Miten olet oppinut puhumaan parisuhteessa?

Olen miettinyt samaa, miten sitä voisi oppia puhumaan ja käsittelemään ikäviä asioita parisuhteessa. Viimeksikin kaatui heti homma siihen etten vaan osannut puhua ja otin kaiken kritiikin vakavasti itseeni ja loukkaannuin, masennuin. Ei vaan jotenkin osaa sanoa että anteeksi, yritän parantaa tässä asiassa vaan vaivun johonkin ihme puoustuskantaiseen totaalimasennustilaan.

Pakko ollut oppia vuosien ja vuosien aikana. Joskus vain on hyvä antaa tulla, joskus taas vain sanoa, että nyt kuuntelet minua. Usein jutellaan pitkässä parisuhteessa ihan vain iltaisin, kun on tv päällä. Joskus jutellaan taas, kun on otettu vaikka viiniä hyvän ruuan kanssa. Vuodet vuodet ovat opettaneet, että pitää puhuakin. En minäkään aina kaikesta puhu, mitä haluaisi ehkä puhua, se vain ehkä kuuluu elämään, että jostakin on vaikea puhua, mutta yrittää pitää opetella. Parisuhde voi paljon paljon paremmin kun oppii puhumaan. Meillä on lähentänyt pitkää parisuhdetta tosi paljon. Ja rakkaus voi hyvin.

Harjoittele vaikka peilin edessä. Voit myös käydä yksin terapiassa tai yrittää ilmasta itseäsi vaikka kirjoittamalla kirjeitä. Jos parisuhteesi on sinulle tärkeä, niin yrität vaikka se ei mukavuusalueellasi olekaan.

Terapiaan.

Hmm. Jos puolisosi välittää sinusta, niin hän tuskin haluaa, että teet asioita joita et halua, ja kärsitkin siitä. Minusta käyttäydyt epäreilusti paitsi itseäsi, myös toista kohtaan. Miten hän voi tietää mitä haluat, jos et pysty kommunikoimaan?

Jos et osaa, opettele vähitellen. Terapia voisi olla alku.

Millainen terapeutti (koulutus, suuntaus) auttaa tällaiseen puhumattomuuteen? Kaikki eivät sitä ymmärrä tai osaa auttaa. Kävimme aikamme parisuhdeterapiassa, jossa mieheni ei saanut suutaan auki. Lopulta terapeutti nosti kädet pystyyn ja kehoitti minua eroamaan. Sanoi, että tilannetta ei voi auttaa, koska ei ole mitään työstettävää johtuen siitä, että mies ei vaan puhu. Tiedän siis toki, että parisuhdeterapeutti ei ole oikea ihminen ratkomaan tällaisia ongelmia, mutta ei muistakaan terapeuteistä joilla mieheni on käynyt ole ollut mitään apua. Olen koettanut sanoa, että itse pitää vain päättää alkaa puhumaan, mutta ei onnistu.

Mikä siinä puhumisessa on vaikeaa, ap?

up