Mies puhuu ja puhuu mutta ei saa mitään aikaiseksi
Ärsyttää miehen luonne välillä ihan tosissaan.
Oon jo vuosia kuunnellut hänen ”bisnesideoitaan”. Milloin on perustamassa autopesulaa, ruokapaikkaa, kahvilaa, parturia tai milloin mitäkin ja kiertelee etsimässä liiketiloja, soittelee välittäjille ja myyjille ja puhuu kotona innoissaan koko ajan. MUTTA heti kun pitäisi alkaa sopimuksia tekemään ja kaivamaan lompakkoa esiin, niin peruuttaa kaikki aiemmat puheensa ja ei saa mitään aikaiseksi. Kunnes taas jonkun viikon jälkeen on taas joku uusi idea ja niin tohkeissaan että puolikova lahkeessa koko ajan.
Nykyään miehen jutut menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, kun vuosia niitä jo kuunnellut. Itsekin aikoinaan tein selvitystöitä hänen puolestaan, kunnes huomasin että ajanhukkaa.
Taivaanrannanmaalarilla on hyvä työ ja hyvät tulot, mutta joku ihmeen yksityisyrittäjäwannabe-kaksoispersoona aina välillä tulee esiin.
Raskasta.
Kommentit (28)
Meillä mies ei puhu, mutta ei myöskään saa mitään aikaan. Joten ojasta allikkoon, kai. ;)
Mitä tuo haittaa, anna toisen intoilla. Harmitonta huvia.
Miehesi on haaveilija :) Yritä suhtautua häneen sellaisena, jos kerran muuten on elämä kunnossa ja ei työttömänä haihattele.
Kuulostat yhdeltä minun tutultani. Jos olisi vähän erityyppiset firmat kyseessä, niin luulisinkin, että olet hän.
Kovasti taitaa miestä kutkuttaa yrittäjyys, mutta ei ole kuitenkaan rohkeutta ottaa todellista askelta sitä kohti. Kuulostaa vähän hakuammunnalta kyllä olla katsastamassa kaikkea mahdollista parturista autopesulaan. Kaikista parastahan olisi ryhtyä yrittämään jotain sellaista, mitä jo osaa. Pystyykö hänen kanssaan keskustelemaan tuosta yhtään järkevästi? Haluaisitko sinä, että hän ryhtyisi yrittäjäksi?
Niin ja miehellä ei siis ole mitään kokemusta yrittämisestä ja tuntuu olevan aika ruusuiset kuvitelmat siitä miten rahaa alkaa vaan virrata ovista ja ikkunoista.
Pari hänen kaveriaan on pienyrittäjiä ja mies vissiin luulee että he ovat rikkaita kun ajelevat hienoilla autoilla (velkaisilla sellaisilla). Finder kyllä kertoo totuudet heidänkin firmojensa tunnusluvuista (niukka naukka plussan puolella, liikevaihto alle 200k), eli just ja just saavat toimeentulonsa.
Ap.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat yhdeltä minun tutultani. Jos olisi vähän erityyppiset firmat kyseessä, niin luulisinkin, että olet hän.
Kovasti taitaa miestä kutkuttaa yrittäjyys, mutta ei ole kuitenkaan rohkeutta ottaa todellista askelta sitä kohti. Kuulostaa vähän hakuammunnalta kyllä olla katsastamassa kaikkea mahdollista parturista autopesulaan. Kaikista parastahan olisi ryhtyä yrittämään jotain sellaista, mitä jo osaa. Pystyykö hänen kanssaan keskustelemaan tuosta yhtään järkevästi? Haluaisitko sinä, että hän ryhtyisi yrittäjäksi?
Hyviä huomioita. Ei, hänellä ei ole erityisosaamista noilta aloilta mitä on haaveillut. ”Voihan sitä palkata jonkun”. Ja ei, en halua että taivaanrannanmaalari on joku autopesula- tai parturiyrittäjä puoli vuotta ja huomaa vasta sitten, että eihän tässä rikastukaan, hyvä jos palkkaa pystyy nostamaan ollenkaan.
Ap.
Jotkut kehittävät ideoita ja huomaavat niiden puutteet ennen yrityksen perustamista ja rahan sitomista. Toiset hosuvat ja huomaavat puutteet vasta, kun tulee konkurssi ja pissat ovat jo housuissa. Fiksut kuuluvat ekaan ryhmään.
Olen samantapainen, paitsi en suunnittele bisneksiä, saan vain aina uuden inspiraation tehdä jotakin uutta, jolloin imen tietoa kuin sieni aiheesta. Sitten kun olen oppinut ja hionut taidot kohdilleen amatöörivaiheesta, saan uuden väläyksen ja otan selvitän taas kaiken läpikotaisin. Usein vanhoista tiedoista on paljon apua uuden aiheen opiskelussa. Palaan myös vanhoihin aiheisiin ajoittain, kokeillen jotakin uutta. Pitää mielen virkeänä, saattaa miehesi oikeasti joskus löytää sen mitä on kaiken aikaa etsinyt, vaikkei löytäisi, hän selvästi nauttii tuosta.
Nuorena ollaan into pinkeenä suunnittelemassa sitä sun tätä. Kai siinä selvitetään omia kykyjä ja mahdollisuuksia ja hyvähän se on että otetaan asioista selvää. Rohkeus vielä puuttuu. Ehkä sitten myöhemmin, tai sitten rauhoittuu iän myötä.
Vierailija kirjoitti:
Olen samantapainen, paitsi en suunnittele bisneksiä, saan vain aina uuden inspiraation tehdä jotakin uutta, jolloin imen tietoa kuin sieni aiheesta. Sitten kun olen oppinut ja hionut taidot kohdilleen amatöörivaiheesta, saan uuden väläyksen ja otan selvitän taas kaiken läpikotaisin. Usein vanhoista tiedoista on paljon apua uuden aiheen opiskelussa. Palaan myös vanhoihin aiheisiin ajoittain, kokeillen jotakin uutta. Pitää mielen virkeänä, saattaa miehesi oikeasti joskus löytää sen mitä on kaiken aikaa etsinyt, vaikkei löytäisi, hän selvästi nauttii tuosta.
Haaveilu tuntuu olevan hänelle se juttu. Ihan samanlailla _koko ajan_ puhuu mitä pitäis talosta remontoida, uusia tuo ja tuo ja maalata tuo. Uima-allas ollut pelkissä puheissa jo monta kesää. Ei siis kumminkaan raaski laittaa rahaa kiinni, vaikka suunnittelee ja haaveilee jotain koko ajan.
Ap.
Adhd? Tai muuten saa kicksinsä dopamiinista, jota erittyy enemmän silloin kun kohtaa vaihtelua ja uusia asioita.
Ei ole ADHD tai muutakaan vastaavaa. Tienaa siis hyvin, säästää ja sijoittaa, haaveilee ja suunnittelee, mutta oikeasti harmittaa ihan vietävästi jos joutuu rahaa johonkin käyttämään. Ikää miehellä 33v.
Ap.
Vierailija kirjoitti:
Miksi tämä on ongelma?
No kun se on oikeasti raskasta kuunnella sitä intoilemista päivästä toiseen, ääneen ajattelua asioiden tiimoilta, suunnittelua niin kuin olisi oikeasti tekemässä asialle jotain. Vaikka siis tiedän ettei taaskaan mitään kuitenkaan tapahdu (onneksi).
Sama kuin olisi lapsi, jolle luvataan koiranpentua tasaisin väliajoin, katsellaan netistä kuvia ja puhutaan miten se hoidetaan ja lenkitetään, mutta koiraa ei koskaan tule.
Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tämä on ongelma?
No kun se on oikeasti raskasta kuunnella sitä intoilemista päivästä toiseen, ääneen ajattelua asioiden tiimoilta, suunnittelua niin kuin olisi oikeasti tekemässä asialle jotain. Vaikka siis tiedän ettei taaskaan mitään kuitenkaan tapahdu (onneksi).
Sama kuin olisi lapsi, jolle luvataan koiranpentua tasaisin väliajoin, katsellaan netistä kuvia ja puhutaan miten se hoidetaan ja lenkitetään, mutta koiraa ei koskaan tule.
Ap.
"Rakkaani, me molemmat tiedämme, että tämä suunnitelmasi ei tule koskaan toteutumaan, kuten eivät ole toteutuneet ne sata aiempaakaan, joita olet tehnyt viimeisen viidentoista vuoden aikana. Puhutaan siis välillä jostain muusta, jos sopii. Minulle kävi tänään töissä tällainen juttu..."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tämä on ongelma?
No kun se on oikeasti raskasta kuunnella sitä intoilemista päivästä toiseen, ääneen ajattelua asioiden tiimoilta, suunnittelua niin kuin olisi oikeasti tekemässä asialle jotain. Vaikka siis tiedän ettei taaskaan mitään kuitenkaan tapahdu (onneksi).
Sama kuin olisi lapsi, jolle luvataan koiranpentua tasaisin väliajoin, katsellaan netistä kuvia ja puhutaan miten se hoidetaan ja lenkitetään, mutta koiraa ei koskaan tule.
Ap.
"Rakkaani, me molemmat tiedämme, että tämä suunnitelmasi ei tule koskaan toteutumaan, kuten eivät ole toteutuneet ne sata aiempaakaan, joita olet tehnyt viimeisen viidentoista vuoden aikana. Puhutaan siis välillä jostain muusta, jos sopii. Minulle kävi tänään töissä tällainen juttu..."
Ai että miten se hermostuu, jos tipautan maanpinnalle ja luettelen ne kaikki aiemmatkin ”bisnekset” mitä aiemmin on yhtä tosissaan vouhottanut kuin tämänhetkistä 😄 Kyllä minäkin haaveilen asioista, mutta toteutettavissa olevia ja realistisia asioita. Ja yleensä ihan itsekseni.
Ap.
Mies sitä ja mies tätä, aina vaan, päivästä ja vuodesta toiseen. Mitä jos itse tekisit jotain omalla elämälläsi, niin ei tarvitsisi jaaritella miehen tekemisistä?
Eroa jos rasittaa. Jos ei aio tehdä, niin ei sitten jauha tuntikausia siitä.
Valkoiset valheet ja katteettomat lupaukset ovat aina olleet parisuhteen kantavia voimia.