Lue keskustelun säännöt.
Keskustellaan koronan jälkeisestä elämästä
Aaapeee
27.02.2021 |
Mitä aiot tehdä heti, kun rajoitukset poistuvat? Onko jotain, mitä jäät kaipaamaan? Toteutatko jonkun haaveen? Mitä asioita pidät outona vai jääkö sinulle joku uusi tapa käyttöön? Pohditko jotain ja mitä olet oppinut tästä pandemiasta?
1. Itse pohdin sitä, jos maskipakko vielä jatkuu kesän yli, niin miten nuo rusketusrajat näkyy ihmisillä naamassa.
2. Aion matkustaa jonnekin heti kun voin.
3. Opin ystävyydestä ja suhteista paljon. Jyvät ovat erottuneet akanoista.
4. Töitä voi tehdä muuallakin kuin Helsingissä. Voi hakea töitä vaikka Hämeenlinnasta vaihtamatta asuinpaikkaa. Työn kuva ja mielekkyys nyt tärkeämpää, kuin sijainti ja titteli. Palkka voi silti olla sama.
5. Olen vuosia kärsinyt yksinäisyydestä, mutten ole tunnistanut sitä. On ollut aina muuta menoa ja tekemistä. Aion hankkia miehen.
Kommentit (13)
En usko että rusketusrajoja muodostuu maskin kanssa koska ulkona ollaan paljon vähemmän aikaa maski päällä. Parvekkeelle ja rannalle ottamaan aurinkoa ilman maskia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen kyllä yrittänyt niin ennen koronaa ja sen aikana ja sen jälkeenkin tulen yrittämään "hankkia" naisen, mutta ei niitä vain hankita kun aina vastaavat että "ei ole kemiaa/kipinää/ihastumista"
Ensinnäkin rentoudun siis rentoutan koko kehon ja menen huoletta kauppaan ja ihmisten ilmoille esim. kirpputorille. Siis kiireettömästi, kun nykyisin saa ravata lähikaupan max.15 min lävitse niin jää sellainen kiire ja huoli pois siitä kauppareissusta.
Sitten haluaisin matkustaa jonnekin esim. Ruotsi, Ahvenanmaa, saaristo eli lähtisin risteilylle tai omatoimimatkalle huolettomasti, eli ei tarvitsi stessata ja jännittää mitään.
Sitten menisin katsomaan Nightwishiä eli keikalle.
Myös elokuviin katsomaan uutta James Bondia jne.
Muuten elämä jatkuu kuten ennenkin eli vaatimattomasti ja aika erakoituneena. Mutta stressi ja jännitys loppuisi kehosta ja mielestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin rentoudun siis rentoutan koko kehon ja menen huoletta kauppaan ja ihmisten ilmoille esim. kirpputorille. Siis kiireettömästi, kun nykyisin saa ravata lähikaupan max.15 min lävitse niin jää sellainen kiire ja huoli pois siitä kauppareissusta.
Sitten haluaisin matkustaa jonnekin esim. Ruotsi, Ahvenanmaa, saaristo eli lähtisin risteilylle tai omatoimimatkalle huolettomasti, eli ei tarvitsi stessata ja jännittää mitään.
Sitten menisin katsomaan Nightwishiä eli keikalle.
Myös elokuviin katsomaan uutta James Bondia jne.
Muuten elämä jatkuu kuten ennenkin eli vaatimattomasti ja aika erakoituneena. Mutta stressi ja jännitys loppuisi kehosta ja mielestä.
Miksi tätä pitää alapeukuttaa??
Vierailija kirjoitti:
Menen ystäväporukan kanssa pubiin pelaamaan lautapelejä ja biljardia. Myöhemmin lähden ulkomaanmatkalle.
Mitä ihmettä, tärkeä asia unohtui!
Menen eri keikoille niin maan perkeleesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vuonna 2113 ihmisille on kehittynyt vastustuskyky koronaan ja se tuntuu enää jokavuotisena nenävuotona ja pikkukuumeiluna
Vierailija kirjoitti:
Itse olen kyllä yrittänyt niin ennen koronaa ja sen aikana ja sen jälkeenkin tulen yrittämään "hankkia" naisen, mutta ei niitä vain hankita kun aina vastaavat että "ei ole kemiaa/kipinää/ihastumista"
et kai sinä tyhmyyttäsi ole suomesta etsinyt. täällä on vain nirsoja uliopistofeministejä. laajenna hakuasi ulkomaille
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen miettinyt asiaa aika paljonkin viime aikoina. Miettinyt, että mun elämäni on vähän kuin valtameri laiva: ei kaadu eikä uppoa kovassa aallokossakaan, mutta kääntyy hitaasti. Nyt on vuosi kulunut ja kun hyvän kesän jälkeen syksyllä tartuntaluvut alkoivat taas kasvaa, aloin tehdä omasta elämästäni niin mukavaa kuin se olosuhteisiin nähden on mahdollista. Tein pieniä muutoksia - myös arvoissani, asenteissani ja tavoissani - ja niitä muutoksia on ollut nyt niin monta, että valtamerilaiva on kääntynyt.
En enää kaipaa elämääni ennen pandemian alkua. Enkä aio tehdä taas muutoksia, joilla valtamerilaivani kääntyisi takaisin entiseen. Tietenkin toivon, että pandemia päättyisi tai ainakin päästäisiin Suomessa ja muuallakin maailmassa elämään normaalimmin.
Olen aina asunut pääkaupunkiseudulla ja viime keväänä, kun Uudenmaan raja suljettiin, koin ensimmäistä kertaa lähes 60 vuoden aikana kotiseuturakkautta ja tunsin olevani uusmaalainen. Aiemmin Uusimaa oli ollut itsestäänselvyys, asia, jota ei edes ajatellut. Vaikka maailma palaisi täysin entiselleen, mun ulkomaanreissuni taitaa olla tehtynä. Maailmaa on jo nähty. Mutta miten on Uudenmaan laita? Milloin olen viimeksi käynyt Porvoossa? Piti tarkistaa vanhemmiltani ja vuosi oli 1968 . Ilmankos en muista siitä kovin paljoa. Entä Hangossa, Raaseporissa, Hyvinkäällä jne? Ei mitään hajua, ehkä en koskaan. Joten kun tästä pandemiasta jotenkin toivutaan, aion käyttää loppuelämäni reissurahat Uudellamaalla reissaamiseen.
Pandemia on saanut ymmärtämään ihmissuhteiden tärkeyden. Arvostamaan läheisiä ja ystäviä entistä enemmän. Olen jutellut useamman ikätoverini kanssa ja heillä on samanlaisia ajatuksia. Sen sijaan, että kutsuttaisiin ystäviä kylään, halutaan jatkossa toimia kuten kasarilla eli kysytään "Tuutko käymään kahvilla?". Ystävien kylään kutsumisessa on eräänlainen kaiku, että pitäisi sopia tarkempi aika ja myös valmistaa hyvät tarjottavat. Jos ei nyt ihan "sen seitsemää sorttia", niin ainakin useampaa lajia tarjottavia. Ja kun muistelee omaa nuoruutta, "iltapäivällä" oli ihan riittävän täsmällinen ajankohta. Ei tarvinnut sanoa "klo 14". Kahvit keitettiin ja jos kaapissa sattui olemaan vaikka Marie-keksejä, niitä kahvin kanssa. Jos keksejä ei ollut, juotiin vain kahvia. Monet ovat pandemian aikana huomanneet, että tapaamisen puitteilla ei ole mitään väliä vaan ainoastaan sillä, että saa kommunikoida toisen ihmisen kanssa kasvotusten ilman kiirettä ja stressiä.
Mä lähden joka ikiselle mielenkiitoiselle keikalle ja lomailemaan maailman ääriin.
Sen olen oppinut, että aika pienellä vaivalla saa rahaa säästöön. Ennen elin kädestä suuhun. Nyt kun ei ole mitään lainaa enää, niin on sika vapauttavaa.
Oma parisuhde kariutui. Hyvä niin. Aloin näkemään suhteen ongelmat millin tarkasti ja loisimisen perusteet, joille olin aiemmin sokea. Etätöissä näin miten ahkerasti mies töitä haki. Kummasti löytyi heti töitä, kun potkin pihalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähden Lofooteille. Haave ollut vuosia ja aina lykännyt. Ostin juuri asuntovaunun sitä varten.
Introverttinä jään kaipaamaan etätöitä ja kättelytöntä tapaamista.
Elokuviin haluaisin.
Menen ystäväporukan kanssa pubiin pelaamaan lautapelejä ja biljardia. Myöhemmin lähden ulkomaanmatkalle.