Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Missä mielentilassa/tunnetilassa kirurgit ovat operoidessaan?
22.01.2021 |
Lääkärit ovat jotenkin uskomattomian epäammattimaisia. Siis sikäli että eivät ihan asiallisesti neutraalisti keskity työasioihin, vaan niillä on tunteet tulehtuneina pelissä mukana koko ajan. Kaikki on heille henkilökohtaista, kaikesta he loukkaantuvat, kaikki menee heille tunteisiin. Vaikea käydä lääkärillä kun hoidon onnistuminen riippuu enimmäkseen siitä missä mielentilassa lääkäri sattuu olemaan.
Mutta mites kirurgit? Potilas on nukutettuna, joten eipä kirurgin tarvitse loukkaantua potilaan puheista. Kirurgi voisi puhtaasti keskittyä siihen operaatioon. Vai?
Kommentit (6)
Itse kun pohdin niin keksin ainakin tälläisiä vaihtoehtoja:
1. Jos kirurgi on aivan totaalinen psykopaatti tms niin hän on operoidessaan silkassa sadistisessa tilassa. Ihanaa kun näkee verta, ihanaa kun saa tonkia ihmisen sisuskaluja. Kirurgin silmät hohtavat, hän unohtaa kaiken muun, ja vain kylpee siinä ihanassa sadistisessa nautinnossa. En kuitenkaan usko että operaatiot onnistuisivat tuossa mielentilassa järin hyvin, joten kenties se nyt ei vain mene noin!
2. Operaation ajan kirurgit onnistuvat ylläpitämään aivoissaan dissosiaatiotilaa. Tarkoittaa sitä että he irtikytkevät sisimpänsä siitä mitä he käytännössä tekevät. Siis operaation aikana heillä ei ole persoonallisuutta, ei tunteita, ei mielipiteitä, ei mitään omaa. He ovat vain työrobotteja jotka operoivat puhtaasti logiikkaan ja rutiiniin turvautuen.
3. He ovat operaation ajan oma itsensä, mutta he ovat niin kypsiä emotionaalisesti terveitä ihmisiä että heillä ei mitään kurjaa tunnetta tai mielipidettä operaation aikana käy mielessä. Työ on heille työtä, potilas on heille potilas. Mutta en voi mitenkään uskoa että kirurgit olisivat noin kypsiä ihmisiä kun muut lääkärit eivät todellakaan ole!
4. Kirurgit ovat samanlaisia kenkkumaisia kakaramaisia draamailijoita ja kaikestaloukkaantujia ja katkeria hapannaamoja kuin muutkin lääkärit. He eivät osaa etäännyttää tunteitaan/persoonallisuuttaan/kaunaansa siitä mitä käytännössä tekevät, eivät minkään operaation ajaksi. Mutta miten he siinä tapauksessa pystyvät operoimaan yhtään mitään? Miten tuollaisessa mielentilassa pystyy tekemään mitään?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan samassa kuin kaikki muutkin perinteisten käsityöammattien tekijät.
Ainaki minun jumppakaveri niin sanoi.
Ei se ole kuulemma sen hienompaa kuin automekaanikon homma ,mutta mukavaa käsillä tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Ihan samassa kuin kaikki muutkin perinteisten käsityöammattien tekijät.
Ainaki minun jumppakaveri niin sanoi.
Ei se ole kuulemma sen hienompaa kuin automekaanikon homma ,mutta mukavaa käsillä tekemistä.
Ai niin. Aina unohdan että tuollaisia ihmisiä on olemassa. Arkisia ihmisiä, joille arki on arkea. Arkisia tunnelmia, arkisia aktiviteetteja, arkistä elämää. Ihmisiä joille elämä on ihan vain elämää.
Toivottavasti minäkin joskus hamassa tulevaisuudessa onnistun saavuttamaan tuollaisen mielentilan, tuollaisen elämäntilan. Joku muu kommentoi että kirjoitan "eläväisesti". Minusta on myös sanottu palstalla että kirjoitan dramaattisesti. Sille on hyvä syy, traaginen syy.
En pysty arkisuuteen. Kaikki on minulle aina mahdollisimman traagista. Johtuu siitä että koko lapsuuteni ja nuoruuteni olin kammottavien draamailijahirviöiden armoilla. Mistään ihan tavallisesta arkisuudesta minulla ei ole melkein ollenkaan kokemusta, ei muistoja. No, yksi arkinen muisto minulla on, yksi ainoa.
Tavallinen arkinen elämä. Se on minulle suunnilleen oudointa koko maailmassa, ihan avaruusoliojuttuja.
Alue: Aihe vapaa
Mistä voit tietää mitä kenelläkään ihmisellä on mielessä? Et mistään. Se että oletat että lääkäri ottaa sibub asiasi henkilökohtaisesti ja tunteella on sinun tulkinta asiasta. Yhdellä lääkärillä käy päivän aikana vastaanotolla jopa kymmeniä potilaita. Ei ne ota niitä tunteella, kun ezes päästä ei jää mieleen.