Miksi kaksi ystävääni on katkaissut välinsä minuun?

- yritti pompottaa

- näkemiset hänen ehdoillaan

- ei palauttanut juhlavaatetta jonka lainasi

- on itsekäs narsisti

- alkoholisoitui

- imi minusta valtavasti energiaa

- käytti minua hyväkseen monin tavoin





Voin sanoa että olen huojentunut kun tuo ystävyyssuhde päättyi. Elämäni on helpompaa. Enää en mene siihen retkuun että olen antavana osapuolena, ystävyyssuhteet pitää olla vastavuoroisia.



Kyllästyin kuuntelemaan hänen ruikutustaan, kun hänellä meni hyvin ei hänestä juuri kuulunut ja kun huonosti haki turvaa ja hyväksyntää.



Sinusta en tiedä miksi ystäväsi ovat sinut jättäneet. Tutki itseäsi ja mieti toimintatapojasi oletko sinäkin ollut "verenimijä" ja loinen.

Et kyllä itsekään kovin kivalta kuulosta kertomasi perusteella. Minulla on myös muita ystäviä kyllä, jotka pitävät edelleen yhteyttä, joten en ole yksinäinen ihminen. En ole koskaan pompottanut ketään, pikemminkin itse alistuvaa sorttia, alkoholistia ei minusta saa, en ole mielestäni keskivertoa ihmistä itsekkäämpi. Kyse on siis vain näiden ihmisten jättämisestä.

miten hyviä kavereita olitte? Tai ystäviä. Onko teillä ollut riitaa tms. erimielisyyksiä?

eivätkä juuri tunne toisiaan, asuvat jopa eripuolella Suomea toisistaan. ;) Ei ole ollut riitaa, eikä erimielisyyksiä. Toinen ystävä juuri eronnut ja toinen vasta rakensi taloa yhdessä miehensä kanssa, joten ovat varmasti kiireisiäkin osittain. -ap

Mulla oli vuosikausia ystävä, joka odotti että olen häneen yhteydessä ja pyysi apua usein. Minä autoin hänet läpi monien karikoiden ja sitten kun hänellä meni hyvin, niin hänestä ei kuulunut mitään. Sitten kun taas joku asia oli huonosti, niin hän otti yhteyttä tyyliin: Kun sinäkin tunnut hyljänneen minut. Autoin häntä lopulta myös työasioissa, koska olemme samalla alalla ja sainkin todella kivan työpaikan kun jouduin tekemään hänen sairauslomasijaisuuksiaan. Jätin hoitovapaanikin kesken hänen takiaan. Lopulta tajusin että hän vie kaikki voimani ja tietää että kykenen auttamaan häntä kaikessa. Lopetin lopulta yhteydenpidon itse. olisi pitänyt jo aikaisemmin. Mieti siis mitä nämä ystävät sinusta oikeasti haluavat? Ovatko yhteyksissä vain silloin kun sinulta jotakin tarvitsevat? Jos niin, niin anna heidän mennä.

Et kyllä itsekään kovin kivalta kuulosta kertomasi perusteella. Minulla on myös muita ystäviä kyllä, jotka pitävät edelleen yhteyttä, joten en ole yksinäinen ihminen. En ole koskaan pompottanut ketään, pikemminkin itse alistuvaa sorttia, alkoholistia ei minusta saa, en ole mielestäni keskivertoa ihmistä itsekkäämpi. Kyse on siis vain näiden ihmisten jättämisestä.

Enhän puhunut sinusta, tuskin tunnemme. Pyysin pohtimaan minkälainen ystävä olet ollut.

Jos vuosikaudet joutuu joustamaan, olemaan olkapää hädän hetkellä, auttamaan jopa taloudellisesti saamatta vastavuoroisesti itse mitään niin jossain kohtaa sille on laitettava piste. Kiltteyttäni käytettiin hyväksi. Kaiken lisäksi ystäväni sairastui alkoholismin myötä henkisesti, valehteli, teki ohrareita yms. En voinut pitää lasteni lähipiirissä tällaista ihmistä. Ehkä en ole kiva sinun mielestä (et tunne minua ja muodostit mielipiteen hmm...) ei sen väliä.

Kerroin muutamia mahdollisia syitä miksi sinuun ei haluta olla enää yhteydessä, osuiko ja upposi.

Olen ihminen, joka ottaa itseensä asian kuin asian. Olen masentunut ja joudun käyttämään siihen lääkkeitä, mutta en silti ruikuta asioistani kenellekään. Sinun asenteesi on vaan omituinen, hyökkäävä. Siksi koen, ettet ehkä itsekään ole kovin kiva ihminen.

nyt aivan rehellinen itsellesi: onko sinusta kauniisti sanottu toiselle, että oletko loinen tai verenimijä? ;D Jos se on mielestäsi kaunista kielenkäyttöä, et tosiaankaan ole kiva ihminen. Kun olisitkin sanonut, että mieti millainen ystävä olet ollut, en olisi kokenut sitä loukkaavana.-ap

syy ei välttämättä sinussa.

Koska he ovat itsekkäitä kusipäitä. Syynä saattaa olla joku mitätön asia, jota he katsoivat kieroon. Kunnon nirppanokkia, jotka eivät anna miehilleen pillua ja jotka katsovat telkkarista semmosta paskaa kuten "Tanssii tähtien kanssa".

ystäväni ja itseni välillä ja lopputulos oli sitä mitä kerroin.



Et uskokaan kuinka huojentunut olen kun se ystävyyssuhde katkesi.

Voi olla että tunne on molemminpuolinen. Joskus asiat ajatuu tilaan ettei ole järkevää jatkaa yhteydenpitoa. Elämäntilanteet muuttuu.



Välimatkakin voi olla este yhteyden ylläpidolle, pitkä välimatka vaikeuttaa tapaamisia jne.



Etsi itsellesi uusia ystäviä jos entiset ovat hiipuneet niin minä tein ja nykyiset ystävät eivät ime minusta mehuja. Auttaminen on vastavuoroista, en koe että minusta yritetään hyötyä.



Ystävyyssuhde pitää olla tasavertainen, kunnioitusta pitää olla. Palveluksia teen mielelläni mutta on luonnollista että ystävä tekee samoin.



Ystävän luisuminen alkoholismiin oli rankka kokemus myös minulle, yritin nostaa ja kannatella, vein hoitoon jne. Joskus voi loppua voimat ja silloin on parempi ottaa välimatkaa. Lisäksi ystävän mielenterveysongelmat haittasivat omaa perhettäni. Yölliset soittelut eivät olleet hyväksi samoin muut yllätykset joita järjesti.



Toivon tietysti että hän on saanut elämänsä raiteilleen.