4v sai kunnon uhmakohtauksen ja huutoitki puoli tuntia. Naapuri jätti heippalapun

Ah, onneksi itse asun rauhallisella ok-alueella

Ei kannata välittää.

Mä laittaisin takaisin

Ei se lasten huutaminen/huudattaminen ole sen sallitumpaa kuin mikään muukaan mölyäminen. Ihme oletus, että lasten varjolla saa jyrätä järjestyssäännöt. Tietenkin joku pikku vauvan itku kuuluu niihin ääniin mille ei vaan voi mitään, mutta leikki ikäisen huudattaminen sen sijaan on tahallista häiriköintiä.

Vierailija kirjoitti:

Ei se lasten huutaminen/huudattaminen ole sen sallitumpaa kuin mikään muukaan mölyäminen. Ihme oletus, että lasten varjolla saa jyrätä järjestyssäännöt. Tietenkin joku pikku vauvan itku kuuluu niihin ääniin mille ei vaan voi mitään, mutta leikki ikäisen huudattaminen sen sijaan on tahallista häiriköintiä.

Puhuu lapseton

Mun nuorin lapsi oli myös kova huutamaan tuon ikäisenä. Onneksi oli ymmärtäväiset naapurit, vaikka varmaan raivostutti, niin kuin itseänikin. Mutta ei mulla ollut keinoja sitä lopettaa. Pakkokeinoja ei voi käyttää.

Vierailija kirjoitti:

Ei se lasten huutaminen/huudattaminen ole sen sallitumpaa kuin mikään muukaan mölyäminen. Ihme oletus, että lasten varjolla saa jyrätä järjestyssäännöt. Tietenkin joku pikku vauvan itku kuuluu niihin ääniin mille ei vaan voi mitään, mutta leikki ikäisen huudattaminen sen sijaan on tahallista häiriköintiä.

Joo mutta välillä kasvatukseen kuuluu itkutkin. Voinhan toki olla itkettämättä lasta ja tuottamatta pettymyksiä mutta siitä ei hyvää seuraa. Kiva sitten koulussa ja kavereiden kanssa kun kaikki ei meekään niinkuin itse haluaa

Se voi ahdistaa naapuria jos olohuoneessa tai makuuhuoneessa kuuluu korkealta ja kovaa kirkumista puoli tuntia usein. Mene pattereista /putkista mahdollisimman kauas, eri puolelle asuntoa lapsen kanssa ja lohduta lasta. Älä ainakaan provosoi lasta enempää

Vierailija kirjoitti:

Ei se lasten huutaminen/huudattaminen ole sen sallitumpaa kuin mikään muukaan mölyäminen. Ihme oletus, että lasten varjolla saa jyrätä järjestyssäännöt. Tietenkin joku pikku vauvan itku kuuluu niihin ääniin mille ei vaan voi mitään, mutta leikki ikäisen huudattaminen sen sijaan on tahallista häiriköintiä.

Hyvä superkasvattaja, kerro nyt ihmeessä kuinka se huutoraivoava uhmaava lapsi saadaan hiljaiseksi? Mielellään joku rakentava tapa, ei katkolla tai muilla herkuilla lahjominen.

Mä oon ääniyliherkkä. Tiedostan sen ja siksi välttelen kontakotimasta naapureita. Valitettaasti lasten (just se kikutteluraivoshaiba) saa mut ihan tolaltaan. Pulssi nousee, hikoilen, kädet tärisee ja pahimmillaan oksennan. Et tää on se toinen puoli. Tavallaan huvittvinta on, kun erityislapsen vanhemat vaativat multa ymmärrystä. Oon joskus sanonutkin, et muistakaa sit, et kun omanne täyttää sen 18, niin ei kannata henkeään pidätellä, kun odottaa, et se erityislapsi olisikin yhtäkkisesti ns. normiaikuinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se lasten huutaminen/huudattaminen ole sen sallitumpaa kuin mikään muukaan mölyäminen. Ihme oletus, että lasten varjolla saa jyrätä järjestyssäännöt. Tietenkin joku pikku vauvan itku kuuluu niihin ääniin mille ei vaan voi mitään, mutta leikki ikäisen huudattaminen sen sijaan on tahallista häiriköintiä.

Hyvä superkasvattaja, kerro nyt ihmeessä kuinka se huutoraivoava uhmaava lapsi saadaan hiljaiseksi? Mielellään joku rakentava tapa, ei katkolla tai muilla herkuilla lahjominen.

Anteeksi karkilla, ei katkolla.

Ehkä hän aidosti ajatteli, että ette tajua metelin kuuluvan naapurin? Yleensähän 4-vuotias kyllä selittäessä ymmärtää, että kerrostalossa ei voi raivota puolta tuntia niin kovaa, että se kuuluu seinistä läpi  ja vanhemmat tuon ikäistä jo asiasta tarvittaessa muistuttavat, jos homma menee ylikierroksille.

Jos taas lapsella on erityistarpeita tai muuten vain vaikea uhmavaihe meneillään, niin lähetän teille voimia ja ymmärrystä. Siinä tapauksessa voisitte varmaan laittaa naapurille takaisin kohteliaan heippalapun, jossa pahoittelette meteliä ja pyydätte kärsivällisyyttä, koska pieni lapsi vasta omien tunteidensa hallintaa opettelee. Normaali aikuinen suhtautuu asiaan ymmärtäväisesti.

Mukavaa ja toivottavasti rauhallisempaa viikonloppua!

Vierailija kirjoitti:

Mun nuorin lapsi oli myös kova huutamaan tuon ikäisenä. Onneksi oli ymmärtäväiset naapurit, vaikka varmaan raivostutti, niin kuin itseänikin. Mutta ei mulla ollut keinoja sitä lopettaa. Pakkokeinoja ei voi käyttää.

Miksei voi käyttää pakkokeinoja?

Vai onko teillä kotona jonkun kukkahattujärjestön valvontakamera joka tekee automaattilasun aina, kun käytette muuta kuin sanoituskasvatusta?

Vierailija kirjoitti:

Mä oon ääniyliherkkä. Tiedostan sen ja siksi välttelen kontakotimasta naapureita. Valitettaasti lasten (just se kikutteluraivoshaiba) saa mut ihan tolaltaan. Pulssi nousee, hikoilen, kädet tärisee ja pahimmillaan oksennan. Et tää on se toinen puoli. Tavallaan huvittvinta on, kun erityislapsen vanhemat vaativat multa ymmärrystä. Oon joskus sanonutkin, et muistakaa sit, et kun omanne täyttää sen 18, niin ei kannata henkeään pidätellä, kun odottaa, et se erityislapsi olisikin yhtäkkisesti ns. normiaikuinen.

Vastamelukuulokkeet?

Meille naapuri soitti vastaavassa tilanteessa poliisit. Oli kehdannut vielä valittaa että "jostain" asunnosta kuuluu tappelun ääniä ja joku huutaa hädissään poliisia apuun. Halusivat näpäyttää, koska oloin nuori ja nätti yksinhuoltaja, ja minulla oli laaja sosiaalinen verkosto johon kuului myös miehiä, eikä heistä vähiten "rampannut" niin kuin naapuri asiasta mainitsi, meillä veljeni, enoni ja isäni, vaan lähes joka päivä joku kävi. Nämä olivat "hyöran asiakkaita" jne. 

Eli ei kannata välittää, kiusaa tekevät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä oon ääniyliherkkä. Tiedostan sen ja siksi välttelen kontakotimasta naapureita. Valitettaasti lasten (just se kikutteluraivoshaiba) saa mut ihan tolaltaan. Pulssi nousee, hikoilen, kädet tärisee ja pahimmillaan oksennan. Et tää on se toinen puoli. Tavallaan huvittvinta on, kun erityislapsen vanhemat vaativat multa ymmärrystä. Oon joskus sanonutkin, et muistakaa sit, et kun omanne täyttää sen 18, niin ei kannata henkeään pidätellä, kun odottaa, et se erityislapsi olisikin yhtäkkisesti ns. normiaikuinen.

Vastamelukuulokkeet?

Käytössä. Öisin en voi käyttää kuulokkeita, sillon luontoääniä, sateen ropinaa, tuulta ja puroja. Onneksi on vaihtoehtoja nykyisin. Ja tietoa ja ymmärrystä erilaisuuteen.

Kertooko joku lapsettomalle mitä ne oikein sitten huutaa? Siis, ihan vilpittömästi kysyn, että miksi terve lapsi huutaa suoraa huutoa noin?

Vierailija kirjoitti:

Kertooko joku lapsettomalle mitä ne oikein sitten huutaa? Siis, ihan vilpittömästi kysyn, että miksi terve lapsi huutaa suoraa huutoa noin?

Vittumaisuuttaan ja silkkaa pahuuttaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun nuorin lapsi oli myös kova huutamaan tuon ikäisenä. Onneksi oli ymmärtäväiset naapurit, vaikka varmaan raivostutti, niin kuin itseänikin. Mutta ei mulla ollut keinoja sitä lopettaa. Pakkokeinoja ei voi käyttää.

Miksei voi käyttää pakkokeinoja?

Vai onko teillä kotona jonkun kukkahattujärjestön valvontakamera joka tekee automaattilasun aina, kun käytette muuta kuin sanoituskasvatusta?

Ei siihen huutoon kyllä mitkään sanoituksetkaan auta (inhoan koko sanaakin). Mutta mulla on omatunto ja järki päässä, joten siksi en hyväksy pakkokeinoja, vaikkei kukaan näkisikään tai kuulisi. 

Vierailija kirjoitti:

Kertooko joku lapsettomalle mitä ne oikein sitten huutaa? Siis, ihan vilpittömästi kysyn, että miksi terve lapsi huutaa suoraa huutoa noin?

Milloin mitäkin. Sukka ei asetu jalkaan oikein. Tomaatit on aseteltu lautaselle väärään kohtaan. Kuu ja tähdet on asettuneet taivaalle väärin.