden vuoksi koska ikinä voi tietää, mitä matkalla sattuu.
Usein olen ilman puhelinta. En ole orja sille.
Pidän mutta kaikki sovellukset ovat äänettömällä ympäri vuorokauden. Käytän niitä sitten kun itselleni sopii. Ilman puhelinta ahdistaisi liikaa jos esim. murtaisinkin jalkani lenkillä tai auto hajoaisi kauppareissulla ja en saisi keneenkään yhteyttä.
Jotenkin sairasta, että ihmiset kulkevat nykyään joka paikassa kännykkä kädessä. Vielä hullumpaa on jatkuva kännykällä kuvaaminen, etenkin oman naaman kuvaaminen! Ilmeisti oma naamataulu ei kyllästytä koskaan.
Itse asiassa todella harvoin.
-Töissä kielletty
-Autoillessa kielletty, mutta Bluetooth
-Lenkillä en
-Urheillessa en
-Kaupassa ja asioilla toki, kyläillessä kyllä
-Pihatöissä en
-suihkussa ja vessassa nounou
-nukkuessa en, mulla on erillinen herätyskello
-Kotona seilaa jossain pöydänkulmalla.
Aina on puhelin mukana, koska mittaan sillä verensokerin.
Minulla on Libre-sensori.
Salilla vaihtelevasti mukana, koska osan aikaa soitan puhelimesta musiikkia salilla. Ulkoillessa sama tai riippuu myös haluanko seurata aika&matkaa.
Useimmiten mukana. Ulkonahan sitä nimenomaan tarvitsee, jos jotain sattuu.
Lenkille, ulkoiluun ja pihahommiin en ota mukaan.
Aina mukana kun astun ovesta ulos. Syy: kerran lähdin kauppaan pelkän pankkikortin kanssa. Oli aika ankea tilanne, ei avaimia, ei kännykkään, millä soittaa huoltomiehelle. Nyt neuroottisesti tarkastan aina ennen oven sulkemista, että kaikki on mukana...
Vessasta en ryntää vastaamaan, enkä parvekkeelta (tupakalta).
Kun lähden ulos, kuuntelen musiikkia, joten kyllä se puhelin yleensä mukana on. Joskus tekee mieli jättää se kotiin, mutta silloinkin lapsi saattaa soittaa joten harvemmin se jää kotiin.
Jos meen salille, lenkille tai kauppaan niin jätän puhelimen kotiin. En välitä näprätä puhelinta kuin silloin jos soitan tai laitan/luen viestiä.