Armeija vai sivari?

Ole mies ja vaihda levyä, alkaa kyllästyttämään.

Ja vastaukseni: kummallekin on paikkansa, syynsä ja aikansa.

armeija: reipashenkistä remuamista poikaporukalla & opitaan tappamaan kommareita. 

Sivari: vasemmistolaista pakotusta, opitaan valmistautumaan miinanpolkijoiksi jos sota syttyy. 

Henkilö joka ei voi, uskalla, tohdi, what ever, toimia kuten itsellensä parhaaksi näkee, on yht.kunnan kuonajäsenten aivopesemä ja se on surullista.

Mutta kaiken maailman rasistisia tuomaantorvia jotka myös homofoobikoita, niitä riittää maailman loppuun asti, valitettavasti.

Tosi mies ei tuomitse, solvaa, vähättele eikä hanki miehuuttaan armeijakokemuksilla, se tulee ihan jostakin muusta/muualta.

PS, tosimies myös itkee.

Aivan sama, kumpi sinulle sopii tällä hetkellä paremmin. Olen itse käynyt sivarin heti kun valmistuin ammattikoulusta. Siitä on jo aikaa parikymmentä vuotta. Armeijasta voi selvitä aika nopeastikin, sivari oli silloin muistaakseni 395 päivää.

Sivari. Mieluiten kuitenkin kokonaan vapautus.  Ei minua kukaan yhtään sen enempää rakasta, vaikka menisin armeijaan.

Armeija.

Armeija. Oppii kuria ja järjestystä.

Tietenkin armeija.

Vain pelkurit välttelevät armeijaa.

Ja laiskat.

Sivari. Ei kiinnosta mitä  muut minusta ajattelevat.

Sodan aikaan, kun miehiä tulee pulaa, joutuu rauhan ajan sivarit palvelukseen.

Myös vapautetut.

Syynä se, että vaaraan joutuvat ja heidän läheisensä eivät kestä, että toiset miehet on osallistumatta.

Sodan jälkeen sotaa vältelleitä kartetaan, väheksytään.

Vierailija kirjoitti:

Sivari on homoille, hiirille ja neideille.

Täällä peräjunttilassa on yhä näitä punaniskoja

Kävin intin ysärillä. En ajatellut koko asiaan sen enempää, käsky kävi ja sinne menin. Tuolloin intti kesti miehistöllä 8 kuukautta ja sen siellä olin. Eipä tuosta nyt ole kummemmin sanottavaa, tulipahan käytyä, mutta mitään hyötyä elämässä siitä ei ole ollut. Toki kunto oli hyvä kun pääsin siviiliin, mutta olin nuori mies muutenkin.

Samaan aikaan kaverini kävi sivarin. Hän sai kuulla siitä aika paljon negatiivista, vielä vuosia sen jälkeenkin, kun ajat oli silloin sellaiset. Mutta hän hyötyi siitä: hän suoritti sivarin kirjastossa, josta pääsi sinne duuniin heti kun sivari loppui. Siihen aikaan ei 20-vuotiailla välttämättä ollut helppoa saada oikeaa palkkatyötä. Hän sai.  Ja myöhemmin hän sitten opiskeli työn ohella yliopistossa ja sai lopulta vastuulleen koko kirjaston ja nauttii ihan hyvää tuloa. Hän sanoi itsekin, että ilman sivaria hän ei olisi tuonne koskaan päässyt tai löytänyt tietä. 

Että enpä tiedä.. ehkä hän oli oikeassa.

Vierailija kirjoitti:

Kävin intin ysärillä. En ajatellut koko asiaan sen enempää, käsky kävi ja sinne menin. Tuolloin intti kesti miehistöllä 8 kuukautta ja sen siellä olin. Eipä tuosta nyt ole kummemmin sanottavaa, tulipahan käytyä, mutta mitään hyötyä elämässä siitä ei ole ollut. Toki kunto oli hyvä kun pääsin siviiliin, mutta olin nuori mies muutenkin.

Samaan aikaan kaverini kävi sivarin. Hän sai kuulla siitä aika paljon negatiivista, vielä vuosia sen jälkeenkin, kun ajat oli silloin sellaiset. Mutta hän hyötyi siitä: hän suoritti sivarin kirjastossa, josta pääsi sinne duuniin heti kun sivari loppui. Siihen aikaan ei 20-vuotiailla välttämättä ollut helppoa saada oikeaa palkkatyötä. Hän sai.  Ja myöhemmin hän sitten opiskeli työn ohella yliopistossa ja sai lopulta vastuulleen koko kirjaston ja nauttii ihan hyvää tuloa. Hän sanoi itsekin, että ilman sivaria hän ei olisi tuonne koskaan päässyt tai löytänyt tietä. 

Että enpä tiedä.. ehkä hän oli oikeassa.

Eihän tuo ole mitään verrattuna korpraalin natsaan?

Vapautus tietysti. On armeija varmaan omanlainen kokemuksensa mutta tuskin kymmenien tuhansien arvoinen.

Vierailija kirjoitti:

Kävin intin ysärillä. En ajatellut koko asiaan sen enempää, käsky kävi ja sinne menin. Tuolloin intti kesti miehistöllä 8 kuukautta ja sen siellä olin. Eipä tuosta nyt ole kummemmin sanottavaa, tulipahan käytyä, mutta mitään hyötyä elämässä siitä ei ole ollut. Toki kunto oli hyvä kun pääsin siviiliin, mutta olin nuori mies muutenkin.

Samaan aikaan kaverini kävi sivarin. Hän sai kuulla siitä aika paljon negatiivista, vielä vuosia sen jälkeenkin, kun ajat oli silloin sellaiset. Mutta hän hyötyi siitä: hän suoritti sivarin kirjastossa, josta pääsi sinne duuniin heti kun sivari loppui. Siihen aikaan ei 20-vuotiailla välttämättä ollut helppoa saada oikeaa palkkatyötä. Hän sai.  Ja myöhemmin hän sitten opiskeli työn ohella yliopistossa ja sai lopulta vastuulleen koko kirjaston ja nauttii ihan hyvää tuloa. Hän sanoi itsekin, että ilman sivaria hän ei olisi tuonne koskaan päässyt tai löytänyt tietä. 

Että enpä tiedä.. ehkä hän oli oikeassa.

Toisaalta, moni saa armeijasta uran, useampi kuin kirjastosta, että terveisiä vaan.

Toisekseen olisi hyvä jos kaikki kykenevät kävisivät armeijan ja olisivat vahvuudessa heti, jos kotain tapahtuu, myös naisten, jotka kykenee.

Vapautus palveluksesta

Jos ei tee pahaa toisen elävän ihmisen lahtaamiseen tähtäävä koulutus niin armeija.Jos taas kokee että toisinpäin sivari,ei se sen hankalampaa ole.

Lampaat menevät armeijaan sotakoneiston teuraaksi, ihan vain koska muutkin menevät

Vierailija kirjoitti:

Lampaat menevät armeijaan sotakoneiston teuraaksi, ihan vain koska muutkin menevät

Sivareille on sodassa varattu miinanpolkijan virka.

Jos on sopiva koulutus, niin ilman muuta sivari.