En jaksa enää tehdä töitä
Olen asiantuntijatöissä. Työhöni kuului paljon matkoja, asiakastapaamisia, myyntineuvotteluja jne. Olen nyt ollut etätöissä kotona kymmenen kuukautta. Mulla ei ole oikein kavereita, vaan paljon erilaisia tuttuja töissä. Nautin työnteosta ja siitä että saan tehdä työtäni ihmisten kanssa. En yksinkertaisesti jaksa tätä tilannetta enää. Joululoman jälkeen tuli ihan täysstoppi. Olen nyt useamman päivän vain tuijottanut tietokonetta ja ikkunasta ulos. Selaan Facebookia, Instaa, Toria jne enkä saa mitään aikaiseksi. Masentaa, ahdistaa, itkettää. Ihan turha tässä on hakea iloa siitä että voi käydä metsässä kävelemässä tai siitä että kerran viikossa lähetti tuo ruokaa ovelle. Lihon, väsyn, passivoidun eikä paremmasta ole tietoa. Firmalla menee lisäksi huonosti, joten eiköhän kohta ongelma korjaannu itsestään kun työtäkään ei ole.
Anteeksi avautuminen, liika on vaan liikaa.
Kommentit (6)
Sama täällä. Olen myös etätöissä ja vaikka on kiva ettei tarvitse matkustaa töihin, en koe kuuluvani työyhteisöön sillä en ole tavannut vielä yhtään työkaveria livenä (aloitin joitain kuukausia sitten.)
Olin aiemmassa työpaikassa ahkera ja tunnollinen työntekijä, ja vaikka teen töitä nytkin, en koe etäkoulutuksen nykyisen työni suhteen onnistuneen kovin hyvin. Elämä on pitkälti sitä että herään, kävelen keittiöön pöydän ääreen ja odotan että kello on 16 ja voin sulkea koneen. Elämästä tuntuu puuttuvan eräänlainen pulssi, vaihtelu, tulevan odottaminen. Kaikki junnaa paikallaan.
Vierailija kirjoitti:
Miksi et käy kaupassa? Olet passivoitunut, täysin passivoitunut. Sun on pakko lähteä liikkeelle. Ja jos yksin ei nappaa niin pyydä vaikka joku työkaveri kävelylle. Nyt ala tekemään jotain.
Kaupassa? Ehkä pitäisi keksiä jotain muuta tekemistä näinä aikoina? Osaan samaistua ap:n tilanteeseen. Käyn kävelyllä joka päivä, siinäpä se. Kavereita näin viimeksi elokuussa. Grillattiin pihalla, sisälle ei menty. Syksyn myötä kaikki ovat enemmän tai vähemmän eristäytyneet. Joskus nähdään pikaisesti zoomin yli ja vaihdetaan pari sanaa. Kaikki päivät on samanlaisia, harmaita ja tylsiä.
Olen myös asiantuntija työssä ja haaveilen etähommista. Mutta ei: tätä työtä ei voi etänä hoitaa, pakko mennä sorvin ääreen. Kadehdin aloittajaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen myös asiantuntija työssä ja haaveilen etähommista. Mutta ei: tätä työtä ei voi etänä hoitaa, pakko mennä sorvin ääreen. Kadehdin aloittajaa.
Kadehtiminen kannattaa aina!
Puhu esimiehelle, että tarvitsisit enemmän päivittäistä kontaktia työyhteisöön. Esim meillä on joka päivä teamsissa lyhyt aamupalaveri, jossa näkee muita ja voi puhua muitakin kuin työasiaa.
Jos esimies ei reagoi, puhu työterveydessä, että eristäytyminen ja sosiaalisten kontaktien puute on käynyt raskaaksi työssä jaksamiselle.
Miksi et käy kaupassa? Olet passivoitunut, täysin passivoitunut. Sun on pakko lähteä liikkeelle. Ja jos yksin ei nappaa niin pyydä vaikka joku työkaveri kävelylle. Nyt ala tekemään jotain.