Vanhemman ikäpolven englannintaito

Koulutetut vanhukset puhuvat hyvää englantia.

Mun isäni on 86, ja puhuu sujuvasti englantia, saksaa, ranskaa ja hollantia plus tietysti molempia kotimaisia.

Äitini on 84, ja puhuu kotimaisten lisäksi sujuvaa englantia ja saksaa.

Itse olen 61, ja puhun kotimaisten lisäksi englantia, saksaa, ranskaa ja italiaa.

Eikö sun vanhemmat ole käyneet kouluja?

Isovanhempanikin puhuivat useampaa eurooppalaista kieltä.

Venäjää meistä ei kukaan ole halunnut opetella.

Se on kiinni siitä missä yhteyksissä kieltä käyttää.

Mun omat vanhemmat on tyhmiä kuin sappat eivätkä päässeet aikanaan oppikouluun, käviVät vain lyhyen kansakoulun. (Peruskoulu koostui siis kahdesta osasta, ja vasta oppikoulussa opeteltiin enkkua). Eivät puhu sanaakaan.

Itse olen 45 ja puhun kuin natiivi, olen kansainvälisissä firmoissa ollut koko työurani ja työkieli on englanti. Siskoni joka on pari vuotta nuorempi, ei osaa enkkua oikein yhtään, ymmärtää kyllä luettua mutta ei osaa puhua tai keskustella. On duunari, ei tarvi työssä.

Todella vanhoissakin löytyy hyviä enkun puhujia jos työt tai muut syyt on tehneet sen että kieltä on puhuttu tai on asuttu ulkomailla.

Vielä NYKYÄÄNKIN osalla nuorista on todella surkea puhutti englanti.

65+ ikäisistä pieni osa on käynyt kouluja ja yliopiston, suuri osa kouluttamattomia tahvoja eivätkä puhu ollenkaan. Mun ja miehen suvussa kukaan 65+ ei puhu enkkua, rupurahvasta sukua. Vasta me olemme ekat akateemiset suvussa. Nykyään akateeminen on ihan tavis, ennen se oli harvinaista.

Vierailija kirjoitti:

Mun isäni on 86, ja puhuu sujuvasti englantia, saksaa, ranskaa ja hollantia plus tietysti molempia kotimaisia.

Äitini on 84, ja puhuu kotimaisten lisäksi sujuvaa englantia ja saksaa.

Itse olen 61, ja puhun kotimaisten lisäksi englantia, saksaa, ranskaa ja italiaa.

Eikö sun vanhemmat ole käyneet kouluja?

Isovanhempanikin puhuivat useampaa eurooppalaista kieltä.

Venäjää meistä ei kukaan ole halunnut opetella.

70-luvulla ei perämettissä ole ollut halua opetella puhumaan muuta kuin savoa.

50-luvulla luettiin oppikoulussa suomea, ruotsia, saksaa, ranskaa, englantia ja latinaa.

Vierailija kirjoitti:

65+ ikäisistä pieni osa on käynyt kouluja ja yliopiston, suuri osa kouluttamattomia tahvoja eivätkä puhu ollenkaan. Mun ja miehen suvussa kukaan 65+ ei puhu enkkua, rupurahvasta sukua. Vasta me olemme ekat akateemiset suvussa. Nykyään akateeminen on ihan tavis, ennen se oli harvinaista.

Kyllä meillä seitenkymppiset puhuu englantia, vaikkeivär ole sitä edes koulussa opiskelleet. Vaan saksaa ja ruotsia.

No ei toi nyt kyllä jenkiltä kuulosta...

Olen 62-vuotias mies ja en puhu englantia ollenkaan. En ole virkamiehen työssä tarvinnut.

Vierailija kirjoitti:

50-luvulla luettiin oppikoulussa suomea, ruotsia, saksaa, ranskaa, englantia ja latinaa.

Kyllä, mutta harva meni oppikouluun, varsinkin maalla.

Kivikasvot naureskeli vielä Englanin kielelle 70-luvun puolivälissä kappaleessaan ja kappaleet piti kääntää Suomeksi vielä 80-luvun alkuun.

Mikä mielestäsi on vanhempaa sukupolvea, en tiedä. Olen 1960-luvulla syntynyt ja puhun ruotsia, saksaa ja englantia. 82-vuotias äitini pärjää englannilla ja kielet kansakoulupohjalta pääosin itseopiskellut isäni 81 v. puhuu saksaa, englantia, italiaa ja ranskaa. 

Lapsuudessani kielilevyt vain rahisivat. Start-kurssin vitsejä isä viljeli. Myöhemmin siirtyi saksan ja italian itseopiskeluun. Ranskan suhteen taisi olla jo kansalaisopisto apuna.

Jyrki on ollut suomen koelentäjä nro. 1 parasta mitä saatavilla on ollut, koulutuksia ympäri maailmaa, hyvin terävä kaveri ollut, venäjää oppi ymmärtämään ja puhumaan koulutuksessa venäjällä, lisäksi on ollut jenkeissä koulutuksissa ym. Ilmailussa muutenkin käytetään englantia.

Selvinnyt hengissä tiukoista paikoista eikä ole joutunut hyppäämään kertaakaan heittoistuimella.

Ei voi mitenkäön verrata ikäluokkansa perusäijään.

Vaari puhui ja ymmärsi saksaa vaikka yritti peitellä sitä sattuneesta syystä.

Haastattelijan englanti paljon parempaa kuin haastateltavan.

Suuret ikäluokat ovat opiskelleet laajemmin eri kieliä kuin nykyään. 75v. äitini opiskeli lukiossa saksan ja englannin lisäksi latinaa. Ei taida nykyään löytyä monesta koulusta. Englantia puhuu edelleen täysin sujuvasti, vahvalla aksentilla tosin.

Vanhempani ovat 69 v. ja 68 v. eikä kumpikaan puhu englantia. Isäni kävi aikoinaan oppikoulun, mutta opiskeli tuolloin ruotsia ja saksaa, koska ilmeisesti niitä pidettiin tuohon maailmanaikaan englantia tärkeämpinä. Äitini kävi kansakoulun ja siihen päälle ammatillisen oppilaitoksen, eikä siellä oltu opetettu kuin ihan alkeet englannista. Äitini olisi halunnut oppikouluun, mutta se ei ollut hänen sosioekonomisesta taustastaan johtuen mahdollista. Omassa kaveripiirissä huomasin, että ne kavereiden vanhemmat jotka olivat syntyneet 10 vuotta vanhempiani myöhemmin (omat vanhempani olivat hieman keskimääräistä vanhempia kun minä synnyin), osasivat kautta linjan edes rallienglantia. En tiedä kovin syvällisesti suomalaisen koulutuksen historiasta, mutta ilmeisesti tuossa välissä tapahtui jonkinlainen murros. 

Vierailija kirjoitti:

Vanhempani ovat 69 v. ja 68 v. eikä kumpikaan puhu englantia. Isäni kävi aikoinaan oppikoulun, mutta opiskeli tuolloin ruotsia ja saksaa, koska ilmeisesti niitä pidettiin tuohon maailmanaikaan englantia tärkeämpinä. Äitini kävi kansakoulun ja siihen päälle ammatillisen oppilaitoksen, eikä siellä oltu opetettu kuin ihan alkeet englannista. Äitini olisi halunnut oppikouluun, mutta se ei ollut hänen sosioekonomisesta taustastaan johtuen mahdollista. Omassa kaveripiirissä huomasin, että ne kavereiden vanhemmat jotka olivat syntyneet 10 vuotta vanhempiani myöhemmin (omat vanhempani olivat hieman keskimääräistä vanhempia kun minä synnyin), osasivat kautta linjan edes rallienglantia. En tiedä kovin syvällisesti suomalaisen koulutuksen historiasta, mutta ilmeisesti tuossa välissä tapahtui jonkinlainen murros. 

Peruskoulu-uudistus 70-luvulla. Kaikilla oli mahdollisuus koulutukseen eikä se ollut enää kiinni yhteiskuntaluokasta. Suomalaiset alkoivat kaupungilaistua.