Lue keskustelun säännöt.
Onko meidän suhde epänormaali?
27.04.2009 |
Ollaan oltu miehen kanssa yhdessä 15 vuotta. Molemmat on huonoista oloista lähtöisin, riitaisista perheistä missä ei ole positiivisia tunteita näytetty. Ja paljon muutakin välinpitämättömyyttä taustalla. Niin, tästä suhteesta: me tehdään joskus yhdessä asioita mutta aika vähän. Harrastan omien kavereiden kanssa. Mies viihtyy yksinään aika hyvin. Puuhastelee pihalla ym. ihan niinkun isänsäkin... Mies on helvetin kärttyinen suurimman osan ajasta joten välillä kommunikointi on pelkkää tiuskimista. Välillä jutellaan sopuisasti suht mukavia. Me halataan vain seksin yhteydessä jota on n. kerran kuussa tai vähän harvemmin. Kumpikaan ei tahdo enempää, ei mieskään. Viime kerrasta on kyllä jo pidempi aika. Oikeastaan en kaipaa seksiä juurikaan mutta jos mies tekis aloitteen niin en kieltäydy. Kummallakaan ei ole toista.
Me ei suudella ikinä. Se loppui jo aikoja sitten. Päivät on sellaista arkea. Vuorotyötä, väsyneenä kotiin, kärttyillään, mennään eri aikaan nukkumaan. Ei enää katota yhdessä leffojakaan. Kumpaakaan ei oikeen huvita tehdä yhteistä aikaa. Meillä on yksi jo isompi lapsi. Silti kavereideni miestenetsintää sivusta seuranneena tulee ajatus, että jospa tää kuitenkin on ihan hyvä tilanne? Kuinka monella loppujen lopuksi on todella hyvä pitkä parisuhde? Ansaitsenko mä parempaa? Tai mieheni? Kannattaako eroaminen? Vai kuuluuko tämä elämään? Toisen kanssa oleminen ilman sen suurempia tunteita. Arjen eläminen välillä todella raadollisena? Mitä se rakkaus on? En mä tunne mitään suurta rakkautta. Kumppanuutta kyllä. Tossa se on, mun elämääni valitsema mies.
Silti olen aina kuvitellut parisuhteen missä on jotain paljon enemmän kun tätä. Mä en tiedä millaista muilla on? Ihmiset eroaa niin paljon. Eroaako ne siksi kun niille tulee tämmöistä?
Kommentit (5)
Erona oli vain se, että mies halusi seksiä jatkuvasti. Minä en siihen kyennyt, koska tarvitsen tunnesiteen ihmiseen... Tilanne oli erilainen myös sikäli, että mies valitti koko ajan kaikesta. Nukkui myös eri sängyssä viime vuodet, kun halusi nukkua kunnolla (mun ja lapsen kanssa ei pystynyt nukkumaan kunnolla, kun lapsi herätti).
Otin eron. Eron jälkeen oli pari suhdetta ja hirveä into löytää "se oikea". Viimeisen vuoden olen ollut nyt kuitenkin yksin, sillä tajusin vihdoin sen olevan välttämätöntä, jos vielä joskus aion suhteessa olla. Haavat pitää parantaa. Yhden illan juttuja minulla ei ole ollut, mutta seksistä olen nauttinut suunnattomasti noiden parin seurustelukumppanin kanssa. Kavahdan kuitenkin yhä heti, jos mies näyttää merkkejä tiuskimisesta ja valittamisesta.
Sinuna en miettisi, että olisiko toisen miehen kanssa parempi olla. Mieti sitä, että olisiko yksin parempi olla. Jos vastaus on kyllä, niin eroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän tuon tapaisia suhteita.
Itse en kestäis, pää hajois, jos suhde olis tuossa pisteessä. En pystyis jatkamaan yhteiselämää, ellei meillä olis rakkautta, intohimoa, ystävyyttä ym. positiivisia asioita elämässä.
Mieti onko ainoa elämäsi tosiaan loppuun asti tuollaista.
Tuskin kumpikaan teistä on tyytyväinen tuohon tilanteeseen.
Tehkää ihmeessä asialle jotain. Hakeutukaa parisuhdeleirille ja löytäkää toisenne uudestaan.
Tuosta tulee sellainen mököttämisen kierre. Ei enää uskalletakkaan näyttää positiivisia tunteita kun toinen sivaltaa heti omaa pahaa oloaan. Ole ap aktiivinen tilanteen muuttamiseksi. Älä suutu vähästä, ota iloisempi ja avoimempi suhtautuminen ylipäätään elämään.
Ei se varmasti hetkessä käy varsinkin jos mies on noin sisäänpäinkääntynyt.
Tsemppiä! Kannattaa nyt ainakin kaikki muut mahdollisuudet kokeilla ennenkuin laittaa kannat vastakkain.
Ei läheisyyttä,elettiin niinkuin kämppäkaverit. Sitten sain selville,että miehelläni oli suhde toiseen naiseen.Olimme eron partaalla.Käytiin ptkiä keskusteluja mitä haluamme suhteeltamme.Päivitimme tilannetta.Nyt menee paremmin kuin ennen.Kerromme tunteistamme,läheisyyttä on.Valitettavasti jouduimme kovaan kriisiin ennekuin muutosta tapahtui.Olisi pitänyt tajuta aikaisemmin hoitaa suhdetta ja puhua tunteista.
Pitkä parisuhde vaatii aikaajoin tilannekatsausta!
Oletko itse tilanteeseen tyytyväinen? Entä mitä tuntisit miehesi kuoltua vaikka? Nautitko seksistä?
No itse tuhon parisuhteeseen pystyisi, mitä kuvailit.