Lapsesta haaveilevat. Mietittekö koskaan sitä, että lapsenne saattaa olla erityislapsi? Lapsia, joilla on joku neurologinen ongelma syntyy nykyään paljon.
itse en aikanaan miettinyt ollenkaan sitä vaihtoehtoa. Nyt olen herännyt kun olen havainnut, että erityislapsia on todella paljon tuttavapiirissä. Elämä erityislapsen kanssa ei ole yhtään sellaista kuin normaalin lapsen. ja tuki, jonka yhteiskunnalta saa on todella heikkoa. Se tarkoittaa sitä, että lapsesi on sinusta riippuvainen koko elämänsä. Oletko valmis siihen?
Kommentit (5)
Kyllä mietin sitä paljonkin ja kaikkia muitakin sairauksia/ vammoja, mitä lapselle voi tulla. Kaksi lasta olen saanut ja ns. "normaaleja" ovat, josta olen todella kiitollinen. Haluaisin vielä kolmannen, mutta en tiedä uskallanko enää, voisiko vielä kolmannen kerran kaikki mennä hyvin...
Elämä on riskejä täynnä. Ihan normaalistakin lapsesta tai aikuisesta voi tulla yhtäkkiä erityinen esimerkiksi onnettomuuden takia.
Keskiverto nykypäivän "erityislapsi" on sellainen, että se kykenisi käyttäytymään aivan normaalisti jos sille saisi pitää kurin niin kuin ennen vanhaan pidettiin.
No itselläni on ADHD joten aika todennäköistä että lapsellakin on. En ole asiasta erityisen huolissani. En ole millään tavalla vanhemmistani riippuvainen vaikka olinkin "erityislapsi". Aika posketon väite aloittajalta.
Mietin koska miehellä on ADD ja omalla veljelläni autismi. Aikomuksissa vain yksi lapsi hankkia joten sopii vain toivoa että geenit osuisivat kohdilleen tai tulisi lievänä. Mekin olemme isoista perheistä ja kaikki muut lapset "normaaleja". Jos käy huonompi tuuri niin sitten eletään sen kanssa, minähän sen lapsen olen päättänyt tehdä ja riskit tiedostanut.