Suku vanhenee, ei kyllä voi mennä niin että kaikkien hoiva ja avustaminen on
Minun vastuulla. En voi vastata kaikkien tätien ja setien hoivasta. Sain järkyn riidan aikaiseksi oman äitini kanssa, joka jo itsekin tarvii monin apua. Omat vanhemmat ja miehen kyllä hoidan tai siis hankin heille apuja, en koko suvulle.
Kommentit (76)
Jos hoidat omat vanhempasi niin se riittää.(minulle tässä kohdassa + kummitäti, joka on pysynyt elämässäni, ehkä sinullakin joku muukin tuollainen tärkeä sukulainen?)
Ihmiset, jotka ovat valinneet ehkä hieman itsekkäästi, etteivät lapsia halua, voivat ihan itse maksaa palveluistansa ja kunta järjestää heidän asiansa.
Ja itse asiassa helpolla pääset, jos "hommaat heille apua" - meillä vakioriita on se, kuuluuko äidin hyväksyä ulkopuolinen apu, kun hänellä on kolme tytärtä!!! (miksi oi miksi tyttären velvollisuus on muka otenkin isompi kuin pojan??)
Miksi tädit ja sedät tai vanhempasi eivät hanki itselleen apua?
Vierailija kirjoitti:
Miksi tädit ja sedät tai vanhempasi eivät hanki itselleen apua?
Siinä vaiheessa kun ihminen on vanha, raihnas ja muistisairas, hän ei pysty enää hankkimaan apua itselleen.
Kotikunta hoitaa omat vanhuksensa. Jos sukulaiset haluavat piristää vanhuksen arkea vierailuilla ja viemällä vanhusta ulkoilemaan, se on tietysti hieno juttu. Hoitovastuuta lapsilla ei ole eikä voisikaan olla, koska lasten elmäntilanteet vaihtelevat eikä kaikilla ole lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tädit ja sedät tai vanhempasi eivät hanki itselleen apua?
Siinä vaiheessa kun ihminen on vanha, raihnas ja muistisairas, hän ei pysty enää hankkimaan apua itselleen.
Huoli-ilmoitus vanhuksen kotikuntaan, niin käyvät tekemässä tilannearvion ja laativat hänelle palvelusuunnitelman.
Neuvoja ja ohjausta voi antaa, mutta jos läheinen vaatii enemmän ei ole sitä pakkoa. Vanhus huoli ilmoitus kannattaa tehdä ja siirtää vastuu kunnalle. Älytöntä ajatella että joku tytär tai poika olisi vastuussa koko suvusta.
Leila Koo kirjoitti:
Kotikunta hoitaa omat vanhuksensa. Jos sukulaiset haluavat piristää vanhuksen arkea vierailuilla ja viemällä vanhusta ulkoilemaan, se on tietysti hieno juttu. Hoitovastuuta lapsilla ei ole eikä voisikaan olla, koska lasten elmäntilanteet vaihtelevat eikä kaikilla ole lapsia.
Meillä ongelmana vanhuksen pohjaton piheys. Ei halua maksaa mistään. Kaikki kunnan tarjoama apuhan on maksullista. Vanhus syö pääasiassa kaurapuuroa ja vettä. Saisi varmaan ateriapalvelun mutta on liian kallista hänen mielestään. Asuu vanhassa omakotitalossa ja talvella se on kylmä kun ei raaski lämmittää pattereilla kunnolla. Sisällä on reilusti alle 20 astetta. Kaikki omakotitalon työt pitäisi meidän lasten juosta tekemässä satojen kilometrien päästä. Muuttaa ei tietenkään halua mihinkään, kun kaikki paikat on niin kalliita, ja ei varmaan edes pääse mihinkään hoivakotiin kun on kuitenkin ihan järjissään. Me sitten maksetaan mökkitalkkareita ja muita apuja kun ei vaan itse aina keretä kolaamaan pihaa tai leikkaamaan nurmikoita.
Vierailija kirjoitti:
Neuvoja ja ohjausta voi antaa, mutta jos läheinen vaatii enemmän ei ole sitä pakkoa. Vanhus huoli ilmoitus kannattaa tehdä ja siirtää vastuu kunnalle. Älytöntä ajatella että joku tytär tai poika olisi vastuussa koko suvusta.
Hyvä mittari siihen oman vaivannäön velvollisuuteen on miettiä, onko tuo sukulainen ollut osa elämääsi - auttanut sinua kun sinulla oli teini-iän murheita, ruuhkavuodet, pikkulapsi-kaaosta - vai ovatko he tuolloin itsellään tyytyväisinä eläneet omaa elämäänsä sinusta joulukorttia enempää välittämättä...
Se että on sattunut syntymään samaan sukuun ei kyllä velvoita mihinkään.
Joillain ihmisillä vessakäynti on niin äänekäs ja holtiton näytös, että on armeliaampaa muita kohtaan hoitaa se ostetulla hoivalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tädit ja sedät tai vanhempasi eivät hanki itselleen apua?
Siinä vaiheessa kun ihminen on vanha, raihnas ja muistisairas, hän ei pysty enää hankkimaan apua itselleen.
Useimmat kyllä pystyvät.
Vanhuus harvemmin tulee yhtäkkiä ja yllättäen sitä avun järjestämistä ja omaa selviytymistä kannattaa miettiä jo etukäteen. Miettiä onko järkevää muuttaa asuntoon jossa liikkuminen on helpompaa esim. apuvälineiden turvin. Apuvälineitä kannattaa miettiä ajoissa. Samoin siivouksen, kauppa-asioinnin järjestämistä jne.
Vierailija kirjoitti:
Jos hoidat omat vanhempasi niin se riittää.(minulle tässä kohdassa + kummitäti, joka on pysynyt elämässäni, ehkä sinullakin joku muukin tuollainen tärkeä sukulainen?)
Ihmiset, jotka ovat valinneet ehkä hieman itsekkäästi, etteivät lapsia halua, voivat ihan itse maksaa palveluistansa ja kunta järjestää heidän asiansa.
Kuule paljon on niitä monta lasta hankkineitakin, joita lapset ja lapsenlapset eivät tapaa kuin korkeintaan jouluna ja äitienpäivänä, eivätkä missään tapauksessa rupea heitä hoitamaan.
Vierailija kirjoitti:
Leila Koo kirjoitti:
Kotikunta hoitaa omat vanhuksensa. Jos sukulaiset haluavat piristää vanhuksen arkea vierailuilla ja viemällä vanhusta ulkoilemaan, se on tietysti hieno juttu. Hoitovastuuta lapsilla ei ole eikä voisikaan olla, koska lasten elmäntilanteet vaihtelevat eikä kaikilla ole lapsia.
Meillä ongelmana vanhuksen pohjaton piheys. Ei halua maksaa mistään. Kaikki kunnan tarjoama apuhan on maksullista. Vanhus syö pääasiassa kaurapuuroa ja vettä. Saisi varmaan ateriapalvelun mutta on liian kallista hänen mielestään. Asuu vanhassa omakotitalossa ja talvella se on kylmä kun ei raaski lämmittää pattereilla kunnolla. Sisällä on reilusti alle 20 astetta. Kaikki omakotitalon työt pitäisi meidän lasten juosta tekemässä satojen kilometrien päästä. Muuttaa ei tietenkään halua mihinkään, kun kaikki paikat on niin kalliita, ja ei varmaan edes pääse mihinkään hoivakotiin kun on kuitenkin ihan järjissään. Me sitten maksetaan mökkitalkkareita ja muita apuja kun ei vaan itse aina keretä kolaamaan pihaa tai leikkaamaan nurmikoita.
Tuohan ei toimi. Selkeästi huoli-ilmoituksen paikka.
Yksin asuva huonosti syövä vanhus joka asuu liian kylmässä talossa on selkeästi vaaraksi itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos hoidat omat vanhempasi niin se riittää.(minulle tässä kohdassa + kummitäti, joka on pysynyt elämässäni, ehkä sinullakin joku muukin tuollainen tärkeä sukulainen?)
Ihmiset, jotka ovat valinneet ehkä hieman itsekkäästi, etteivät lapsia halua, voivat ihan itse maksaa palveluistansa ja kunta järjestää heidän asiansa.
Kuule paljon on niitä monta lasta hankkineitakin, joita lapset ja lapsenlapset eivät tapaa kuin korkeintaan jouluna ja äitienpäivänä, eivätkä missään tapauksessa rupea heitä hoitamaan.
On niitä. Mutta mielestäni lasten velvollisuus on valvoa, että iäkäs vanhempi saa tarvitsemansa avun. Enkä tarkoita nyt omaishoitajaksi ryhtymistä. Koen vaan että se perus-pskakin vanhempi on 'ansainnut' sen, että lapsi/et pitävät huolta siitä, että hän saa kunnalta hoitoapua ja esim ateriapalvelun tarvittaessa, eli nimenomaan tekevät sen huoli-ilmoituksen - toki onneksi moni lapsi kyllä näkee paljon enemmänkin vaivaa raihnaisen vanhempansa eteen.
Vierailija kirjoitti:
Leila Koo kirjoitti:
Kotikunta hoitaa omat vanhuksensa. Jos sukulaiset haluavat piristää vanhuksen arkea vierailuilla ja viemällä vanhusta ulkoilemaan, se on tietysti hieno juttu. Hoitovastuuta lapsilla ei ole eikä voisikaan olla, koska lasten elmäntilanteet vaihtelevat eikä kaikilla ole lapsia.
Meillä ongelmana vanhuksen pohjaton piheys. Ei halua maksaa mistään. Kaikki kunnan tarjoama apuhan on maksullista. Vanhus syö pääasiassa kaurapuuroa ja vettä. Saisi varmaan ateriapalvelun mutta on liian kallista hänen mielestään. Asuu vanhassa omakotitalossa ja talvella se on kylmä kun ei raaski lämmittää pattereilla kunnolla. Sisällä on reilusti alle 20 astetta. Kaikki omakotitalon työt pitäisi meidän lasten juosta tekemässä satojen kilometrien päästä. Muuttaa ei tietenkään halua mihinkään, kun kaikki paikat on niin kalliita, ja ei varmaan edes pääse mihinkään hoivakotiin kun on kuitenkin ihan järjissään. Me sitten maksetaan mökkitalkkareita ja muita apuja kun ei vaan itse aina keretä kolaamaan pihaa tai leikkaamaan nurmikoita.
Ei sinne hoivakotiin pääse, vaikka ei olis yhtään järkeäkään tallella. Moni ei lähde ja pakkohoitoon ei viedä kirveelläkään, tai siis ei tietysti sillä kirveellä ole yritetty😣, mutta järjettömyys siis ei ole syy päästä hoivakotiin.
Vanha ukko on oikeassa. Nuo ateriapalvelut on KALLIITA siihen nähden mitä rahalla saa. Onhan noita annoksia ollut iltapulussakin esillä. Usein sii on joku yksittäinen nakki ja muusinjämä, ei lainkaan kasviksia. Ja hintaa vajaat kymppi
Vierailija kirjoitti:
Vanha ukko on oikeassa. Nuo ateriapalvelut on KALLIITA siihen nähden mitä rahalla saa. Onhan noita annoksia ollut iltapulussakin esillä. Usein sii on joku yksittäinen nakki ja muusinjämä, ei lainkaan kasviksia. Ja hintaa vajaat kymppi
Nykyisin ei ole mikään pakko valita ateriapalvelua jos sitä ei halua. Harva vanhuss syö niitä salaatteja riittävästi vaikka niitä olisi tarjolla. Kaupat on pullollaan valmiita ruokia ja valmiita salaatteja, eikä kasvisten aina ole pakko olla edes salaatteja.
Suurempi ongelma on se että ihmiset eivät ole valmiita luopumaan siitä mihin ovat tottuneet. Vaikka oma toimintakyky ei enää riitä ruuan tekemiseen, ruoka pitäisi olla itse tehtyä ja ainakin samanlaista kuin se mitä on tehnyt itse. Jokaisen meistä on sopeuduttava muutoksiin. Oli ne sitten tottumuksia ruuassa tai muutoksia muuten toimintakyvyssä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tädit ja sedät tai vanhempasi eivät hanki itselleen apua?
Siinä vaiheessa kun ihminen on vanha, raihnas ja muistisairas, hän ei pysty enää hankkimaan apua itselleen.
Useimmat kyllä pystyvät.
Vanhuus harvemmin tulee yhtäkkiä ja yllättäen sitä avun järjestämistä ja omaa selviytymistä kannattaa miettiä jo etukäteen. Miettiä onko järkevää muuttaa asuntoon jossa liikkuminen on helpompaa esim. apuvälineiden turvin. Apuvälineitä kannattaa miettiä ajoissa. Samoin siivouksen, kauppa-asioinnin järjestämistä jne.
Kukaan vanhus ei voi ennakoivasti tilata itselleen palveluita ollessaan vielä kunnossa. Niihin on mahdollisuus vasta kun on kyvytön toimimaan. Todellisessa elämässä omaiset saa taistella, että vanhus saa apua.
Kynnys saada mitään apua on todella korkea ja kasvaa vain, kun väestö ikääntyy ja hoivamenot kasvavat.
Huomaa, ettei ole kokemusta vanhustenhoidosta, kun yläpeukkuja saa noin älyttömät kommentit, että pitäisi itse järjestää hoitonsa ollessaan vielä kunnossa. Eihän se niin mene. Ei mitään palveluja tai palvelulupausta saa, kun on vielä täysissä järjissään ja tolpillaan.
Tämä vaan yleistyy, kun syntyvyys laskee. Joka muksulla on kohta monta lapsetonta vanhempaa sukulaista hautaan hoidettavana omien vanhempien lisäksi.