Lue keskustelun säännöt.
Sinä joka olet joskus sairastunut vakavasti!
03.01.2021 |
Minkälainen tuttavien kommentointi tuntui pahimmalta/parhaimmalta? Läheisimmillehän sairastunut yleensä kertoo itse ja siinä yhteydessä asiasta luonnollista keskustella, mutta tarkoitan esim. tilannetta, jossa tuttava kuullut sairastumisestasi jotain muuta kautta ja tulee vaikkapa kaupassa vastaan.
Kommentit (6)
Tiedät varmaan itsekin.
Jos et, niin kuvittele.
En jaksa nyt tän enempää viihdyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikenlaiset omituiset oletukset ja kuvitelmat sairaudestani ja siitä, että minkälainen minä olen koska olen sairastunut. En valinnut, en myötävaikuttanut sairauden puhkeamiseen. En todellakaan pitänyt siitä, että muut tunkivat omia ajatuksiaan muka minun päässäni olevina ajatuksinani keskustelussa.
Sitten tietenkin ruokakaupassa vastaantulevat utelijat ärsyttivät. Jos minä otan kovimman mahdollisen särkylääkityksen kyetäkseni asioimaan ruokakaupassa niin en todellakaan halua käyttää sitä aikaa puolituttujen sosiaalipornonhaluun. Jokaisella on netti kotona ja varmasti voi vaikka lukea alkuunsa Terveyskirjaston ja Käypä hoidon läpi.
Tervehtiminen riittää, kiitos!
En ole itse sairastunut, mutta uskoisin että omalla kohdallani helpottaisi asiasta puhua, kun taas osalle näyttää pelkkä tervehtiminen olla mieluisampi vaihtoehto. Vaikeaa.
Aika usein oli joku kertomassa että joo mullakin yhellä tutulla oli rintasyöpä, mutta se kuoli. Juu, ei näin.
Tärkeintä on, että kommentoi edes jotakin eikä vaan häivy ja lopeta yhteydenpitoa jos sitä aiemmin ollut. Kyselee vaikka välillä kuulumisia sairastuneelta. Ei ole oikeita sanoja noihin tilanteisiin, tärkeintä on ettei hylkää toista, ikään kuin pakene. Tai jos niin tekee, niin ei kannata ainakaan enää parantumisen jälkeen koittaa olla kaveria, ei meinaan sairastunutta enää siinä vaiheessa kauheasti nappaa, jos toinen on ollut täydessä hiljaisuudessa koko sairauden ajan. Tiedetään että on vaikeaa suhtautua toisen sairastumiseen, mutta sairaudet on elämää, ei mitään ufoilua, ja siksi normaali suhtautuminen olisi toivottavaa.
Eipä oikein sanonut mitään. Kiersivät kaukaa. Sukujuhlissa ja muutenkin kissanristiäisissä ei mitään edes tulleet puhumaan. Tuijotti vaan. Olo oli kieltämättä kun joku idiootti.