Löysin koulukiusaajan sattumalta instagramista, paha olo tuli
Pitää maalaiselämästä tiliä. Näkyy olevan lapsia, eläimiä, ystäviä ja sukulaisia. Siellä hymyilee perheensä kanssa. Minulla oli alkoholisti-isä ja ko. naisen takia useampi vuosi koulussa meni pilalle. Tyrmistyneenä selailin kuvavirtaa jossa ihanaa elämää kuvakaupalla.
Kommentit (133)
Ilmeisesti hän on päässyt lapsuutensa tai nuoruutensa pahasta olosta tms. eroon ja tehnyt elämästään sellaisen kuin tahtoo ja mistä tykkää.
Ei se elämä välttämättä niin ihanaa ole. Monet pitävät somessa kulissia.
Useimmat laittavat someen vain ne parhaimmat hetket / lavastetut idyllit. Pelkän instan perusteella et voi tietää, miten jollakulla oikeasti menee. Saattaa olla murhetta velanmaksusta, sairautta, työstressiä, hometalo, jne.
Jokainen saa elämänsä vaikuttamaan oikein ihanalta, jos on pokkaa vääristellä.
Voihan sillä kiusaajalla toki olla oikeastikin mukava elämä, mutta ei tietenkään juuri samanlainen kuin somessa. Mitä enemmän noita täydellisiä sometilejä seuraa, niin sitä kurjemmalta alkaa oma elämä tuntua.
Hän voi olla myös onneton, mutta toki voi olla myös onnellinen, sekä myöskin aikuistunut ja oppinut nuoruuden virheistä.
Kiusaamisellakin on yleensä syy, onnelliset ja tasapainoiset ihmiset eivät kiusaa toisia.
No ylipäätään jos some herättää tunteita niin se kannattaa jättää sikseen. Etenkin jos ei ymmärrä sen tarkoitusta.
Pääosa IG sisällöstä on feikkiä ja harkittua, eikä kuvasta kenenkään oikeaa elämää. Se on tarinaa jota kerrotaan jotta saadaan joko hyväksyntää tai jos kyseessä on vaikuttaja niin rahaa.
Mä postailin näyttääkseni, että osaan tehdä hyvää ruokaa, että harrastan sitä ja tätä koska oon cool, että mun lapset osaa soittaa ja että oon varmaan tosi hyvä äiti kun vien niitä luisteleen, hiihtään jne. Sitten vielä esittelin paljua varmaan, että muut tietää että omistan sellaisen. Ainoastaan koirien hassutusvideoissa oli jotain muuta kuin minäminää. Lohdutuksena että postasin ehkä kerran viikossa..
Lopetin koko IGn kun tajusin että sillä että mä katson jonkun turhanpäiväistä videota ja he saa siitä rahaa. Tyypit ei ole todellisia, eivätkä tarjoa mulle oikeasti mitään mut mun käytös maksaa heidän laskunsa. Ja tajusin myös kuin typerää mun oma itseäni korostava käytös oli.
Nyt on mennyt puoli vuotta ilman "vaikuttajia" ja tuttuja joilla menee "tosi hyvin". Itse voin mitä parhaiten ja keskityn elämään omaa elämääni.
Stalkkaus on ainoa keino päästää irti. Metsän pimeydessä ei ole todistajia.
Voit kostaa maksattamalle hänelle elämäsi sohvalla.
Et seuraa enää hetkeäkään, annat hänen nyt elää niinkuin elää ja elä itse omalla tavallasi. Ainakaan omasta kokemuksesta ne lapset jotka kiusaa eivät itsekkään voi hyvin, pienemmät sisarukset vie kotona kaiken huomion, vanhemmat ovat jatkuvasti töissä, on alkoholi ja mielenterveys ongelmia... Toiset lapset vetäytyy syrjään ongelmien edessä, toiset kiusaa ja hakee huomiota, kouluissa ei ole aikaa auttaa lapsia, ei nykyäänkään. M.
Miksi seuraatte instassa sellaisia tilejä, joista tulee paha mieli? Itse seuraan harrastuksiin ja muihin mielenkiinnon kohteisiin liittyvää sisältöä, esim. valokuvaajien, taiteilijoiden ja museoiden tilejä. Myös joidenkin ystävien, mutta kenelläkään ei ole oman julkisuuskuvan kiillottamiseen tarkoitettuja tilejä. Kaiken maailman oman egon buustaajat ja vaikuttajat eivät voisi vähempää kiinnostaa.
Käypä tykkäilemässä tai kommentoimassa kaksmielisesti.
Facessa kun tulee niitä ehdotuksia, että ketä saatat tuntea niin tuli vastaan pahin kiusaajani alakoulusta. Itku pääsi, kun näin sen ihmisen. Vieläkin vuosikymmenten jälkeen.
Se ihminen on nyt hyvässä virassa ja opettaa lapsia.
Ompa jännä toi miten ihmiset jotenkin kuvittelee että "ville" 13 v kiusaaja olis jotenkin 40 vuotiaana yhtään sama ihminen. Voi olla kyllä maailman parhain tyyppikin. Nuorena tekee tyhmyyksiä mutta kyllä niistä oppiikin. Muistakaa että ei menneisyydessä tuntemanne ihmiset todennäköisesti ole en yhtään samoja kuin silloin.
Vierailija kirjoitti:
Ompa ( = onpa) jännä toi miten ihmiset jotenkin kuvittelee että "ville" 13 v kiusaaja olis jotenkin 40 vuotiaana yhtään sama ihminen. Voi olla kyllä maailman parhain tyyppikin. Nuorena tekee tyhmyyksiä mutta kyllä niistä oppiikin. Muistakaa että ei menneisyydessä tuntemanne ihmiset todennäköisesti ole en yhtään samoja kuin silloin.
Kerron sinulle nyt yhden jutun: kusipää on aina kusipää. Menneisyys - siis lapsen lapsuus - merkitsee aika paljon. Kuinka häntä on kohdeltu.
Arman Alizad kävi vankilassa haastattelemassa murhamiehiä. Yksikään heistä ei mielestään ollut syyllinen. 20 puukoniskua uhriin, mutta OHO! Se olikin vahinko. Sori siitä ja pieni tuomio.
~ mummo ~
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ompa ( = onpa) jännä toi miten ihmiset jotenkin kuvittelee että "ville" 13 v kiusaaja olis jotenkin 40 vuotiaana yhtään sama ihminen. Voi olla kyllä maailman parhain tyyppikin. Nuorena tekee tyhmyyksiä mutta kyllä niistä oppiikin. Muistakaa että ei menneisyydessä tuntemanne ihmiset todennäköisesti ole en yhtään samoja kuin silloin.
Kerron sinulle nyt yhden jutun: kusipää on aina kusipää. Menneisyys - siis lapsen lapsuus - merkitsee aika paljon. Kuinka häntä on kohdeltu.
Arman Alizad kävi vankilassa haastattelemassa murhamiehiä. Yksikään heistä ei mielestään ollut syyllinen. 20 puukoniskua uhriin, mutta OHO! Se olikin vahinko. Sori siitä ja pieni tuomio.
~ mummo ~
Älyttömän mustavalkoinen ajattelutapa sinulla. Toisekseen lapsi ja murhaaja ei nyt ihan rinnastu toisiinsa.
AP, voi olla että hän katuu tekojaan hyvinkin paljon, tai sitten ei ja on niitä joilla käy vaan hyvä tuuri elämässä. Tärkeintä on että itse käsittelet kokemuksesi ja jatkat matkaa
Sivusta
Minusta aidointa kasvua lapsena kiusaajana olevalta ihmiseltä olisi osoittaa aito anteeksi pyyntö kiusaamilleen ihmisille. Muuten he ovat edelleen samoja paskoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ompa ( = onpa) jännä toi miten ihmiset jotenkin kuvittelee että "ville" 13 v kiusaaja olis jotenkin 40 vuotiaana yhtään sama ihminen. Voi olla kyllä maailman parhain tyyppikin. Nuorena tekee tyhmyyksiä mutta kyllä niistä oppiikin. Muistakaa että ei menneisyydessä tuntemanne ihmiset todennäköisesti ole en yhtään samoja kuin silloin.
Kerron sinulle nyt yhden jutun: kusipää on aina kusipää. Menneisyys - siis lapsen lapsuus - merkitsee aika paljon. Kuinka häntä on kohdeltu.
Arman Alizad kävi vankilassa haastattelemassa murhamiehiä. Yksikään heistä ei mielestään ollut syyllinen. 20 puukoniskua uhriin, mutta OHO! Se olikin vahinko. Sori siitä ja pieni tuomio.
~ mummo ~
Kaikista kiusaajista ei tule murhamiehiä. Jos tulisi, meillä olisi todella paha tilanne. Ihminen voi kasvaa ja muuttua. Oletko sinä muuttunut yhtään niistä ajoista kun olit lapsi?
Laita hänelle dm instan kautta. Kysy, että vieläkö muistaa sinua?
Oikea työpaikka!