Miten pian pitää tietää haluaako naimisiin?
Miten pian olette tienneet haluavanne naimisiin? Ollaan jo 4-kymppisiä, ns toisella kierroksella. Oltu yhdessä kolmisen vuotta. Mies haluaa jo naimisiin ja muuttaa yhteen asumaan, minulle riittäisi kevyempikin yhdessäolo (niin että on silti sitouduttu toiseen, ei mitään avointa suhdetta siis).
Olemme pattitilanteessa. Mitä enemmän mies puhuu sitoutumisesta ja kaipaa rakkaudenosoituksia, sitä enemmän vetäydyn ja torjun häntä ja sitä enemmän mies kaipaa sitoutumista.
Kommentit (15)
Vierailija kirjoitti:
Don't do it.
Miksi ei?
Mä en ikinä halua naimisiin. Osaan olla vakavassa suhteessa muutoinkin. Nyt kohta 13 vuotta takana ja tässä ollaan, onnellisesti. Naimisiin en silti mene. Ei se ole mikään pakko enää.
N30
Tapasin mieheni 37-vuotiaana ja ensitreffien jälkeen tiesin, että tässä on mies, jonka kanssa haluan viettää loppuelämäni. Yhteen muutettiin silti vasta puolen vuoden seurustelun jälkeen ja naimisiin mentiin siitä puolentoista vuoden päästä. Nyt on oltu naimisissa jo 21 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Mä en ikinä halua naimisiin. Osaan olla vakavassa suhteessa muutoinkin. Nyt kohta 13 vuotta takana ja tässä ollaan, onnellisesti. Naimisiin en silti mene. Ei se ole mikään pakko enää.
N30
Entä yhteen muutto? Mä en haluaisi edes sitä, tuntuu että sitten olisi lasten lisäksi yksi passattava ja huollettava taas lisää 😟 Mies on kiva lisä arkeen, mutta en haluaisi hänen olevan meillä koko ajan. Lapsetkin kyllä tykkää miehestä ja hän on meillä usein yötä mutta asumaan en haluaisi.
Minun mielestäni kaikki menee paremmin kun asutaan erillään, varsinkin jos ei ole edes yhteisiä lapsia tulossa. Mieti nyt, että nelikymppisenä pitäisi alkaa totutella toisen ihmisen tapoihin.
Kristiina xx kirjoitti:
Minun mielestäni kaikki menee paremmin kun asutaan erillään, varsinkin jos ei ole edes yhteisiä lapsia tulossa. Mieti nyt, että nelikymppisenä pitäisi alkaa totutella toisen ihmisen tapoihin.
Niin minäkin tavallaan ajattelen. Kuitenkin kun lapset jossain vaiheessa lähtevät kotoa, voi tulla yksinäistä kun ei ole kumppania. Tämä on monin tavoin hyvä mies enkä haluaisi luopua. Oon tyytyväinen nykytilaan mut hän ei ole vaan haluaa enemmän.
Ehkä vaan tykkää sinusta niin paljon että haluaa virallistaa olemisenne? Hyviä miehiä ei ole liiaksi tarjolla, kannataa varmaan keskustella miehen kanssa niin että kumpikin saatte oman näkemyksenne esille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ikinä halua naimisiin. Osaan olla vakavassa suhteessa muutoinkin. Nyt kohta 13 vuotta takana ja tässä ollaan, onnellisesti. Naimisiin en silti mene. Ei se ole mikään pakko enää.
N30
Entä yhteen muutto? Mä en haluaisi edes sitä, tuntuu että sitten olisi lasten lisäksi yksi passattava ja huollettava taas lisää 😟 Mies on kiva lisä arkeen, mutta en haluaisi hänen olevan meillä koko ajan. Lapsetkin kyllä tykkää miehestä ja hän on meillä usein yötä mutta asumaan en haluaisi.
Me kyllä muutettiin yhteen (vaikka en olisi oikeasti halunnut, koska mies ei ollut ikinä asunut yksin ja se yhä näkyy). Lapsia ei ole.
Jos et halua muuttaa yhteen miehen kanssa niin älä tee sitä. Tässä on toki se riski, että mies lähtee, mutta sun pitää nyt ajatella myös itseäsi. Mies samassa talossa voi olla rikkaus, mutta jos se rasittaisi sinua ja sitä kautta suhdetta niin olisiko se sen arvoista?
Kannustaisin sinua listaamaan sekä plussat, että miinukset. Myös puhumaan asiasta rauhallisesti miehen kanssa. Perustele kantasi. Kaiken kaikkiaan jos teillä on jo hyvä ja rakastava suhde niin tarvitseeko sitä muuttaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ikinä halua naimisiin. Osaan olla vakavassa suhteessa muutoinkin. Nyt kohta 13 vuotta takana ja tässä ollaan, onnellisesti. Naimisiin en silti mene. Ei se ole mikään pakko enää.
N30
Entä yhteen muutto? Mä en haluaisi edes sitä, tuntuu että sitten olisi lasten lisäksi yksi passattava ja huollettava taas lisää 😟 Mies on kiva lisä arkeen, mutta en haluaisi hänen olevan meillä koko ajan. Lapsetkin kyllä tykkää miehestä ja hän on meillä usein yötä mutta asumaan en haluaisi.
Me kyllä muutettiin yhteen (vaikka en olisi oikeasti halunnut, koska mies ei ollut ikinä asunut yksin ja se yhä näkyy). Lapsia ei ole.
Jos et halua muuttaa yhteen miehen kanssa niin älä tee sitä. Tässä on toki se riski, että mies lähtee, mutta sun pitää nyt ajatella myös itseäsi. Mies samassa talossa voi olla rikkaus, mutta jos se rasittaisi sinua ja sitä kautta suhdetta niin olisiko se sen arvoista?
Kannustaisin sinua listaamaan sekä plussat, että miinukset. Myös puhumaan asiasta rauhallisesti miehen kanssa. Perustele kantasi. Kaiken kaikkiaan jos teillä on jo hyvä ja rakastava suhde niin tarvitseeko sitä muuttaa?
Mies kokee itsensä yksinäiseksi kun ei asuta yhdessä. Kaipaa että joku kulkisi arjessa rinnalla. Etenkin nyt kun on etätyökausi ja päivät yksin kotona ja harrastuksetkin tauolla. Minulla taas on 2 lasta ja omaa aikaa on vain joka toinen viikonloppu. Ystäviäkin on, en ole koskaan yksinäinen.
En pysty muuttamaan yhteen vastoin omaa tahtoani, vaikka ymmärrän miehen kaipuun yhteiseen perheeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ikinä halua naimisiin. Osaan olla vakavassa suhteessa muutoinkin. Nyt kohta 13 vuotta takana ja tässä ollaan, onnellisesti. Naimisiin en silti mene. Ei se ole mikään pakko enää.
N30
Entä yhteen muutto? Mä en haluaisi edes sitä, tuntuu että sitten olisi lasten lisäksi yksi passattava ja huollettava taas lisää 😟 Mies on kiva lisä arkeen, mutta en haluaisi hänen olevan meillä koko ajan. Lapsetkin kyllä tykkää miehestä ja hän on meillä usein yötä mutta asumaan en haluaisi.
Me kyllä muutettiin yhteen (vaikka en olisi oikeasti halunnut, koska mies ei ollut ikinä asunut yksin ja se yhä näkyy). Lapsia ei ole.
Jos et halua muuttaa yhteen miehen kanssa niin älä tee sitä. Tässä on toki se riski, että mies lähtee, mutta sun pitää nyt ajatella myös itseäsi. Mies samassa talossa voi olla rikkaus, mutta jos se rasittaisi sinua ja sitä kautta suhdetta niin olisiko se sen arvoista?
Kannustaisin sinua listaamaan sekä plussat, että miinukset. Myös puhumaan asiasta rauhallisesti miehen kanssa. Perustele kantasi. Kaiken kaikkiaan jos teillä on jo hyvä ja rakastava suhde niin tarvitseeko sitä muuttaa?
Mies kokee itsensä yksinäiseksi kun ei asuta yhdessä. Kaipaa että joku kulkisi arjessa rinnalla. Etenkin nyt kun on etätyökausi ja päivät yksin kotona ja harrastuksetkin tauolla. Minulla taas on 2 lasta ja omaa aikaa on vain joka toinen viikonloppu. Ystäviäkin on, en ole koskaan yksinäinen.
En pysty muuttamaan yhteen vastoin omaa tahtoani, vaikka ymmärrän miehen kaipuun yhteiseen perheeseen.
Ymmärrän kyllä miestäsi siinä, että hänellä ei ole lapsia ja on tosiaan yksin kaiket päivät. Kaipaa siihen arkeen rinnalleen sinua ja toivottavasti lapsiasikin.
Omaa tahtoaan vastaan ei pitäisikään muuttaa yhteen. Se pian aiheuttaisi uusia ongelmia. Miten paha sinulle olisi jos suhde kaatuisi? Olette molemmat pinteessä tämän asian kanssa. Jos mies menisi menojaan ja etsisi naisen, joka haluaa jakaa kodin kanssaan ja sinä miehen, jolle kelpaa erillään oleminen? On kyllä vaikea tilanne, mutta nyt sinunkin pitäisi ajatella oletko valmis päästämään miehestä irti.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän kyllä miestäsi siinä, että hänellä ei ole lapsia ja on tosiaan yksin kaiket päivät. Kaipaa siihen arkeen rinnalleen sinua ja toivottavasti lapsiasikin.
Omaa tahtoaan vastaan ei pitäisikään muuttaa yhteen. Se pian aiheuttaisi uusia ongelmia. Miten paha sinulle olisi jos suhde kaatuisi? Olette molemmat pinteessä tämän asian kanssa. Jos mies menisi menojaan ja etsisi naisen, joka haluaa jakaa kodin kanssaan ja sinä miehen, jolle kelpaa erillään oleminen? On kyllä vaikea tilanne, mutta nyt sinunkin pitäisi ajatella oletko valmis päästämään miehestä irti.
No jos erottaisiin, niin toista vastaavaa en kyllä löytäisi ikinä tilalle. Sitten tyytyisin kyllä olemaan yksin, koska tämän miehen jälkeen olisi ihan turha deittailla kun kukaan ei kuitenkaan yltäisi samalle tasolle kuin hän. Ja sitten olisi uuden ihmisen kanssa taas kuukausien/vuosien tutustumisvaihe, jota en jaksaisi. Nykyisen mieheni "viat" ovat myös tiedossa ja pystyn elämään niiden kanssa. Samoin hän minun vikojeni kanssa. Uudesta henkilöstä voi paljastua vaikka mitä.
Jos rakastaa toisiaan ja aikoo olla lopun ikää yhdessä, niin tottakai silloin haluaa myös naimisiin, sehän ei ole kuitenkaan käytännössä kuin juridinen sopimus joka voidaan purkaa tarpeen vaatiessa. Mutta toisaalta se että juhlitaan naimisiin menemistä häillä on molemminpuolisen rakkauden julistamista, eli julkisesti sanotaan läheisille että me ollaan nyt virallisesti me. Jos toinen ei halua naimisiin, se on yleensä merkki siitä että sitä aitoa rakkautta ja sitoutumista ei vaan ole, vaan haluaa olla kevyemmin, seurustella.
Kannattaa tehdä, niin kun itsestä parhaalta tuntuu.
Itsekkään en ymmärrä miksi pitäisi mennä naimisiin.
3kk kesti mulla. Mutta löysinkin sen oikean.
Don't do it.