Oon ihan loppu
Sairastan epävakaata- ja vaativaa persoonallisuushäiriötä ja Oon pikkuhiljaa alkanu masentua taas uudelleen.
Kaikki alkoi tammikuussa, kun aloin olla kokoajan väsyneempi ja unentarve lisääntyi.
Tähän kaikki tietty sanoi, että ”se on tää pimeys. ihan perus juttu”
Mulla on auto rikki, eikä rahaa korjata sitä, joten oon eristynyt kaikista.
Mun kaverit ei koskaan käy mun luona.
Tässä talossa missä asun, on huono katto ja ikkunat, joten kaikki lämmin ilma menee suoraa ulos. Oon nyt kaks kuukautta siis asunu kuin jääkaapissa. Ja mun kaikki voimat menee siihen, että yritän lämmittää tätä taloa (ei varaavalla) takalla aamusta iltaan. Kaikki muut kotityöt jää, jonka takia meinaan seota, koska en voi sietää sotkua.
Nyt alan olla niin loppu tähän kaikkeen että haluaisin vaan nukkua pois. Tänään istuin varmaan tunnin olohuoneen lattialla ja vaan itkun kun en jaksa.
Oon ettiny uutta asuntoa, mutta vielä ei oo tärpännyt.
Mikä avuksi etten nyt luovuta kokonaan? Miten jaksan päivästä toiseen tätä?
Anteeksi sekava teksti.
Kommentit (4)
Kiitos tsempistä <3
Olen tammikuun alusta etsinyt uutta asuntoa, mutta vielä en sitä ole saanut. Hakemiseen vaikuttaa vahvasti luottotiedottomuus ja koira.
Suurimpaan osaan asunnoista eläimet ei ole sallittuja :(
Voisiko sukulaisesi auttaa asunnon saannissa tai luottojen palautuksessa, nyt on se hetki jolloin yhdessä voi asuntoa katsoa. Entä varapatteri. Onko joku huoltoyhtiö joka voisi tilkitä pahimmat lämpövuodot tai saatko rautakaupasta kaupasta eristettä. Entä jos asut seuraavaksi paikassa jossa kulkee bussi, ettei ole sen auton varassa.
<3 kuulostaa tosi raskaalta, ja on kyl tosi ymmärrettävää että voimat ja hermot alkaa olla mennyttä.
Oletko miettinyt toisenlaista asumismuotoa? Työmäärä pelkän asunnon lämmittämisen takia kuulostaa hurjalta.
Nyt on tosi kylmät kelit ja raskasta, mutta helpommat ajat tulee vielä, toivottavasti jaksat! Tsemppiä!