4v sai kunnon uhmakohtauksen ja huutoitki puoli tuntia. Naapuri jätti heippalapun

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se lasten huutaminen/huudattaminen ole sen sallitumpaa kuin mikään muukaan mölyäminen. Ihme oletus, että lasten varjolla saa jyrätä järjestyssäännöt. Tietenkin joku pikku vauvan itku kuuluu niihin ääniin mille ei vaan voi mitään, mutta leikki ikäisen huudattaminen sen sijaan on tahallista häiriköintiä.

Puhuu lapseton

Ai tämä ei ollut päivänselvää ihmisille? Tosiaan vauvat saa itkeä mutta sitten puhetta ymmärtävillä lapsilla ei ole oikeutta mölytä sen enempää kuin kenelläkään muullakaan. Olenkin ihmetellyt miksi annatte lastenne huutaa kuin heikkopäiset. Kyllä ne käskemällä hiljenee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se lasten huutaminen/huudattaminen ole sen sallitumpaa kuin mikään muukaan mölyäminen. Ihme oletus, että lasten varjolla saa jyrätä järjestyssäännöt. Tietenkin joku pikku vauvan itku kuuluu niihin ääniin mille ei vaan voi mitään, mutta leikki ikäisen huudattaminen sen sijaan on tahallista häiriköintiä.

Puhuu lapseton

Jos meillä mummolassa lapsenlapsi saa huutoitkuraivarin, niin ensin häntä yritetään lohduttaa ja siirtää mielenkiinto muualle ja jos se ei onnistu, niin nostetaan pihalle.

Ihmeesti ne oppii kerrasta, paljonko tunteita kannattaa kerralla esitellä.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä hän aidosti ajatteli, että ette tajua metelin kuuluvan naapurin? Yleensähän 4-vuotias kyllä selittäessä ymmärtää, että kerrostalossa ei voi raivota puolta tuntia niin kovaa, että se kuuluu seinistä läpi  ja vanhemmat tuon ikäistä jo asiasta tarvittaessa muistuttavat, jos homma menee ylikierroksille.

Jos taas lapsella on erityistarpeita tai muuten vain vaikea uhmavaihe meneillään, niin lähetän teille voimia ja ymmärrystä. Siinä tapauksessa voisitte varmaan laittaa naapurille takaisin kohteliaan heippalapun, jossa pahoittelette meteliä ja pyydätte kärsivällisyyttä, koska pieni lapsi vasta omien tunteidensa hallintaa opettelee. Normaali aikuinen suhtautuu asiaan ymmärtäväisesti.

Mukavaa ja toivottavasti rauhallisempaa viikonloppua!

Missaköhän rinnakkaistodellisuudessa oikein mahdat elää? Ettäkö nelivuotiaalle voi vain selittää ystävällisesti, ettei kerrostalossa saa huutaa, ja hän lopettaa saman tien? Tähän väliin huutonaurua! Taidat olla lapseton, koska nehän ovat tunnetusti aina parhaita lapsenkasvattajia! :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se lasten huutaminen/huudattaminen ole sen sallitumpaa kuin mikään muukaan mölyäminen. Ihme oletus, että lasten varjolla saa jyrätä järjestyssäännöt. Tietenkin joku pikku vauvan itku kuuluu niihin ääniin mille ei vaan voi mitään, mutta leikki ikäisen huudattaminen sen sijaan on tahallista häiriköintiä.

Puhuu lapseton

Jos meillä mummolassa lapsenlapsi saa huutoitkuraivarin, niin ensin häntä yritetään lohduttaa ja siirtää mielenkiinto muualle ja jos se ei onnistu, niin nostetaan pihalle.

Ihmeesti ne oppii kerrasta, paljonko tunteita kannattaa kerralla esitellä.

En ikinä sulkisi pientä lastani kodin (tai vastaavan) ulkopuolelle silloin, kun hänellä on paha olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se lasten huutaminen/huudattaminen ole sen sallitumpaa kuin mikään muukaan mölyäminen. Ihme oletus, että lasten varjolla saa jyrätä järjestyssäännöt. Tietenkin joku pikku vauvan itku kuuluu niihin ääniin mille ei vaan voi mitään, mutta leikki ikäisen huudattaminen sen sijaan on tahallista häiriköintiä.

Hyvä superkasvattaja, kerro nyt ihmeessä kuinka se huutoraivoava uhmaava lapsi saadaan hiljaiseksi? Mielellään joku rakentava tapa, ei katkolla tai muilla herkuilla lahjominen.

Huutoraivoava 4 vuotias ei ole koliikkiaan itkevä vauva. Jos aikuisella ei vanhempana ole sen vertaa auktoriteettia että kun tiukasti komentaa "nyt riittää" ei lapsi tottele,paras jättää lasten teko muille. Uhmaikäinen hakee rajojaan, jos vanhemmat eivät osaa niitä antaa niin onnea vaan loppuelämään. Itselläni on muuten 3 vilkasta poikaa, joten turha tulla mussttamaan että en tiedä mitään lastenkasvatuksesta.

Olisin vastannut, jotenkin näin:

"Heippa! Ikävä kyllä en voi vaikuttaa lapseni mielialoihin enkä edes halua, koska itku on normaali osa lapsen kehitystä. Sinä sen sijaan voit vaikuttaa bileiden ja jumputuksen määrään, joten ole hyvä ja lopeta ne. Aurinkoisin terveisin naapurin 4veen äiti."

Vierailija kirjoitti:

Ehkä hän aidosti ajatteli, että ette tajua metelin kuuluvan naapurin? Yleensähän 4-vuotias kyllä selittäessä ymmärtää, että kerrostalossa ei voi raivota puolta tuntia niin kovaa, että se kuuluu seinistä läpi  ja vanhemmat tuon ikäistä jo asiasta tarvittaessa muistuttavat, jos homma menee ylikierroksille.

Jos taas lapsella on erityistarpeita tai muuten vain vaikea uhmavaihe meneillään, niin lähetän teille voimia ja ymmärrystä. Siinä tapauksessa voisitte varmaan laittaa naapurille takaisin kohteliaan heippalapun, jossa pahoittelette meteliä ja pyydätte kärsivällisyyttä, koska pieni lapsi vasta omien tunteidensa hallintaa opettelee. Normaali aikuinen suhtautuu asiaan ymmärtäväisesti.

Mukavaa ja toivottavasti rauhallisempaa viikonloppua!

Yleensä ymmärtääkin, mutta joskus, kun saa oikein kovan nälkä/väsymys/uhmakiukkukohtauksen, niin siinä ei ymmärrä kyllä yhtään mitään. Ennakoimalla saa vältettyä, mutta valitettavasti ei aina pysty ennakoida.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se lasten huutaminen/huudattaminen ole sen sallitumpaa kuin mikään muukaan mölyäminen. Ihme oletus, että lasten varjolla saa jyrätä järjestyssäännöt. Tietenkin joku pikku vauvan itku kuuluu niihin ääniin mille ei vaan voi mitään, mutta leikki ikäisen huudattaminen sen sijaan on tahallista häiriköintiä.

Hyvä superkasvattaja, kerro nyt ihmeessä kuinka se huutoraivoava uhmaava lapsi saadaan hiljaiseksi? Mielellään joku rakentava tapa, ei katkolla tai muilla herkuilla lahjominen.

Huutoraivoava 4 vuotias ei ole koliikkiaan itkevä vauva. Jos aikuisella ei vanhempana ole sen vertaa auktoriteettia että kun tiukasti komentaa "nyt riittää" ei lapsi tottele,paras jättää lasten teko muille. Uhmaikäinen hakee rajojaan, jos vanhemmat eivät osaa niitä antaa niin onnea vaan loppuelämään. Itselläni on muuten 3 vilkasta poikaa, joten turha tulla mussttamaan että en tiedä mitään lastenkasvatuksesta.

Millähän sinäkin olet sen auktoriteettisi hankkinut, jos kolme vilkasta poikaa aina rauhoittuu pelkällä "nyt riittää".

Minunkin isälleni aikoinaan riitti sama, kun oli ensin esittänyt mitä käy, kun ei sanominen riitä, ja minähän en samalle fyysiselle rangaistuslinjalle lähde.

Seuraavan kerran, kun hänellä on pirskeet ollut, niin heti aamusta kun hiljaisuus päättyy, niin laitat jostain videolta täysille kuulumaan jotain lapsen huutoa ja huudatat sitä niin kauan kun itse jouduit kestämään hänen bileitä😆

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se lasten huutaminen/huudattaminen ole sen sallitumpaa kuin mikään muukaan mölyäminen. Ihme oletus, että lasten varjolla saa jyrätä järjestyssäännöt. Tietenkin joku pikku vauvan itku kuuluu niihin ääniin mille ei vaan voi mitään, mutta leikki ikäisen huudattaminen sen sijaan on tahallista häiriköintiä.

Hyvä superkasvattaja, kerro nyt ihmeessä kuinka se huutoraivoava uhmaava lapsi saadaan hiljaiseksi? Mielellään joku rakentava tapa, ei katkolla tai muilla herkuilla lahjominen.

Huutoraivoava 4 vuotias ei ole koliikkiaan itkevä vauva. Jos aikuisella ei vanhempana ole sen vertaa auktoriteettia että kun tiukasti komentaa "nyt riittää" ei lapsi tottele,paras jättää lasten teko muille. Uhmaikäinen hakee rajojaan, jos vanhemmat eivät osaa niitä antaa niin onnea vaan loppuelämään. Itselläni on muuten 3 vilkasta poikaa, joten turha tulla mussttamaan että en tiedä mitään lastenkasvatuksesta.

Lapseton kuvittelee, että raivoava lapsi hiljenee sillä, että aikuinen käskee :D:D:D:D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se lasten huutaminen/huudattaminen ole sen sallitumpaa kuin mikään muukaan mölyäminen. Ihme oletus, että lasten varjolla saa jyrätä järjestyssäännöt. Tietenkin joku pikku vauvan itku kuuluu niihin ääniin mille ei vaan voi mitään, mutta leikki ikäisen huudattaminen sen sijaan on tahallista häiriköintiä.

Hyvä superkasvattaja, kerro nyt ihmeessä kuinka se huutoraivoava uhmaava lapsi saadaan hiljaiseksi? Mielellään joku rakentava tapa, ei katkolla tai muilla herkuilla lahjominen.

Huutoraivoava 4 vuotias ei ole koliikkiaan itkevä vauva. Jos aikuisella ei vanhempana ole sen vertaa auktoriteettia että kun tiukasti komentaa "nyt riittää" ei lapsi tottele,paras jättää lasten teko muille. Uhmaikäinen hakee rajojaan, jos vanhemmat eivät osaa niitä antaa niin onnea vaan loppuelämään. Itselläni on muuten 3 vilkasta poikaa, joten turha tulla mussttamaan että en tiedä mitään lastenkasvatuksesta.

Ilmeisesti hakkaat lapsiasi remmilla tms. kun eivät uskalla näyttää kiukkuaan. Pelottavaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se lasten huutaminen/huudattaminen ole sen sallitumpaa kuin mikään muukaan mölyäminen. Ihme oletus, että lasten varjolla saa jyrätä järjestyssäännöt. Tietenkin joku pikku vauvan itku kuuluu niihin ääniin mille ei vaan voi mitään, mutta leikki ikäisen huudattaminen sen sijaan on tahallista häiriköintiä.

Hyvä superkasvattaja, kerro nyt ihmeessä kuinka se huutoraivoava uhmaava lapsi saadaan hiljaiseksi? Mielellään joku rakentava tapa, ei katkolla tai muilla herkuilla lahjominen.

Huutoraivoava 4 vuotias ei ole koliikkiaan itkevä vauva. Jos aikuisella ei vanhempana ole sen vertaa auktoriteettia että kun tiukasti komentaa "nyt riittää" ei lapsi tottele,paras jättää lasten teko muille. Uhmaikäinen hakee rajojaan, jos vanhemmat eivät osaa niitä antaa niin onnea vaan loppuelämään. Itselläni on muuten 3 vilkasta poikaa, joten turha tulla mussttamaan että en tiedä mitään lastenkasvatuksesta.

Lapseton kuvittelee, että raivoava lapsi hiljenee sillä, että aikuinen käskee :D:D:D:D

Luetun ymmärtäminen hakusessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se lasten huutaminen/huudattaminen ole sen sallitumpaa kuin mikään muukaan mölyäminen. Ihme oletus, että lasten varjolla saa jyrätä järjestyssäännöt. Tietenkin joku pikku vauvan itku kuuluu niihin ääniin mille ei vaan voi mitään, mutta leikki ikäisen huudattaminen sen sijaan on tahallista häiriköintiä.

Hyvä superkasvattaja, kerro nyt ihmeessä kuinka se huutoraivoava uhmaava lapsi saadaan hiljaiseksi? Mielellään joku rakentava tapa, ei katkolla tai muilla herkuilla lahjominen.

Huutoraivoava 4 vuotias ei ole koliikkiaan itkevä vauva. Jos aikuisella ei vanhempana ole sen vertaa auktoriteettia että kun tiukasti komentaa "nyt riittää" ei lapsi tottele,paras jättää lasten teko muille. Uhmaikäinen hakee rajojaan, jos vanhemmat eivät osaa niitä antaa niin onnea vaan loppuelämään. Itselläni on muuten 3 vilkasta poikaa, joten turha tulla mussttamaan että en tiedä mitään lastenkasvatuksesta.

Tuolla kokemuksella en tulisi vielä pätemään kasvatustaidoilla.

Olisi lapsen etu jos saisi kasvaa paikassa missä ei tarttis raivota se on aina kasvattajan vika ellei osaa . Jos lapsi vaatii erityiskasvatusta anna huostaan ammattilaisille niin kasvaa yhteiskuntakelpoinen ihminen. Ei kaikista ole kasvattamaan luonnevikaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun nuorin lapsi oli myös kova huutamaan tuon ikäisenä. Onneksi oli ymmärtäväiset naapurit, vaikka varmaan raivostutti, niin kuin itseänikin. Mutta ei mulla ollut keinoja sitä lopettaa. Pakkokeinoja ei voi käyttää.

Miksei voi käyttää pakkokeinoja?

Vai onko teillä kotona jonkun kukkahattujärjestön valvontakamera joka tekee automaattilasun aina, kun käytette muuta kuin sanoituskasvatusta?

Mikä ihmeen sanoituskasvatus? Mä olen ilmeisesti täysin tipahtanut loopilta, kun ainoa "kasvatuskokemus" ollut se, kun isä käski, niin silloin oli toteltava tai tuli luunappia tms. No ei sitten mikään ihme, että nykynuorison käytös saa mut joskus raivoihini tuolla citissä liikkuessa! Ja nähtiinhän se tulos juuri K o s k e l a n k i n tapauksessa....

Se jos ilmoitettas kaikesta lapulla alaovella se ois kaikki kohtuuton meteli sallittua. Lissu ja pekka tappelee tänään asunnossa c4. Kalle pelaa äänekkäästi 7 tuntia pleikkarilla kovaa kiroten. Asunnossa c13. Liisan lapset tappelee tiistaina. Ja Lauran lapsilla on paha uhmaikä joten ääntä riittää. Asuntoon c16 muutti ensin stereot joten lapulla ilmoitettuna ne paukkuu joka päivä sanotusti klo 16-22 kun niiden haltija on saapunut raskaasta työstään nauttimaan kodin rauhasta. Ja asunnossa c5 rempataan lapulla ilmoitettuna jo kolmatta vuotta täysin sallitusti. Elämä on ihanata ja täynnä sallittua älämölöä vain pikku lapulla ilmoitetulla ovella jota asunnon c7 ei käynyt katsomassa koska on linnoittautunut kotiinsa koronakaranteeniin. Ja valitti turhaan kaikesta. Käynkin heti laputtamassa alaoven et meiltä saattaa tänään kuulua ääntä. Jos ollaan sillä päällä😉

Oletan, ettei ollut ensimmäinen kerta, jos naapuri oikein lapun jätti. Emme me kukaan tiedä tilannettanne, mutta on niitä "periaatteen" vanhempia myös, jotka tuntuu järjestävän sodan lastensa kanssa usein korostaakseen auktoriteettiaan. Ikinä ei saa missään nimessä antaa lapsen päättää, vaan aikuinen käskee. Näin taitaa olla moni meistäkin kasvatettu ja ääntä siitä tosiaan lähtee.

- se joka valitsee taistelunsa

Oma 2-vuotiaani uhmailee ihan pienestäkin useasti päivässä. Mutta kukaan ei ole heippalappuja jättänyt. Tosin tämä talo on täynnä mummoja(huono kuulo?) Ja muita lapsiperheitä onneksi. :D

Vierailija kirjoitti:

Olisi lapsen etu jos saisi kasvaa paikassa missä ei tarttis raivota se on aina kasvattajan vika ellei osaa . Jos lapsi vaatii erityiskasvatusta anna huostaan ammattilaisille niin kasvaa yhteiskuntakelpoinen ihminen. Ei kaikista ole kasvattamaan luonnevikaisia.

On aina huolestuttavaa jos lapsi ei uskalla raivota ja uhmata vanhempiaan. Se kun kuuluu ihan normaaliin kasvuun. Lapsi hakee rajojaan ja kokeilee saako tahtonsa läpi huutamisella ja raivoamisella. Ei sitä pidä tukahduttaa. Lapselle pitää vaan näyttää, että hän ei saa tahtoaan läpi vaikka tekis mitä. Aikuinen päättää. Asiantuntijoidenkin mukaan on huolestuttavaa jos lapsi ei uhmaa. Kertoo siitä, että kotona ei ole kaikki hyvin. Lapsi ehkä pelkää vanhempiaan eikä uskalla uhmata. Se jos mikä kasvattaa lapsesta luonnevikaisen. Ei tunteita saa tukahduttaa. 

Vierailija kirjoitti:

Olisi lapsen etu jos saisi kasvaa paikassa missä ei tarttis raivota se on aina kasvattajan vika ellei osaa . Jos lapsi vaatii erityiskasvatusta anna huostaan ammattilaisille niin kasvaa yhteiskuntakelpoinen ihminen. Ei kaikista ole kasvattamaan luonnevikaisia.

Uhmaikä kuluu normaaliin pienen lapsen kehitykseen. Pitäisi olla huolissaan jos niin ei tapahdu.