Lue keskustelun säännöt.
Operaatio Punainen kettu
06.01.2021 |
Onkohan tämä nyt sellainen peitelty valtiovallan kriisiopas kansalle?
Kun ei neuvo... venäjän pelon takia voida sanoa suoraan miten asiat ovat, niin sitten muka "julkaistaan kirja" josta kansa saa peitellysti tilannekuvan?
Kommentit (23)
Aiemminhan samaa oli muutamilla blogisteilla. Saivat näkyvyyttä kun heidän kauttaan kerrottiin asioita joita poliitikot tai edes tiedotusvälineet eivät ilmeisesti saaneet sanoa suoraan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilkka Remeksen Jäätyvä Helvetti oli minusta parempi, vaikka hyvä tuo kettukin oli. Seuraavaksi lukulistalla Punainen Porvoo.
Minä tykkää Navaronen tykit kirjasta. Siinä on paljon sivuja ja teksti on isolla painettua ja helppolukuista.
aktiivireserviupseeri kirjoitti:
Ilkka Remeksen Jäätyvä Helvetti oli minusta parempi, vaikka hyvä tuo kettukin oli. Seuraavaksi lukulistalla Punainen Porvoo.
Immosen kirjoitustyyli on mielestäni vielä sujuvampi kuin Remeksen, mutta makuasioitahan nämä ovat.
aktiivireserviupseeri kirjoitti:
Ilkka Remeksen Jäätyvä Helvetti oli minusta parempi, vaikka hyvä tuo kettukin oli. Seuraavaksi lukulistalla Punainen Porvoo.
Porvoo on kaikkea muuta, paitsi punainen. Ylemmän keskiluokan ruotsinkieliset pitävät siellä jöötä ja jakavat hyvä veli-periaatteella kaikki poliittiset toimet ja varsinkin kaupungin virkatyöpaikat rotary- ja vapaamuurarikavereiden lapsille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole lukenut kyseistä kirjaa. Oletteko lukeneet ja mitä tykkäsitte teoksesta?
Venäjällä on koronarokote, Suomella ei. Oliko kirjassa mitään koronasta vai onko se kirjoitettu ennen koronaa?
Vierailija kirjoitti:
aktiivireserviupseeri kirjoitti:
Ilkka Remeksen Jäätyvä Helvetti oli minusta parempi, vaikka hyvä tuo kettukin oli. Seuraavaksi lukulistalla Punainen Porvoo.
Immosen kirjoitustyyli on mielestäni vielä sujuvampi kuin Remeksen, mutta makuasioitahan nämä ovat.
Minä en niin kauheasti tykännyt siitä, että Immosen tekstissä tunteita vatvottiin niin paljon. Ja päähenkilön miehen hahmo oli aika turha koska se käsiteltiin suurin piirtein näin: Majuri - pääesikunnassa - ei saa puhua työasioista.
Hyvä kirja se silti on ja ylemmässä esikunnassa itse olleena moni asia kyllä tuntui täsmäävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutamassa kaupassa olen ko. kirjaa etsinyt mutta ei ole vielä löytynyt.
Vierailija kirjoitti:
Muutamassa kaupassa olen ko. kirjaa etsinyt mutta ei ole vielä löytynyt.
Suomalaisessa ainakin oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Revisionistinen Venäjä tavoittelee sen neuvostoaikaista etupiiri- ja puskurivyöhykettä sekä vanhan imperiuminsa rajoja. Suomi on ollut osa kumpaakin.
Kaikki sotilaallisesti liittoutumattomat Natoon kuulumattomat Venäjän rajamaat ovat vaarallisessa ja riskialttiissa asemassa.
Arvostetun ulko- ja turvallisuuspolitiikan blogistin Ari Pesosen kirjoitus "Venäläinen imperialismi -tuo kaiken pahan alku ja juuri" avaa aihetta erinomaisesti.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aripesonen1/226857-venalainen-imperial…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lainausjonossa olen, odotan kovasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensimmäinen kolmannes oli hyvä. Sitten tuli aika pitkä suvantovaihe ja sitä ehkä odotti että olisi ollut viimeinen kolmannes alun veroinen mutta ehkä pohjusteltiin loppuosassa hieman liikaa jo jatko-osaa. Tuntui että esikoiskirjailija oli hionut hyvän alun ja tarinan mutta alkanut hieman jarrutella ehkä kustantajan neuvosta venyttää sarjaa.
Oli hyvää kuvausta armeijasta sillain että monesti armeijaa käymättömät kuvittelee että mennään koko ajan jonkun ylijohtajan määräämään suuntaan vaikka oikeasti ne päätökset tehdään omissa ryhmissä ja yksilötasolla, kenraalit on jossain kauempana suunnittelemassa mutta yksittäiset taistelut on ryhmän ja yksilöiden.
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäinen kolmannes oli hyvä. Sitten tuli aika pitkä suvantovaihe ja sitä ehkä odotti että olisi ollut viimeinen kolmannes alun veroinen mutta ehkä pohjusteltiin loppuosassa hieman liikaa jo jatko-osaa. Tuntui että esikoiskirjailija oli hionut hyvän alun ja tarinan mutta alkanut hieman jarrutella ehkä kustantajan neuvosta venyttää sarjaa.
Oli hyvää kuvausta armeijasta sillain että monesti armeijaa käymättömät kuvittelee että mennään koko ajan jonkun ylijohtajan määräämään suuntaan vaikka oikeasti ne päätökset tehdään omissa ryhmissä ja yksilötasolla, kenraalit on jossain kauempana suunnittelemassa mutta yksittäiset taistelut on ryhmän ja yksilöiden.
Tämä 100%
Kannattaa lukea. Vähän erilaista kuin suuri osa nykykirjoista.
Selvästi kirjoittaja(t?) oli hyvin perillä asioista.
Ainakin sitä on mainostettu sellaisissa paikoissa, että tarkoitus on selvästi saada avainhenkilöt lukemaan se.