Onko teidän mielestänne rangaistukset välttämättömiä kasvatuksessa (noin esiteinin ikäisillä)?

Kyllä teini-ikäinenkin tarvitsee muistutusta oikean ja väärän erosta ja vaikka ikään kuuluu irtiottojen tekeminen vanhempiin ja rajojen koettelu niin ne rajat ovat rakkautta ja ne sanktiot muistuttavat siitä, että perheessä ei hyväksytä tiettyjen rajijen ylittämistä.

Ei vaan lumihankeen jäähylle paljain jaloin niin rauhoittuu.

Voi selvitä oma tyttäreni sai aika vapaan kasvatuksen, oppii kokemuksesta esim valvoo myöhään on väsynyt koulussa, nukahtaa tunnilel ja saa wilmamerkinnän jne

Rangaistukset eivät kuulu kasvatukseen, tärkeämpää on opettaa ja ohjeistaa tekemään oikein. Meillä ei ole mitään rangaistuskäytäntöä, koska suurin osa rangaistuksista on vanhemman eräänlainen kosto siitä, että lapsi ei toiminut toivotusti.

Kolmella lapsella käytösnumero on 10 eli ei tällä menetelmällä ainakaan kovin pahasti pieleen mene ulkopuolisten arvioinnin mukaan.

Varmaan riippuu yksilöstä. Itse olin sen verran kiltti, että olin ihan paniikissa jo siitä, jos "tuli sanomista", eli ihan toruminenkin riitti kyllä rangaistukseksi.

Yleensä kun koulukaverit on tehnyt jotain niin syyttömiä rangaistaan vaikka joku olisi raiskannut niin huudetaan sille raiskatulle.Näin se täällä menee.Ei lapsi tiedä miksi joku huutaa tai lyö.Kaverit houkuttelee myös.

Ei. En käyttänyt sitä juuri ollenkaan. Kasvatin lapseni keskustelemalla.

Mitä lisäarvoa rangaistuksella olisi? Tärkeintähän on saada lapsi tajuamaan mikä on oikein ja mikä väärin ja se tehdään juuri opettamalla ja keskustelemalla.

Vierailija kirjoitti:

Ei. En käyttänyt sitä juuri ollenkaan. Kasvatin lapseni keskustelemalla.

Mitä lisäarvoa rangaistuksella olisi? Tärkeintähän on saada lapsi tajuamaan mikä on oikein ja mikä väärin ja se tehdään juuri opettamalla ja keskustelemalla.

Siinä kohtaa kun joku kielletty asia alkaa keskusteluista huolimatta toistumaan, tarvitaan rangaistus. Kaikki lapset eivät kasva herranenkeleinä.

Minun mielestäni rangaistuksia pitää olla, mutta niitä on käytettävä harkiten. Jos esimerkiksi lapsi tai nuori katuu ja on itsekin pahoillaan teostaan, ei rangaistusta tarvita. Anteeksi pyytäminen riittää.

Sen sijaan jos lapsi tai nuori ei kuuntele, ei pyydä anteeksi eikä osoita katumusta rangaistus tulee tarpeeseen. Rangaistus ei saa olla häpäisevä. Vanhemman on kuitenkin pystyttävä säilyttämään auktoriteetti, ja lapsen pitää oppia, että hän ei vanhemmalle pärjää tahtojen ja keinojen taistossa. Tämä tuo lapselle ja nuorelle turvan kasvaa ja kapinoida.

On kyllä, joka vitsaa säästää se lastaan vihaa.

Vierailija kirjoitti:

On kyllä, joka vitsaa säästää se lastaan vihaa.

Perustelut? Raamattu ei kelpaa perusteluksi.

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni rangaistuksia pitää olla, mutta niitä on käytettävä harkiten. Jos esimerkiksi lapsi tai nuori katuu ja on itsekin pahoillaan teostaan, ei rangaistusta tarvita. Anteeksi pyytäminen riittää.

Sen sijaan jos lapsi tai nuori ei kuuntele, ei pyydä anteeksi eikä osoita katumusta rangaistus tulee tarpeeseen. Rangaistus ei saa olla häpäisevä. Vanhemman on kuitenkin pystyttävä säilyttämään auktoriteetti, ja lapsen pitää oppia, että hän ei vanhemmalle pärjää tahtojen ja keinojen taistossa. Tämä tuo lapselle ja nuorelle turvan kasvaa ja kapinoida.

Mä muistan ala-asteen loppupuolella saaneeni remmiä mm. siitä, kun olin monta kertaa ajanut pyörällä ilman kypärää ja kun olin toistuvasti oikaissut kävelemällä vilkkaan ja vaarallisen tien yli, vaikka se oli kielletty. Oliko nää sun mielestä kohtuullista? Vai häpäisyä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei. En käyttänyt sitä juuri ollenkaan. Kasvatin lapseni keskustelemalla.

Mitä lisäarvoa rangaistuksella olisi? Tärkeintähän on saada lapsi tajuamaan mikä on oikein ja mikä väärin ja se tehdään juuri opettamalla ja keskustelemalla.

Siinä kohtaa kun joku kielletty asia alkaa keskusteluista huolimatta toistumaan, tarvitaan rangaistus. Kaikki lapset eivät kasva herranenkeleinä.

Eipä tullut koskaan tuollaista tilannetta.

Eikä minulla kyllä ollut muutenkaan noin negatiivista asennetta kuin sinulla.

Miten  "viralliset" kasvatusohjeet sanoo tästä eli pitääkö rankaisuja välttää vai onko ne paikallaan? Ja mikä on nyt se sopiva rangaistus? Kännykkätakavarikko?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni rangaistuksia pitää olla, mutta niitä on käytettävä harkiten. Jos esimerkiksi lapsi tai nuori katuu ja on itsekin pahoillaan teostaan, ei rangaistusta tarvita. Anteeksi pyytäminen riittää.

Sen sijaan jos lapsi tai nuori ei kuuntele, ei pyydä anteeksi eikä osoita katumusta rangaistus tulee tarpeeseen. Rangaistus ei saa olla häpäisevä. Vanhemman on kuitenkin pystyttävä säilyttämään auktoriteetti, ja lapsen pitää oppia, että hän ei vanhemmalle pärjää tahtojen ja keinojen taistossa. Tämä tuo lapselle ja nuorelle turvan kasvaa ja kapinoida.

Mä muistan ala-asteen loppupuolella saaneeni remmiä mm. siitä, kun olin monta kertaa ajanut pyörällä ilman kypärää ja kun olin toistuvasti oikaissut kävelemällä vilkkaan ja vaarallisen tien yli, vaikka se oli kielletty. Oliko nää sun mielestä kohtuullista? Vai häpäisyä?

Ei ole kohtuullista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei. En käyttänyt sitä juuri ollenkaan. Kasvatin lapseni keskustelemalla.

Mitä lisäarvoa rangaistuksella olisi? Tärkeintähän on saada lapsi tajuamaan mikä on oikein ja mikä väärin ja se tehdään juuri opettamalla ja keskustelemalla.

Siinä kohtaa kun joku kielletty asia alkaa keskusteluista huolimatta toistumaan, tarvitaan rangaistus. Kaikki lapset eivät kasva herranenkeleinä.

Eipä tullut koskaan tuollaista tilannetta.

Eikä minulla kyllä ollut muutenkaan noin negatiivista asennetta kuin sinulla.

Niin, sinun lapsesi ovat varmasti poikkeuksellisen upeita. Valitettavasti meillä muilla ei näin ole. Ja se, että tulkitset minun vastaukseni negatiiviseksi asenteeksi, kertoo enemmän sinun asenteestasi kuin minun.

Vierailija kirjoitti:

Miten  "viralliset" kasvatusohjeet sanoo tästä eli pitääkö rankaisuja välttää vai onko ne paikallaan? Ja mikä on nyt se sopiva rangaistus? Kännykkätakavarikko?

Virallisten ohjeiden mukaan rangaistukset vaikuttavat haitallisesti lapsen tunnetaitoihin sekä heikentävät lapsen luottamusta rangaistuksen antaneeseen aikuiseen. Monet rangaistukset ovat myös traumaattisia lapselle. Tästä syystä rangaistusten käyttöä ei suositella, koska ne enemmän heikentävät lapsen käytöstä kuin parantavat sitä.

Sen sijaan suositellaan, että lapsen ja vanhemman välistä suhdetta kohennetaan positiivisen vahvistamisen kautta, jolloin lapselle syntyy luontainen luottamus vanhemman ohjeisiin ja vanhemman hyvään tahtoon. Lisäksi suositellaan, että lapsen tunnetaitoja parannetaan esimerkiksi tunteita sanoittamalla ja tunnekortteja käyttämällä. Tunnetaidot ovat lapsen käytöksen suhteen avainasemassa, sillä jos lapsi osaa tunnistaa tunteensa ja tietää miten kuhunkin tunteeseen reagoidaan rakentavasti, ei hänellä ole tarvetta kohdella toisia huonosti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten  "viralliset" kasvatusohjeet sanoo tästä eli pitääkö rankaisuja välttää vai onko ne paikallaan? Ja mikä on nyt se sopiva rangaistus? Kännykkätakavarikko?

Virallisten ohjeiden mukaan rangaistukset vaikuttavat haitallisesti lapsen tunnetaitoihin sekä heikentävät lapsen luottamusta rangaistuksen antaneeseen aikuiseen. Monet rangaistukset ovat myös traumaattisia lapselle. Tästä syystä rangaistusten käyttöä ei suositella, koska ne enemmän heikentävät lapsen käytöstä kuin parantavat sitä.

Sen sijaan suositellaan, että lapsen ja vanhemman välistä suhdetta kohennetaan positiivisen vahvistamisen kautta, jolloin lapselle syntyy luontainen luottamus vanhemman ohjeisiin ja vanhemman hyvään tahtoon. Lisäksi suositellaan, että lapsen tunnetaitoja parannetaan esimerkiksi tunteita sanoittamalla ja tunnekortteja käyttämällä. Tunnetaidot ovat lapsen käytöksen suhteen avainasemassa, sillä jos lapsi osaa tunnistaa tunteensa ja tietää miten kuhunkin tunteeseen reagoidaan rakentavasti, ei hänellä ole tarvetta kohdella toisia huonosti.

Esiteinille jotain tunnekortteja? Oikeesti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei. En käyttänyt sitä juuri ollenkaan. Kasvatin lapseni keskustelemalla.

Mitä lisäarvoa rangaistuksella olisi? Tärkeintähän on saada lapsi tajuamaan mikä on oikein ja mikä väärin ja se tehdään juuri opettamalla ja keskustelemalla.

Siinä kohtaa kun joku kielletty asia alkaa keskusteluista huolimatta toistumaan, tarvitaan rangaistus. Kaikki lapset eivät kasva herranenkeleinä.

Miksi oletat, että kaikki lapset olisivat kuin sinun lapsesi eli eivät ymmärrä, miten tässä yhteiskunnassa ollaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei. En käyttänyt sitä juuri ollenkaan. Kasvatin lapseni keskustelemalla.

Mitä lisäarvoa rangaistuksella olisi? Tärkeintähän on saada lapsi tajuamaan mikä on oikein ja mikä väärin ja se tehdään juuri opettamalla ja keskustelemalla.

Siinä kohtaa kun joku kielletty asia alkaa keskusteluista huolimatta toistumaan, tarvitaan rangaistus. Kaikki lapset eivät kasva herranenkeleinä.

Eipä tullut koskaan tuollaista tilannetta.

Eikä minulla kyllä ollut muutenkaan noin negatiivista asennetta kuin sinulla.

Niin, sinun lapsesi ovat varmasti poikkeuksellisen upeita. Valitettavasti meillä muilla ei näin ole. Ja se, että tulkitset minun vastaukseni negatiiviseksi asenteeksi, kertoo enemmän sinun asenteestasi kuin minun.

Suurin osa lasten ongelmista johtuu heidän vanhemmistaan. Jos ei kykene opettamaan oikeaa ja väärää, niin onko vika lapsessa vai sinussa?