Lue keskustelun säännöt.
Kuinka jotkut voivat alkoholisoitua?
05.01.2021 |
Alkoholi on kuitenkin sellainen aine, jonka kanssa voi pelata pitkäänkiin, eikä jää mitenkään koukkuun, toisin kuin huumeet ja monet lääkeaineet sekä nikotiini.
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Alkoholin jatkuva käyttö aiheuttaa alkoholismiin perinnöllisesti alttiilla henkilöillä aivojen toiminnassa muutoksia, jotka monien kohdalla tekevät alkoholin hallitun tai pienimuotoisen käytön hyvin vaikeaksi, joillakin lähes mahdottomaksi. Tällöin ainoa keino katkaista alkoholin ongelmakäyttö on täysraittius vähintään usean viikon ajan, usein ainakin 3–6 kuukauden ajan, ja monien kohdalla myös pysyvästi.
Onko itse asiassa tästä mitään tilastoja, että kuinka monilla tuosta 3-6 kuukauden täysraittiudesta on mahdollista "palata normaaliin alkoholin käyttöön" jos normaalilla ajatellaan sellaista, että ottaa pari annosta silloin tällöin? Vai onko se sen jälkeenkin aina kaikki tai ei mitään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alttius alkoholiriippuvuuteen taitaa nykykäsityksen mukaan olla myös geneettistä. Itse en ole altis, mutta ymmärrän sen, että joku muu voi olla. Alkoholiriippuvuus eli alkoholismi on todellista ja se voi alkaa missä iässä tahansa.
Olen jostakin ymmärtänyt että osa ihmisistä voi olla alttiita riippuvuuksille ylipäätään. Joku voi siirtyä riippuvuudesta toiseen kuten alkoholi, pelit, seksi, uskonto.
Vierailija kirjoitti:
Alttius alkoholiriippuvuuteen taitaa nykykäsityksen mukaan olla myös geneettistä. Itse en ole altis, mutta ymmärrän sen, että joku muu voi olla. Alkoholiriippuvuus eli alkoholismi on todellista ja se voi alkaa missä iässä tahansa.
Olen jostakin ymmärtänyt että osa ihmisistä voi olla alttiita riippuvuuksille ylipäätään. Joku voi siirtyä riippuvuudesta toiseen kuten alkoholi, pelit, seksi, uskonto.
Mistä se itse tietää onko altis vai ei?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkoholin jatkuva käyttö aiheuttaa alkoholismiin perinnöllisesti alttiilla henkilöillä aivojen toiminnassa muutoksia, jotka monien kohdalla tekevät alkoholin hallitun tai pienimuotoisen käytön hyvin vaikeaksi, joillakin lähes mahdottomaksi. Tällöin ainoa keino katkaista alkoholin ongelmakäyttö on täysraittius vähintään usean viikon ajan, usein ainakin 3–6 kuukauden ajan, ja monien kohdalla myös pysyvästi.
Onko itse asiassa tästä mitään tilastoja, että kuinka monilla tuosta 3-6 kuukauden täysraittiudesta on mahdollista "palata normaaliin alkoholin käyttöön" jos normaalilla ajatellaan sellaista, että ottaa pari annosta silloin tällöin? Vai onko se sen jälkeenkin aina kaikki tai ei mitään?
Jos riippuvuus on kehittynyt, se on ei pisaraakaan. Isä oli alkoholisti, teki parannuksen ja sortui taas ja jatkoi siitä pisteestä mihin jäi, toistuvasti. Se on joko/tai.
Itse en ole aloittanutkaan, kun ei niistä perintötekijöistä tiedä. Eipähän ainakaan omien lasten ole tarvinnut sitä riesaa kestää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkoholin jatkuva käyttö aiheuttaa alkoholismiin perinnöllisesti alttiilla henkilöillä aivojen toiminnassa muutoksia, jotka monien kohdalla tekevät alkoholin hallitun tai pienimuotoisen käytön hyvin vaikeaksi, joillakin lähes mahdottomaksi. Tällöin ainoa keino katkaista alkoholin ongelmakäyttö on täysraittius vähintään usean viikon ajan, usein ainakin 3–6 kuukauden ajan, ja monien kohdalla myös pysyvästi.
Onko itse asiassa tästä mitään tilastoja, että kuinka monilla tuosta 3-6 kuukauden täysraittiudesta on mahdollista "palata normaaliin alkoholin käyttöön" jos normaalilla ajatellaan sellaista, että ottaa pari annosta silloin tällöin? Vai onko se sen jälkeenkin aina kaikki tai ei mitään?
Joiltain puuttuu se normaalin käytön tietous tai se on suuri määrä heidän mielestään, joka kuuluu ottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alttius alkoholiriippuvuuteen taitaa nykykäsityksen mukaan olla myös geneettistä. Itse en ole altis, mutta ymmärrän sen, että joku muu voi olla. Alkoholiriippuvuus eli alkoholismi on todellista ja se voi alkaa missä iässä tahansa.
Olen jostakin ymmärtänyt että osa ihmisistä voi olla alttiita riippuvuuksille ylipäätään. Joku voi siirtyä riippuvuudesta toiseen kuten alkoholi, pelit, seksi, uskonto.
Mistä se itse tietää onko altis vai ei?
Ainoa tapa on kokeilemalla. Mutta kannattaako se jos ilman voi olla?
Alkoholisoituminen on helppoa. Eihän tätä shaibaa selvinpäin kestä niin alkoholi on siihen helpoin todellisuuspako.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Alkoholisoituminen on helppoa. Eihän tätä shaibaa selvinpäin kestä niin alkoholi on siihen helpoin todellisuuspako.
Tässä se juuri on; jos elämä on silkkaa tuskaa ja ahdistusta, niin alkoholi on ainoa reseptivapaa lääke jota voi hankkia noin vain joutumatta roiston kirjoihin.
Monen "alkoholistin" elämä muuttuisi jos tietyt ulkoiset olosuhteet muuttuisivat paremmin siedettäviksi. Ei tietenkään kaikkien, osa on koukussa itse aineeseen. Osa ainoastaan sen tuomaan helpotukseen.
Helpotusta ei saa ilman alkoholiainetta, jos on riippuvainen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se onn varmaan vähän siinä jos ei ole oikein mitäään tekemistä vapaa ajalla. Pitäiss varmaan olla jo vähän niinkuin emäntä, lapsia ja sellaista ns aikuisen ihmisen elämäää.
Ihmettelen tätä joskus itsekin. Tykkään ryyppäämisestä, mutta en ole edes nuorena voinut juoda useaa päivää putkeen. Kun nykyään vedän kännit, krapula ja morkkis on niin paha vaikka mitään noloa ei olisi tapahtunutkaan, että parantelen itseäni ainakin viikon verran.
Mutta sehän siinä juuri onkin, että addiktia ei voi ymmärtää kuin toinen addikti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalaisessa geeniperimässä on rikastunut alkoholismigeeni.
Joillekin se ensimmäinen kerta on jo liikaa, saa siitä sellaiset kiksit, mitä sinä et saa ehkä koskaan. Se ajaa sitten hakemaan sitä samaa kerta toisensa jälkeen.
Lapset häipyy aikuistuttuaan ja tyhjyys ja merkitsemättömyys alkaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen tätä joskus itsekin. Tykkään ryyppäämisestä, mutta en ole edes nuorena voinut juoda useaa päivää putkeen. Kun nykyään vedän kännit, krapula ja morkkis on niin paha vaikka mitään noloa ei olisi tapahtunutkaan, että parantelen itseäni ainakin viikon verran.
Mutta sehän siinä juuri onkin, että addiktia ei voi ymmärtää kuin toinen addikti.
Alan miestä ei hillitse krapula; sitä ei nimittäin tule. Yllättävän maltillisilla (mutta säännöllisillä) määrillä pystyy vähitellen totuttamaan kehonsa alkoholiin, jolloin pahemmaatkaan överit eivät a) tule kovin helposti b) aiheuta seuraavana päivänä pientä väsymystä kummempaa.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisessa geeniperimässä on rikastunut alkoholismigeeni.
Joillekin se ensimmäinen kerta on jo liikaa, saa siitä sellaiset kiksit, mitä sinä et saa ehkä koskaan. Se ajaa sitten hakemaan sitä samaa kerta toisensa jälkeen.
Aamen!
Monimutkainen prosessi. Ensimmäinen tekijä mielestäni on aineesta saatavat kicksit. Alkoholi nostaa mielihyväpitoisuuksia eri henkilöillä noin 5%-150%. Ei ole vaikea miettiä kummassa päässä tätä on ne jotka alkoholisoituvat. Itsellänikin ensi humalat olivat lähes taivaallisia kokemuksia. Minähän alkoholisoiduinkin.
Toinen tekijä on kuinka nopeasti hermosto hermosto tottuu alkoholiin ja luo aivoissa yhteydet joista varsinainen riippuvuus johtuu. Itse olin suurkuluttaja noin 10v ajan ennen kuin alkoholisoiduin.
Varmasti on sitten liuta muita tekijöitä.
Itse olen ollut kaksi vuotta raittiina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkoholin jatkuva käyttö aiheuttaa alkoholismiin perinnöllisesti alttiilla henkilöillä aivojen toiminnassa muutoksia, jotka monien kohdalla tekevät alkoholin hallitun tai pienimuotoisen käytön hyvin vaikeaksi, joillakin lähes mahdottomaksi. Tällöin ainoa keino katkaista alkoholin ongelmakäyttö on täysraittius vähintään usean viikon ajan, usein ainakin 3–6 kuukauden ajan, ja monien kohdalla myös pysyvästi.
Onko itse asiassa tästä mitään tilastoja, että kuinka monilla tuosta 3-6 kuukauden täysraittiudesta on mahdollista "palata normaaliin alkoholin käyttöön" jos normaalilla ajatellaan sellaista, että ottaa pari annosta silloin tällöin? Vai onko se sen jälkeenkin aina kaikki tai ei mitään?
Toisin kuin AA väittää, ei ole kaikki tai ei mitään. Hyvin moni pystyy palaamaan halutessaan kohtuukäyttäjäksi, kaikki ei. Fysiologinen riippuvuus kyllä katkeaa tuossa ajassa, mutta jos psykologiset syyt juoda on vahvat niin e välttämättä onnistu. Samoin jos on niin, että on hyvin herkästi fysiologisesti addiktoituva, ja alkaa juoda vähänkään useammin, niin voi taas pian olla uusi riippuvuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alttius alkoholiriippuvuuteen taitaa nykykäsityksen mukaan olla myös geneettistä. Itse en ole altis, mutta ymmärrän sen, että joku muu voi olla. Alkoholiriippuvuus eli alkoholismi on todellista ja se voi alkaa missä iässä tahansa.
Olen jostakin ymmärtänyt että osa ihmisistä voi olla alttiita riippuvuuksille ylipäätään. Joku voi siirtyä riippuvuudesta toiseen kuten alkoholi, pelit, seksi, uskonto.
Mistä se itse tietää onko altis vai ei?
No, saatko alkoholista voimakasta mielihyväätai vetääkö se sinua puoleensa?
Työkaverini on mielestäni alkoholisoitunut, omasta mielestään hän ei ole.
Alkoholin jatkuva käyttö aiheuttaa alkoholismiin perinnöllisesti alttiilla henkilöillä aivojen toiminnassa muutoksia, jotka monien kohdalla tekevät alkoholin hallitun tai pienimuotoisen käytön hyvin vaikeaksi, joillakin lähes mahdottomaksi. Tällöin ainoa keino katkaista alkoholin ongelmakäyttö on täysraittius vähintään usean viikon ajan, usein ainakin 3–6 kuukauden ajan, ja monien kohdalla myös pysyvästi.