Mitä teidän mielestä pitää olla "suoritettuna" ennen lapsia?

Peruskoulu.

Sellainen elämä, jossa ei ole päihdeongelmaa ja väkivaltaa ja jonkinlainen toimeentulo turvattuna. Mielellään myös tukiverkosto, mutta tätähän ei nyt kaikilla ole.

Yliopistokoulutus ja tohtorintutkinto, siinä hyvät pohjat ettei kansa vaan tyhmisty.

Tärkeintä on vakaa tilanne oman itsensä kanssa. Että tietää kuka on, on rauhallinen ja hyvä fiilis omasta elämästä. Tunne, että nyt olisi lapsen hyvä tulla.

Itsellä ja kaveripiireissä toistunut aika samat kaikilla: maisterin tutkinto (itselläni tuplamaisteri), omakotitalo muutama vuosi vaativassa asiantuntijatyössä

Nelikymppisjuhlat, maailmanympärimatka

Voi voi tätä jatkuvaa suorittamista. Sitten suoritetaan vanhemmutta ja "ruuhkavuosia". En tajua, en millään.

On katto pään päällä ja mielenterveys kunnossa.

Ei siinä ole mitään suoritettavaa listaa. Toki tuo mainittu peruskoulu olisi kyllä hyvä olla käytynä. Itselläni oli 24-vuotiaana amk-tutkinto ja vakituinen työ, mutta työ ei kunnolla vastannut koulutusta. Etenin urallani sitten kotiäitivuosien (4) jälkeen.

Että on nähty maailmaa, avartanut omaa katsetta pois kaikesta materialista ja oman navan ympäriltä. Asunut muissa maissa ja /tai matkustellut. Tutustunut muihin kulttuureihin ja ihmisiin.

Kuolla.

Ei lapsen saamiseen olla ikinä "valmiita", vaan se on niin kuin muutkin tämmöiset ihmissuhdeasiat elämässä, siihen kasvetaan sitä tehdessä. Rakkauskin lapseen syttyy sitten parin kuukauden kuluessa sitä hoitaessa, taito tulee kun lasta hoitaa.

Riittää että haluaa lapsia, sen tietäminen lienee siinä vaikeinta nykyään, ja uskaltaminen vain ryhtyä, ja kumppanin löytäminen joka suostuu.

Liikaa kun varmistelee, että tekeehän nyt varmasti oikein, niin on niin vanha ettei saa enää lapsia. Yli 30 pitäisi hälytyskellot soida jo lujaa.

Ei välttämättä mitään. Lasten ohella voi suorittaa kaiken. Itse halusin lapset nuorena, joten opiskelin kolmen lapsen syntymän jälkeen. Talokin ostettiin sitten. No talosta on jo luovittukin avioeron myötä.

Elän elämääni. Ei loputtomiin suunnittele ja pähkäile.

Parisuhdeasiat olisi hyvä suorittaa siihen pisteeseen, että myös kumppani haluaa lapsen, ja on valmis ja kelvollinen vanhemmaksi. Pitää erityisesti muistaa, että lapsi ei muuta ihmistä paremmaksi. Esim. juominen ei lopu taikaiskusta lapsen syntymään, vaikka henkilö itse näin vilpittömästi uskoisikin. Joka uskoo lopettavansa päihteet lapsen synnyttyä, voinee hyvin lopettaa ne jo nyt.

Vierailija kirjoitti:

Että on nähty maailmaa, avartanut omaa katsetta pois kaikesta materialista ja oman navan ympäriltä. Asunut muissa maissa ja /tai matkustellut. Tutustunut muihin kulttuureihin ja ihmisiin.

Kyllähän tätä voi tehdä lasten kanssakin. Ei matkustelun tarvitse olla reppureissaamista sademetsässä. Ihmiset elää lasten kanssa kaikkialla. Olen itse asunut Euroopassa alle vuoden ikäisen kanssa.

Mielenterveys ja parisuhde vakaat ja kunnossa. Molemmilla halu lapseen. Jos on hankkimassa lasta yksin niin tukiverkko erityisen tärkeä. Muun ehtii kyllä lapsen kanssakin.

Vierailija kirjoitti:

Itsellä ja kaveripiireissä toistunut aika samat kaikilla: maisterin tutkinto (itselläni tuplamaisteri), omakotitalo muutama vuosi vaativassa asiantuntijatyössä

Tämän kirjoittaja asuu jossain maalla tai pikkukaupungissa.

Kaikenmaailman suorittamiset ja saavuttamiset ovat kokemukseni mukaan lopulta vähän onttoa. Lapset ovat olleet tärkein asia elämässäni + muut ihmissuhteet.

Toki auttaa elämää lapsenkin kanssa, jos talous on kunnossa. Mutta toisaalta, varsin kohtuullisella elintasolla pärjää.

Up

Herroilla on katto pään päällä.