Läheiseni käy ylikierroksilla.

Minun läheiseni käy niin ylikierroksilla että ei pysty olemaan yhdessä paikassa viittä minuuttia kauempaa. Suu käy koko ajan ja sieltä tulee kovaäänistä puhetta, jossa on pitkiä taukoja mutta toisaalta liian lyhyitä että siihen väliin pystyisi sanomaan mitään. Siis puhuu ihan koko ajan ja arvuuttelee että arvaa mitä se ja se...sitten pitää tauon että sun pitää vastata vaikka ei kiinnosta. Ikinä ei kuitenkaan anna minulle puheenvuoroa saati kuuntele mitä minulla on sanottavaa. Kun minä aloitan puhumisen huutaa päälle kaiken materiaalin mitä tietää aihepiiristä ja sen vierestä. Muutenkin hän on kovin yksioikoinen, saa sellaisia pakkomielteitä asioista. Jos saa autoonsa kyytiin niin ajeluttaa muiden ihmisten asioilla monta tuntia eikä ymmärrä että minun pitäisi saada välillä syödä, juoda, levätä ja tehdä omia hommia. Kauppareissuista on alkanut tulla minulle melkoisen traumaattisia. Monesti haluaisin olla ajatuksissani ihan yksin mutta läheinen vaan jatkaa kovaäänistä monologiaan. Silloin minusta tuntuu että pääni räjähtää. Epäilen ja olen lähes sataprosenttisen varma että hänellä on adhd. Mutta hän loukkaantuu jos otan asian puheeksi. Kotona hän viihtyy paljon tietokoneella , ahmii. Ei käytä alkoholia mutta nuuskaa 24/7. Viime aikoina ongelmia on aiheuttanut epäsiisti pukeutuminen. Kyse on kuitenkin aikuisesta ihmisestä. Tunnen, että minua syyllistetään jos sanon asioista. Että minä olen paha ihminen silloin. Mielenterveyteni on tämän asian takia koetuksella, mutta kyllä minä selviän. Olen itse sellainen herkkä ihminen, joka rakastaa hiljaisuutta ja rauhaa. Ei tuo läheinen mikään paha ihminen ole, mutta hyvin vaativa luonne. Jos olet psykologi tai muu ihmisasiantuntija, kerro minulle mitä mietteitä tämä kaikki sinussa herättää.