Lue keskustelun säännöt.
Mitä saitte äitienpäivälahjaksi?
10.05.2009 |
Minulle tuli tyttären tekemä kankaalla päällystetty nappikaulakoru, pojan puutöissä tekemä voiveitsi ja mieheltä kameraan uusi teleobjektiivi. Kaikista suloisinta oli kuitenkin se, että minut herätettin klo 5.50 (voih!) ja tuotiin kaksi paahdettua leipää, lasi mehua ja kolme rullaksi kiedottua, muovisella hammastikulla suljettua broilerileikekääröä joissa oli viinirypäle keskellä. Aivan liikkistä! Tytär oli varmasti nähnyt joissain kokkiohjelmissa jotain rullia ja oli ihan itse äidille toteuttanut herkkupalat. Ylpeänä kertoi, että oli siivonnut jäljetkin keittiössä.
Mulla on kyllä aivan ihana perhe ja olen heistä niin ikikiitollinen!
Kommentit (54)
.
Todellakin tämä alkuraskaus on mennyt keskenmenoa jännittäessä, silti pitää olla onnellinen jokaisesta hetkestä. Tämä on kasvua äitiyteen ja jokainen päivä on lahja. Onko sinulla huono päivä vai miksi haluat torpata toisen äitienpäiväilon.
Ja sama vähän suoremmin:VEDÄ HARAKKA VENÄHTÄNYT V****U PÄÄHÄS. VAIKKA OMASI. SINÄ KUN ILMEISESTI OLET OIKEA ÄITI.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
reagoin siis kommenttiin "ethänsä edes ole äiti jos vasta raskaana olet..."
parasta oli kun (nyt osaa kirjoittaa), oli kirjoittanut ihania asioita äidistä *niisk*
Mieheltä en saanut mitään ja näin on sovittu. Minäkin nään äitienpäivän enemmän niin että omaa äitiään onnitellaan, eikä niin että puoliso lapsiensa äitiä. Itse vietin lasten kanssa oman äitini luona eilisen päivän.
Ihaninta tässä päivässä on ollut pelkkä tunne siitä kuinka rakkaita lapset ovat ja kuinka onnellinen olen juuri tässä ja nyt. Elämä on juuri niin kuin pitää.
Onko kasi kuullut, että jopa äiti voi olla raskaana......
Elämässä on niin vähän niitä punaisia raitoija harmaassa matossa, että onko nyt synti jos juhlistaa äitienpäivänä sitä, että on raskaana. Kyllä elämä meille jokaiselle omat murheensa tuo ja niitä surun ja huolen päiviä on tarpeeksi.
Olen aina inhonnut sitä vanhankansan ajattelua (esim. äitini), että mitään ei saa juhlia, koska ei tiedä, mitä sattuu. Itku pitkästä ilosta. Kyllä sitä niillekin huonosti käy kun olivat niin onnellisia ja näyttivät sen. Ähäkutti, tulipa keskenmeno kun niin meni kertomaan kaikille jne...
Elämästä pitää nauttia juuri sinä päivänä kun elää sitä päivää. Huominen kantaa omat huolet matkassaan ilman etukäteismurehtimistakin.
Eli valtavasti onnea sinulle tuleva äiti äitienpäivän kunniaksi. Murehditaan niitä venyneitä vittuja sitten kun on niiden aika.
t. äiti, kenellä ollut 2 keskenmenoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli meillä lapsi 1v 3kk, ja aivan kuten viime vuonnakin, murahdus aamulla vaan että hyvää äitenpäivää, kyljen kääntö ja siinä se. Ja enhän mä se miehen äiti olekaan, mutta kun muksu on vielä niin pieni ettei hössötyksestä ymmärrä niin olisi se ihanaa jos mies jollain lailla muistais. olenhan mä kuitenkin hänen lapsensa (+mahassa toinen) äiti. Ei taideta meilläkään enää juhlia isäinpäivää ennen kuin muksu ite haluaa jotain tehdä. Keittäköön kahvinsa ite, niin minäkin teen...
ihanaa että monella on isätkin osallistuneet äidin tärkeän päivän muistamiseen :) Hyvää äitienpäivää kaikille, raskaana oleville äideille, sijaisäideille, adoptiolapsen äideille, ja enkelilasten äideille. Ihan jokaiselle äidille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
söpön äitienpäiväkortin ja itse ohjelmoimansa "pomppivan sydämen".
Mies kysyi perjantaina, et haluanko jotain äitienpäiväksi, mutta kieltäydyin.
muttei nykyään enää ehdi juuri niitä minulle ostelemaan ;)
Lähikaupasta oli eilen suklaata ostanut, vaikka tietää, että saan siitä kilokaupalla finnejä ja jopa allergiaoireita! Olisi ostanut edes kortin, jossa olisi ollut pienimmäisenkin nimi, kun ei vielä itse osaa kirjoittaa/älyä tehdä sellaista.
Joillain se vain on omasta onnesta pois, jos antaa toisille jotain oikeasti merkityksellistä/harkittua. Vaikka olisi pienikin lahja tai kiva kortti, tietäisi siitä toisen ajatelleen etukäteen äitienpäivää ja haluavan kiittää tästä 24/7 -hommasta lastensa eteen työskentelevää kumppaniaan. Ehkä tässä suklaassa oli taas sekin ulottuvuus, että siitä saa mässätä itsekin, kuten yleensäkin on lahjat olleet hänellä sitä tyyliä, että "jotain, josta hyödyn itsekin".
Tai sitten tietysti kannattaa lahjoa hienoilla koruilla, jos on vaikka sukupäivälliset edessä, jolloin lahjaa voi esitellä ja leuhkia sillä muille. Kumma, että alkaa itselläkin olla olo, että ehkä jää sitten seuraava kakku leipomatta herralle tai lahja miettimättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheltä ja lapselta. Poika oli kyllä tehnyt pienen lahjankin, mutta antoi sen jo perjantaina, kun ei jaksanut odottaa.
jonka tyttö oli itse askarrellut päivähoidossa, ja kortin, jonka oli mummonsa (isänäidin) kanssa askarrellut. kuopus on vajaat neljä viikkoa vanha, joten hän ei juuri päivän teemasta välitä.
mieheltä sain puolen tunnin valitukset siitä hyvästä, että kehtasin pyytää häntä pitämään vauvaa sen aikaa, että saisin kahvinkeittimen ladattua - mä kun en kuulemma viitti koskaan ite tehä mitään vaan koko ajan pompotan häntä ja odotan jotain täysihoitolapalvelua. niinpä mä muistutin häntä siitä, että poika tosiaan syntyi reilut kolme viikkoa sitten, enkä mä ole sairaalasta kotiuduttuani (eli kolmeen viikkoon) syönyt yhtään ainutta lämmintä ateriaa enkä kertaakaan juonut kahviani likimainkaan lämpimänä, jos olen sitä yhtään kuppia saanut päivässä juodakaan, miehellä kun on sellainen ystävällinen tapa, että kun olen kahvit saanut jopa keitettyä niin hän käy ensimmäisenä kaatamassa siitä kupin itselleen ja sitten loput viemäriin - "emmä tienny että säkin olisit halunnu ku et sä sanonu", etkä sä kysyny.
kävin sitten aamukahvit esikoisen kanssa lähimmässä kahvilassa, sai isäntä hoitaa puolen tunnin sijasta puolitoista tuntia poikaansa. on se piru että yhtään "mun" juhlapäivääni ei voi tässä huushollissa juhlistaa, pari viikkoa sitten oli ihan samanlainen tilanne mun synttäreiden kunniaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Torkkuu tuossa sohvalla viisi päivää vanhan vauvan kanssa. Ehkä tämä on vähän uutta hänellekin...
Ei ole muistettu mitenkään,mies makaa krapulassa sängyssä ja välillä kuulen kuinka se siellä piereskelee.Kohta lähden hakemaan lapsia mummulasta,siellä saan kahvia ja kakkua...olisi tämän päivän voinut toisellakin tavalla hoitaa,ketuttaa ihan suunnattomasti tyhmyyteni :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on kotona vain esikoinen (12) ja kuopus (3) - mies ja kaksi keskimmäistä tulevat illalla reissusta.
Oli ihanaa, kun nämä kaksi kotona olevaa lasta yhteistuumin herättivät minut laululla ja lahjoilla ja korteilla. Aamiainen oli tehty valmiiksi ja kahvinkeitin ladattu. Esikoiselta sain kauniin itsetehdyn kortin (tai oikeastaan kolme) ja Tiimarista ostetun söpön koristejutun (ajatushan se on tärkein) ja kuopuksesta tarhassa tehdyn seinätaulun. Lisäksi sain esikoisen huolehtimana koko porukalta yhteisesti yöpaidan (jota olin toivonut). Ja ruusun sain jo perjantaina ennen miehen ja toisten lasten lähtöä reissuun. Keskimmäistenkin lasten tiedän jotakin tehneen, saan ne sitten illalla. He soittivatkin heti aamulla onnittelulaulun!
Kakkupuolen hoidin pakasteena, mutta pian ryhdyn yhdessä esikoisen kanssa puuhastelemaan hyvää äitienpäiväateriaa, josta tyttö saa tehdä kaiken minkä osaa, minä vain neuvon ja paistan possunleikkeet.
Ihana päivä!
Meidän poika on vasta 1,5 vuotta joten isä keksi ohjelmaa tälle päivää. Olivat tehneet täytekakun valmiiksi kun vielä nukuin ja kävivät herättämässä kahville. Kukkia ei tullut mutta sitäkin hartaammin toivomani lahja odotti paketissa.
Tämä äitienpäivä on minulle jotenkin erikoisen rakas, viime viikkoina olemme mieheni kanssa löytäneet toisemme uudelleen ja olen tajunnut miten paljon tuo mies minua oikeasti rakastaa. Ja osansa tekee varmaan sekin kun samalla jännäillään tuleeko muutaman päivän päästä plussa testiin....
Lapset ovat vielä sen verran pieniä ja esikoinenkin kotihoidossa, etteivät itse osaa tehdä. Sama homma myös syntymäpäivät ja joulut...
etukäteen kylläkin, mutta tyttären : ) Oli ihanaaa päästä äitienpäiväksi kotiin uuden tulokkaan kanssa. Ja mieheltä ja esikoiselta sain miniruusun.
Ja sitten tämä 5v oli laittanut mulle aamupuuroa ja teetä isin avustuksella. Suloista. Meillä ei ole oikein vietetty synttäreitä, äitien/isienpäiviä tai hääpäiviä...Minun kotonani on kyllä ollut tapana että nimipäivänäkin viedään aamupala sänkyyn mutta miehen kotona ei. Nyt tämä on mennyt sitten tällaiseksi. Ehkä mun pitäis isänpäivänä lasten kanssa viedä se aamupala sänkyyn ja ostaa joku kiva lahja, aloittaa uusi perinne!
laulun ja kitaransoiton säestyksellä.
Tavallinen aamu vaan. Mies vaan toivotti hyvää äitenpäivää.
Haen valmiskakun S-marketista iltapäivällä itse.
Vähän ottaa päähän, kun kotonani äitienpäivä oli oikeasti juhlapäivä... Raadan täällä perheeni hyväksi ja näin paljon sitä arvostetaan. Isänpäivää ei sitten ens syksynä enää vietetäkään mitenkään.