Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Luovun ilkeydestä; keskustelua negatiivisuudesta
06.01.2021 |
Olen viimeisen vuoden rölläillyt palstalla sekä muualla villissä netissä muita sivallellen ja antipatiaa viljellen. On aika lopettaa tämä negatiivinen, detrimentaalinen ja minulle dysforiaa tuottava selviytymismalli. Pelkään, että olen jo ehtinyt vahvistamaan neuroverkkoa, joka tukee tällaista toimintaa ja palkitsee dopamiinilla yhä enenevästi - tiettyyn pisteeseen asti - vahingollisen käytöksen ja ajatusmallien jatkumista.
Skeemojeni reflektoinnin kirvoitti eräs neuroplastisuutta käsittelevä yliopistoluento netissä. Olen kiitollinen tästä mahdollisuudesta huomata - toivottavasti ajoissa - haitallisen toimintani vaikutus psyykkeelleni, ja olen vahvasti motivoitunut punnitsemaan jokaista kommenttiani ja ilmoille ladottua virkettä siltä kannalta haluanko esimerkiksi vanhempieni kuulevan tai näkevän sen, sekä edistääkö tekoni välitöntä hyvyyttä vai negatiivisuutta vuorovaikutussuhteissani.
T. Entinen palstailkimys, nykyinen palstan hylkäävä nuori
Kommentit (24)
Lopulta ihminen kärsii itse kaikesta negatiivisuudestaan. On oikein kertoa mielipiteensä, mutta se, miten sen tekee, on pääasia.
Ei niin, että lyttää toisia ja saa hetken huuman näppärästä kommentistaan ja yläpeukuista. Pitäisi ainakin yrittää olla kohtelias. Omalla kohdallani mietin, miten vastaisin oman lapseni kommenttiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katson taivaalle ja kiitän jumalaa tästä. Ahdistus vähenee. Olet selvästi valaistunut ja saavuttanut uuden tason.
Hyvähyvä. Tein saman muutama vuosi sitten, ja sillä ON vaikutusta ainakin omaan oloon ja henkiseen resilienssiin, toivottavasti muidenkin.
Mutta se on yllättävän vaikeaa. On helppo lipsua ensin ”kaverilliseen läpänheittoon” ja sittn pikkunokkelaan v+ttuiluun ja sitten ensin passiivisempaan ja lopulta avoimempaan agresssioon. Tätä kuvaa sekin, että kun muutama vuosi sitten tein tuon oman suunnanmuutokseni, se oli jo toinen samanlainen. Tällä kertaa aion pysyä siinä.
Mielenkiintoista ja myös loogiselta kuulostavaa. Tuo luento kiinnostaisi kovasti, löytyykö ihan avoimesti vai onko vain opiskelijoille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Skeemojeni reflektoinnin... Edelleen arvostan ihmisiä jotka osaavat suomea.
No kato hiiskattia! Mä meinaan tehdä ihan saman. Keskityn omaan elämään ja lopetan palstalla käymisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen tehnyt vuosia samaa työtä itseni kanssa. Auttaa kun ympäröi itsensä positiivisilla ja ystävällisillä ihmisillä, sillä ihmiset ovat taipuvaisia ottamaan mallia ympäriltään. Eli pysyy pois palstalta, ainakin ilkeilyketjuista.
Vierailija kirjoitti:
Skeemojeni reflektoinnin... Edelleen arvostan ihmisiä jotka osaavat suomea.
Siellä on nyt ap käyttänyt synonyymisanakirjaa ja puppugeneraattoria tekstiinsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missä luento? Kiinnostaa. Itse haluaisin empaattisemmaksi. Yleensä hillitsen ilkeyden haluni, mutta en aina.
Huomaan kuitenkin inhoavani/vihaavani ihmisiä. Monestikin ajattelen ihan tuntemattomista kadulla "mitä tuo mummokin tuossa köpöttelee"; "kunnon porsas baaritiskillä"; "mitä vittua tuo tyhmä jengi tuossa kaupan oven edessä keskustelee"
Sitten näin korona-aikaan kaupassa saatan ajatella "mitä hemmettiä tuo ei pidä turvaväliä"
Tuntuu vaan että muut, tuntemattomat ihmiset vaan ärsyttävät koko ajan. Muutama ystävä on ja ihminen elämässä, joista aidosti tykkään..mut olis edes jonkunlainen semmonen iloisempi asenne
Veikkaan, että tässä keskustellut videot ovat Lisa Feldman Barrettin videoita. Feldman-Barrett on melko kuuluisa ja arvostettu psykologi/neuropsykologi, joka on tutkinut neuroplastisuutta ja sitä, miten aivot ihan fyysisesti ja fysiologisesti muokkautuvat ihmisen käytöksen mukaan (jos toki myös käytös muokkautuu aivojen mukaan), ja miten tunteita/emootioita tuotetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Missä luento? Kiinnostaa. Itse haluaisin empaattisemmaksi. Yleensä hillitsen ilkeyden haluni, mutta en aina.
Huomaan kuitenkin inhoavani/vihaavani ihmisiä. Monestikin ajattelen ihan tuntemattomista kadulla "mitä tuo mummokin tuossa köpöttelee"; "kunnon porsas baaritiskillä"; "mitä vittua tuo tyhmä jengi tuossa kaupan oven edessä keskustelee"
Sitten näin korona-aikaan kaupassa saatan ajatella "mitä hemmettiä tuo ei pidä turvaväliä"
Tuntuu vaan että muut, tuntemattomat ihmiset vaan ärsyttävät koko ajan. Muutama ystävä on ja ihminen elämässä, joista aidosti tykkään..mut olis edes jonkunlainen semmonen iloisempi asenne
Ehkä sun ongelma on, että jätät tavallaan ajatusketjusi kesken. Kysyt, mitä tuo mummo tuossa köpöttelee ja sillä tavalla kyseenalaistat itsellesi hänen oikeutensa olla siinä. Entä jos yrittäisit vastata näihin omiin kysymyksiisi? Miettisit, mihin mummo voi olla menossa, miksi sinne olisi tärkeä päästä - ruokaostoksille kun vihdoin tuli se eläke niin saa tyhjään kaappiin vähän täytettä, tai tapaamaan vanhaa ystävää puistoon tai lapsenlapsenlapsen muskariesitykseen tai... ja miltä se hänestä tuntuu. Miksi hän liikkuu niin kuin liikkuu, hitaasti ja omituisen näköisesti - on vanha ja polvet kuluneet, mutta vielä jaksaa yrittää pitää itseään kunnossa ja kävellä, rahat ei riitä taksiin ja bussiin ei pääse enää kiipeämään, tms.
Jos veisit ajatusketjusi loppuun asti tai ainakin vähän pitemmälle, saattaisi sitä empatiaa tulla ihan itsestään. Et tietenkään voisi koskaan tietää, ovatko kuvitelmasi totta, mutta ne auttaisivat näkemään asioita muilta kannoilta kuin oman ärtymyksen näkökulmasta ja se voisi vähentää ärtymystäkin?
Vierailija kirjoitti:
Lopulta ihminen kärsii itse kaikesta negatiivisuudestaan. On oikein kertoa mielipiteensä, mutta se, miten sen tekee, on pääasia.
Ei niin, että lyttää toisia ja saa hetken huuman näppärästä kommentistaan ja yläpeukuista. Pitäisi ainakin yrittää olla kohtelias. Omalla kohdallani mietin, miten vastaisin oman lapseni kommenttiin.
Minä mietin omalla kohdallani aina niin, että kirjoittaisinko kaiken omalla nimelläni ja kasvoilla? Jos, niin kirjoitan myös tänne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Skeemojeni reflektoinnin... Edelleen arvostan ihmisiä jotka osaavat suomea.
Siellä on nyt ap käyttänyt synonyymisanakirjaa ja puppugeneraattoria tekstiinsä.
On se kumma, kun toiset meistä ymmärtää...ihan normikieltä.
Terv. Käyttäytymistieteilijä
Tämänä kirjouituksen voisi laittaa kaikkien nettifoorumien etusivulle pysyväksi.
Se ruoho on vihreämpää mitä kastelet, aidalla ei ole väliä.
Vierailija kirjoitti:
Tämänä kirjouituksen voisi laittaa kaikkien nettifoorumien etusivulle pysyväksi.
Samaa mieltä :)
Ihana ketju!! Minäkin aion tänä vuonna olla positiivisempi myös palstakirjoittelussa.
Sitä se todellinen karma on. Oma riehuminen saa vain oman pään sekaisin ja masentumaan.
Alue: Aihe vapaa
Blahblahblah.