Lue keskustelun säännöt.
Olen 35v ja tuntuu että elämäni on ohi
16.02.2021 |
Ei ole puolisoa, ystäviä, työtä, omistusasuntoa, mökkiä.
On vain yksinäisyys ja toinen toistaan seuraavat samanlaiset päivät
Kommentit (19)
Vierailija kirjoitti:
Mies?nainen?
Mies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen 36v ja tuntuu siltä että koskaan ei ole aikuinen, tuntuu että on nuori poikanen, vaikka onhan tässä lapset jo koululaisia, naimisissa ja taloa rakennetaan.
Älä ny hyvä ihmine tuos iäs ala ettii hautapaikkaa. :o Ajattele, et vielä on puolet elämästä jäljellä ja kaikkii jännii seikkailuja tulee vielä. :)
Eli, AP, kaikki tuo on sinulla vielä edessä. Elämäsi ei ole vielä kunnolla alkanut.
Yleensä ihmiset sanoo, että elämä on ohi, kun kaikki on jo saavutettu, eikä ole enää mitään odotettavaa (se on tietysti vain tunne)
No kun ei kerran ole lapsia eikä velkataakkaa niin sähän voit tehdä ihan mitä vaan. Sun asenteessa on se ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eli, AP, kaikki tuo on sinulla vielä edessä. Elämäsi ei ole vielä kunnolla alkanut.
Yleensä ihmiset sanoo, että elämä on ohi, kun kaikki on jo saavutettu, eikä ole enää mitään odotettavaa (se on tietysti vain tunne)
Minä vain en ole saavuttanut mitään.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haet kouluun/oppisopimukseen/töihin johonkin mikä tuntuu tällä hetkellä parhaimmalta vaihtoehdoilta. Tapaat siellä ihmisiä, kenties jonkun kanssa ystävystyt. Jossain vaiheessa alat saamaan rahaakin, seuraavaksi jotain alkaa jäämään sukan varteen. Ehkä jotain uutta harrastusta. Jne jne. Aloitat, luotat tulevaan, toimit ja lumipallo vyöryy.
Joku taas voi vaikka menettää uran, puolison ja asunnon ja silloin ollaan samassa tilanteessa. Ehkä se tuntuukin menetykseltä kun ei ole saavuttanut samaa kuin olisi "ihanne" tai "kuuluisi olla jo saavutettu". Mutta sen tunteen ei pidä antaa viedä mukanaan, siihen ei saa jämähtää. Ne on vain ajatuksia mitkä sitoo sut siihen kurjuuteen. Nyt lopetat sen murehtimisen ja aloitat uudestaan.
Oon hengessä mukana!
Ehdit oikein hyvin tehdä elämällesi jotain. Mieti, mitä oikein tosissasi eniten haluat, ja sitten mieti, miten sen voisi saavuttaa. Sitten rupeat toteuttamaan unelmaasi. Elämä lipuu ohi, jollet tee mitään. Kun ponnistelet tulevaisuutesi eteen, saat huomata, että elämäsi siitä virkistyy, tapaat uusia ihmisiä, saat uusia ideoita, uudet mahdollisuudet avautuvat. Tällainen aktiivinen elämänote heijastuu myös viehätysvoimaasi, ja enpä ihmettelisi, jos se kumppanikin vielä löytyisi. Passiivisena kohtaloaan marisevana tyhjäntoimittajana elämäsi lipuu ohi. Tartu siihen, jollet sitten haluakin olla vain marttyyrimärisijä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä ei ole mikään suoritus tai kilpailu. Ala tehdä jotain. Mitä tahansa, ja lopeta itsesi surkuttelu. Tai älä sentään. Istu siinä ja sure loppuelämäsi sitä, että elämäsi jäi elämättä.
Eihän sun elämä ohi ole, vaan jäänyt elämättä. Ala elää nyt, eli määrätietoisesti ala edistää uraasi, hanki työ- tai opiskelupaikka. Pidä huolta itsestäsi, hygieniastasi, pukeutumisesta, käytöstavoista. Hanki jokin harrastus, josta pidät. Juttele rohkeasti ihmisille ja anna heille mahdollisuus tutustua suhun. Ehdota jotain yhteistä tekemistä mukaville ihmisille ja laita deitti-ilmoitus johonkin, jos kumppania toivot.
Ala edistää asiaa nyt, niin sulla on vielä elämä edessä. Mutta sun täytyy olla itse aktiivinen. Muuten mitään ei tapahdu. Rohkeasti tuumasta toimeen. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samankaltaisia tunteita on myös niillä, joilla on se puoliso, omistusasunto ja lapset ym. Tulee kriisi että tässäkö tämä nyt on, loppuelämän polku on viitoitettu eläkkeelle asti eikä suuria muutoksia ole näköpiirissä. Jos nyt autoa säännöllisesti vaihtaa ja uralla saa kivuttua muutaman portaan ylöspäin. Juuri tästä syystä (identiteettikriisistä) aloitetaan sivusuhteita. Tulee muutosta ja jännistystä elämään, tuntee olevansa elossa ym. ehkä jopa avioero, jolloin kertarytinällä menee pakka uusiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli, AP, kaikki tuo on sinulla vielä edessä. Elämäsi ei ole vielä kunnolla alkanut.
Yleensä ihmiset sanoo, että elämä on ohi, kun kaikki on jo saavutettu, eikä ole enää mitään odotettavaa (se on tietysti vain tunne)
Minä vain en ole saavuttanut mitään.
Ap
Vielä. Sinulla on vielä lähes puoli vuosisataa saavuttaa jotain. Itsesääli pois ja hihat heilumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä voi tutkia mitä kivaa VOI tehdä. Mutta totta se että kaikille pitäisi olla kunnon asunto.
Mitä onnellisuutta omistusasunto tuo? En ainakaan itse olisi halunnut ostaa omaa mutta puoliso painosti. Joojoo maksetaan nyt omaan taskuun eikä vuokraa mutta välillä mietityttää kun on 260000€ lainaa ja jos työt menevät alta niin siinähän sitten ollaan helisemässä.
Nuo muut asiat ymmärrän.
Se on vaan tunne ja väärä ajatus mutta kun sinnittelee niin huomaa että elää kauemmin kuin kuvitteli.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä voi tutkia mitä kivaa VOI tehdä. Mutta totta se että kaikille pitäisi olla kunnon asunto.
Määrittele kunnon asunto? Hulppeaa omakotitalo merenrannalla? Joillekin se neukkukuutiokin on koti. Minä asun rivitalossa ja käsittääkseni myös tämä on kunnon asunto.
Mies?nainen?