Ruokahaluttomuus, tärinä, huonovointisuus yms. Voiko kaikki liittyä pelkästään stressiin?
Olen aika huolissani terveydestäni mutta ehkä tämä kaikki liittyy stressiin, joka on nyt ollut todella voimakasta viimeisten kuukausien aikana johtuen isoista elämänmuutoksista jne.
Oireet kuitenkin tuntuvat vain pahenneen viime aikoina.
-Suolisto-oireet (vatsa löysällä, kupliva vatsa, ummetusta, turvotusta)
- Keskittyminen hankalaa (En enää kykene edes lukemaan kunnolla, ajatus ei toimi, kirjoittaminen on työläämpää, muisti ei toimi, ajatukset harhailee)
- Voimakas väsymys ja masennus (hankala saada mitään aikaiseksi ja voimaton olo)
-Huonovointisuus
- Lihominen (lokakuun jälkeen tullut 10kg lisää)
-Näön hämärtyminen
- Voimakas ahdistus ja käyn joskus ylikierroksilla, levottomuus iltaisinkin sängyssä
- Viimeisimpänä ruokahaluttomuus (En vain kykene syömään kunnolla enää, ei tee mieli oikein mitään paitsi iltaisin jotain maistuu mutta ei jaksa tehdä kunnon ruokaa edes)
- Tietysti sitten tärinä kai liittyen syömättömyyteen, verensokeri ehkä alhainen.
Voi johtua masennuksesta tai kilpirauhasen vajaatoiminnasta (ollut jo 10 vuotta ja nostettu lääkitystä pari kk sitten) sekä olen aloittanut mielialalääkityksen mutta oireita oli jo ennestään. Ainakin listan alkupään oireet.
Tuntuu todella kuormittuneelta ja stressi on ollut aika järkyttävä pitkän aikaa.
-
Kommentit (42)
Kyllä tuo kaikki voi olla ja todennäköisesti onkin.
Stressi on tappavaa. Kaikki noi oireet voi olla stressiperäisiä, ja sinänsä ei ehkä mitään vakavia, mutta niistä voi kehittyä jotain vakavampaa. Koita rauhoittua ja askel kerrallaan parantaa tilannettasi, uni, ravinto, rauhoittuminen ja liikunta. Itsensä hoivaaminen, osata olla itselleen armollinen ja osata rauhoittua on kyllä top skillejä mitä voi olla.
Joo, mulla on nuo kun olen tavallista ahdistuneempi ja masentuneempi. Jos hätääntyy lisää noiden oireiden takia, niin noidankehä on valmis.
Nuo ovat myös koronaviruksen oireita.
Kiitos vastauksista.
Kyllä tässä alkaa tulemaan vainoharhaiseksi välillä.
Varsinkin kun esimerkiksi teen muistiinpanoja jotain tenttiä varten esimerkiksi tai muuten opiskelen niin kirjoitan lauseen aivan miten sattuu, kirjaimia jää välistä tai sitten kirjoitan jotain aivan muuta kuin piti, esim. psykososiaalinen käyttäytyminen saattaakin olla psykoaktiivinen tekeminen vaikka juuri luin sen kirjasta. Ei pysy pää kasassa mitenkään ja kirjoittelen omiani.
Myöskin jos täytyy lukea vaikka ääneen niin saatan vain jäätyä. En saa selvää lauseesta enkä edes muista mitä se tarkoittaa.
En osaa lausua tai ymmärrä tekstin sisältöä vaan jäädyn aivan yksinkertaisessa lauseessa, todella kiusallista.
Unohdan muutenkin mitä piti tehdä tai mitä pitää tehdä. Täytyy kirjoittaa ylös.
En jaksaisi edes tehdä mutta pakko.
Sitten on tulossa kaikenlaista uutta taas elämään ja stressi on lauennut useasti viimeisten kuukausien aikana.
Nyt en pysty edes syömään kunnolla, en vain pysty. Ruokahalua ei ole joka toisaalta saattaa vaikuttaa myös kaikkeen muuhunkin.
Todella outo olo mutta olen ennenkin uupunut pahasti mutta en muista sen olleen tällaista vaan lähinnä itkin olotilaa ja väsymystä.
Nyt vain olen tyhjän tuntuinen selviytyjä.
No kai tämä helpottaa mutta olen jo menossa erilaisiin verikokeisiin. Vähän hävettää jos on vain stressiä mutta ajattelin nyt poissulkea joitakin tekijöitä jotka voivat vaikuttaa.
Ap
Voi olla tai voi olla myös masennuksesta tai ahdistuksesta johtuvaa. Miksi ajattelet, että se on juuri se stressi kaiken alkusyy, miksei se voisi olla myös niin päin, että stressisi johtuu mielen sairaudestasi?
Kaikki oireet eivät välttämättä myöskään johdu SAMASTA asiasta. Vaikka esimerkiksi keskittymiskyvyttömyys ja väsymys johtuisivatkin stressistä, mahaoireet voivat taas johtua jostakin muustakin, vaikkapa syömistäsi lääkkeistä.
Kannattaa lukea lääkkeiden tuoteselosteet. Lääkkeetkin saattavat aiheuttaa vatsavaivoja. Mitä tuo mielialalääkkeesi esimerkiksi on? Esimerkiksi Voxralla on yleisesti sivuoireena pahoinvointia, oksentelua ja mahakipua ja ruokahaluttomuutta.
Kannattaa jutella asiasta lääkityksen määränneen lääkärin kanssa, ja tarvittaessa vaihtaa lääkitystä.
Ja mitä tulee verikokeisiin ja lääkärille menoon, niin älä nyt ala anteeksi pyydellä, että menet tutkittavaksi! Ei se ole normaalia, että täriset ja ruokahalu on kadonnut. Se, ettet pysty keskittymään on kyllä klassinen stressin ja ahdistuksen oire, mutta fyysiset oireet on kyllä tutkittava!
Voimia hakea apua.
8
Stressi tappaa mutta ilman stressaamista ei pääse eteenpäin elämässä.
AP, kannattaisi nyt tilapäisesti tukeutua ravinto-valmisteisiin, niitä saa apteekista ja ruokakaupoista saa myös mm. Nutrilet-ateriankorvikkeita, ne tosin ovat vähäkalorisia eli käytä useampi. Juotavat ateriankorvikkeet ovat musta olleet helpoimpia, sen kuin vain hulauttaa kurkusta alas vaikkei huvittaisikaan. Silloin ei joudu painimaan syömättömyyden aiheuttamien ongelmien kanssa, niiden muiden ongelmiensa lisäksi. Jos ei syö kunnolla saatikka juo tarpeeksi nesteitä, olo on tuplasti pahempi ja nukkuminenkin kärsii.
Muutama vuosi sitten itsekkin romahdin ja minulla vaivoina oli juurikin tuo tärinä ja ruokahaluttomuus. Jos söin jotain muulloin kuin illalla oksensin kaiken, välillä jopa veden. Elin useita kuukausia melkeimpä täydennysravintovalmisteella, hörpin päivän mittaan pieniä määriä, se pysyi sisällä. Muuten olin täysin ulkona tästä maailmasta myös henkisesti. Minä en lihonut. Diagnoosina vakava masennus ja ahdistus.
No joo itsekin tunnen olevani ihan jossain muualla kuin tässä maailmassa.
Tyhjä kuori joka vain yrittää keskittyä olemaan jotenkuten.
Oikeasti hävettää ryhmissäkin kun saatan olla hetken aivan skarppina ja sitten vain unohdan mitä piti edes sanoa, mitä tarkoittaa vaikkapa opetussuunnitelma tai ihan mitä vain.
Tuntuu kuin vain näkisi jonkun sanan mutta ei löydä sille mitään merkitystä tai en osaa sitä lausua. Mitä ihmettä oikeasti?
Olen aivan vajaaälyinen ollut viime viikkoina varsinkin. Kunto on kyllä aaltoilevaa, on parempia päiviä ja sitten todella huonoja.
Joskus en syö mitään ja toisena päivänä jaksan tosiaan illalla syödä aika hyvinkin.
Voi johtua lääkityksestä mutta toisaalta syön hyvin pientä annosta eikä alkuun olla kyllä mitään ongelmia sen kanssa, lähinnä lievitti ahdistusta (venlafaxin).
Juon paljon vettä kylläkin ja syön thyroxinia ja vitamiineja purkista ainakin aina kun muistan.
Toivottavasti on ohimenevää.
Nukun kyllä aika huonosti johon kyllä auttaa tuo iltasyöminen onneksi ja kirjojen kuuntelu.
Ap
AP, sun kannattaisi nyt vaatia apua itsellesi, sairauslomaa ja mielellään osastohoitoa. Saisitko jonkun läheisen tueksesi lääkärikäynnille?
Kyllä nuo voimakkaan stressin oireilta vaikuttaa. Yritä saada keskusteluapua jostain, se helpottaa. Ja hyväksy se että sulla on nyt vaikea elämäntilanne sekä usko siihen että se helpottaa aikaa myöten. Mulle luonnossa liikkuminen auttaa todella paljon, hiljentyminen ja positiivisten asioitten tutkaileminen.
Tsemppiä sulle, ihan varmasti sä selviät ja elämä kantaa. Aikaa se voi viedä mutta kuvittele se kivikkoisena polkuna joka pikkuhiljaa vie tasaisemmalle maalle ja valo lisääntyy pieni säde kerrallaan.
Minulla nuo kaikki liittyivät raudanpuutokseen (eli matalaan ferritiiniin/varastorautaan, vaikka hemoglobiini olikin normaali) ja puolen vuoden rautakuurilla/raudanpuutteisen elämäntapamuutoksella alkoi taas elämä maistua (toki siis jo alkuvaiheessa hoitoa alkoi oireet hellittää.
Toivottavasti löydät apua tilanteeseesi, usein ihan ravintoainepuutoskin selittää lukuisat oireet.
Huomaan myös olevani aika turtunut tunteideni kanssa.
Olisi tietenkin paljon kaikenlaista itkettävää mutta en kykene siihenkään enää kunnolla.
Itkemisen ajattelu lähinnä naurattaa joka on vähän outoa näinkin herkältä ihmiseltä.
Sitten toisena päivänä olen helvetin ärtynyt ja itken pienistäkin asioista kotona ollessa ja ärsyttää jos joku ottaa minuun yhteyttä.
Tekisi mieli heittää kännykkää mutta tähän asti olen tyytynyt avainten heittelyyn.
No mutta yritän tietenkin rentoutua ja käyn keskustelemassa, terapian pitäisi alkaa mutta tuskin minulla on siihen varaa mutta se olisi erittäin ajankohtainen ja lääkäri siihen kirjoittaisi b-lausunnon. Nyt en ole motivoitunut edes sitä etsimään kun en tiedä pystynkö taloudellisesti siihen tällä hetkellä kun muuttokin tulossa ja kaikenlaista muuta sellaista..
Muuten sitten kökötän kotona, näen joskus perhettä ja viikottain kaveria. Käyn saunassa, istun ja suunnittelen tulevaisuutta ja ihmettelen tyhjyyttä.
Ap
Ferritiinimittaukseen minäkin suosittelisin ainakin varmuuden vuoksi menemään. Ja rentoutusharjoituksia, kun tuo ylivirittyneisyys on niin suurta. Voimia<3 Tai oikeastaan lepoa!
Kriisipuhelimeen ilmaiseksi juttelemaan?
Vierailija kirjoitti:
Minulla nuo kaikki liittyivät raudanpuutokseen (eli matalaan ferritiiniin/varastorautaan, vaikka hemoglobiini olikin normaali) ja puolen vuoden rautakuurilla/raudanpuutteisen elämäntapamuutoksella alkoi taas elämä maistua (toki siis jo alkuvaiheessa hoitoa alkoi oireet hellittää.
Toivottavasti löydät apua tilanteeseesi, usein ihan ravintoainepuutoskin selittää lukuisat oireet.[/quote
Kiitos edelleen jokaiselle.
Tiedän tämän. Pyysin sen ferritiinin tarkistamista mutta toistaiseksi sain vain perusverenkuvaan lähetteen yms.
Perus labrat, kippari, suolisto jne. Ne nyt katsotaan.
Rautakuuri toki olisi hyvä mutta haluan nyt ensin katsoa nuo labrat ja sitten voin aloittaa omatoimisen kuurin.
Ap
Samat oireet. Ehkä ollut koronaa tietämättäni.