Mikä saa vanhemman olemaan epätasapuolinen lapsiaan kohtaan?

Lapsi on ansainnut sen: hyvä hyvän ja paha pahan.

Ainakin kolme ensimmäistä esimerkkiä on ihan sairasta käytöstä, eli selittyvät vanhemman pahuudella tai hulluudella. Perintöön saattaa joissakin tapauksissa liittyä vanhempien laiminlyöntiä lapsen puolelta, toki sitäkin vanhemmat usein käyttävät vallankäyttövälineenä.

Narsismi. Suosikki lapsi ja syntipukki lapsi syndroomahan se siinä suattaa olla.

Joskus voisi kysyä mikä saa vanhemman olemaan epäasiallinen lastaan kohtaan. Aiemmat sukupolvet tai nykyiset.

Ihan vaan kusipäisyys. Tällaisille vanhemmille kuitenkin tulee myöhemmin jotenkin yllätyksenä se, ettei sorsittu lapsi auta tai ole ylipäänsä tekemisissä.

Suomenvenäläisissä aatelissuvuissa on piilossa pimeä tapa. Niissä lasta aletaan kasvattaa syntymästä asti surmattavaksi. Tähän liittyy se, että lasta kasvatetaan vuoroin hyvissä ja vuoroin helvetillisissä oloissa. Lapsen vanhemmat voivat luoda lapselleen näennäisen perhehelvetin riitelemällä näennäisesti rajusti keskenään. Ystävälleni on tällaista kasvatusta tehty. Riitelyn yksi tarkoitus on paitsi rikkoa lapsen mieli myös tehdä tämä tunteettomaksi jotta hänestä voidaan myöhemmällä iällä kasvattaa ympäristön silmissä vihattava. Lapsi on armottoman paineen alla samalla myös lellittävä pentu jotta hänestä osataan tehdä myös vaativa luonteeltaan samalla häneen yritetään istuttaa moraalittomuuksia. Kasvatukseen kuuluu myös se, että lapsi eristetään normaalista toveripiiristään. Tätä aletaan tehdä viimeistään varhaisessa murrosiässä. Lapsen omat vanhemmat ja sukulaiset voivat aloittaa mustamaalaamiskampanjan lasta kohtaan jolloin tämä tulee kiusatuksi ja eristetyksi. Tämän kaiken tarkoituksena on ajaa lapsi kuolemaan jo varhaisella aikuisiällä. Usein tämä saadaan aikaan joko itsemurhan kautta tai yllyttämällä hänen ympäristönsä ihmiset surmaamaan hänet. Moraalittomuus ja hedonismikasvatuksen päämäärä on tämä.

Aina tämä ei onnistu ystävänikin on toistaiseksi säilynyt elossa sen ansiosta ettei moraalittomuus ja hedonismikasvatus ole onnistunut. Kasvatuksen tarkoitusperästä ei ole minulla täyttä varmuutta. Onko kysymyksessä lapsen uhraaminen demonille kuten ystäväni epäilee. Vai onko tarkoitus tehdä lapsesta sanansaattaja, joka veisi kasvattajastaan hyvät uutiset ja hyvän mainoskuvan taivaanportin vartijalle. Tähän viittaisi se, että kasvattajat vuorotellen myös saattavat hemmotella kasvatettavaa lasta ja antavat ympäristön ihmisten suorittaa näkyvän kiusanteon ja kurittamisen.

Olen kuullut varsinkin Johan Bäckmanin tekevän numeroa Venäläisessä mediassa siitä, että Venäläisperheiden lapsia huostaanotetaan Suomessa. Voivatko huostaanotot olla yhteydessä tähän tapaan

No miten vanhempi perustelee itselleen sen epätasapuolisuuden?

Onko se jotain sellaista, että yksi lapsi tarvitsi tai ansaitsi tai pyysi ja siksi sai? Tai että toinen lapsi oli paha tai ei tarvinnut tai ei pyytänyt ja siksi ei saanut?

Ap

Toinen voi tarvita enemmän apua ja tukea.

Minusta tasapuolisuus ei tarkoita sitä, että jokainen lapsi saa tasan yhtä paljon. Jokaiselle tukee antaa se, mitä tämä tarvitsee.

Me vanhemmatkin olemme ihan tavallisia tuntevia ihmisiä. Ei meidän tunne-elämämme ole yhtään muita kummempi. Jos aikuinen lapsi on meitä kohtaan veemäinen ja ihan perusteellisesti, häntä kohdellaan sen mukaisesti. Isät ja äiditkin on ihan ihmisiä ja tavallisia kuolevaisia. Minäkin tykkään toisesta enemmän kuin toisesta. Pienenä molemmat ( 16v asti) olivat yhtä rakkaita. Ei sen jälkeen.

Omassa perheessäni isä oli neutraali ja äiti suosi selvästi yhtä monista lapsistaan. Eipä ollut ollenkaan vaikeea ,kun hän kuoli ollessani 28v. Oli helppoa ,kun ei tarvinnut surra silloin, eikä vuosikymmeniäkään sen jälkeen. En rakastanut, kun en ollut tuntenut hänen rakkauttaan. Kaikesta muusta vanhemmat huolehtivat 100%: sesti. Ei todellakaan mitään kaltoinkohtelua tms. Kaikki henkisesti ja fyysiseti oli hyvin muuten.

Riittääkö tämä vastaus.

Vierailija kirjoitti:

Narsismi. Suosikki lapsi ja syntipukki lapsi syndroomahan se siinä suattaa olla.

Onkohan kyseisestä ongelmasta mitään kirjallisuutta, siis kun perheessä on selkeä suosikkilapsi ja sitten se syntipukki lapsi? Olen jotenkin itse täysin rikki ja väsynyt olemaan se syntipukki ja vähempiarvoisempi omassa perheessä. Kun saisikin lukea jostain muiden kokemuksia ja miten ovat selviytyneet. 

Mun vanhemmat perusteli pikkuvelien kehitysvammaa syynä.

Eli mun synnyttyä isän veliet remontoi mun huoneen tapetoi kauniilla tapetilla hankki kalusteet jne se oli täydellinen.

Mun veli synty, ja se tarvitsi huoneen joka oli lähempänä vanhempia joten mä jouduin muuttamaan huoneseen jossa tapetit oli puoliksi revitty alas, lattia oli koiran raapisen jäljiltä hirveässä kunnossa, ja kaikki kalusteet oli rumia ja rikkinäisiä.

Muistan myös kun olin saanut äidin kaverin lapsen 2 vanhaa barbieta itselleni, mun vanhemmat hankki velielle ison autotalon ettei tullu paha mieli.

Joono aloin purkaa tota oloa viiltelemällä niinkun yleensä.

En myöskään päässyt lukioon koska se oli liian kallista.

Eli menin amikseen 9.2 keskiarvolla, valmistuin datanomiksi muutin pois. Kävin ammattikorkeen ja sain tosi hyvän työn

Pikkuveli asuu 26 vuotiiana edellee vanhempien huomalla😂 en enää pidä yhteyttä heihin

Vierailija kirjoitti:

Mun vanhemmat perusteli pikkuvelien kehitysvammaa syynä.

Eli mun synnyttyä isän veliet remontoi mun huoneen tapetoi kauniilla tapetilla hankki kalusteet jne se oli täydellinen.

Mun veli synty, ja se tarvitsi huoneen joka oli lähempänä vanhempia joten mä jouduin muuttamaan huoneseen jossa tapetit oli puoliksi revitty alas, lattia oli koiran raapisen jäljiltä hirveässä kunnossa, ja kaikki kalusteet oli rumia ja rikkinäisiä.

Muistan myös kun olin saanut äidin kaverin lapsen 2 vanhaa barbieta itselleni, mun vanhemmat hankki velielle ison autotalon ettei tullu paha mieli.

Joono aloin purkaa tota oloa viiltelemällä niinkun yleensä.

En myöskään päässyt lukioon koska se oli liian kallista.

Eli menin amikseen 9.2 keskiarvolla, valmistuin datanomiksi muutin pois. Kävin ammattikorkeen ja sain tosi hyvän työn

Pikkuveli asuu 26 vuotiiana edellee vanhempien huomalla😂 en enää pidä yhteyttä heihin

Veljesi on kehitysvammainen, sai huomiota vammansa vuoksi, sinä olet siitä katkeroitunut ja laitat nauruhymiön siitä hyvästä, että asuu vanhempiesi kanssa aikuisenakin. Ei saakeli..

Vaikka vanhemmat eivät sitä halua myöntää niin lapsilla on aina suosikkijärjestys, vaikka erot olisivatkin pienet. Hyvin harvoin kaikkia lapsia pystyy rakastamaan samanarvoisesti, mutta heitä kohtaan pystyy käyttäytymään samalla tavalla. AP:n esimerkeissä näin ei tapahdu, vaan suosimista ei yritetä piilottaa.

Minä olin lapsuudenperheessäni se, jota lyötiin. Muitakin sisaruksia kyllä kohdeltiin kaltoin, mutta "vain" henkisesti. Minun kohdallani oli selvää, että oma käytökseni johti fyysiseen pahoinpitelyyn. Taustalla oli varmastikin luonne-ero sisaruksiin.

Minä koin henkisen pahoinpitelyn (pitkäkestoinen, täydellinen mykkäkoulu) niin raskaaksi, että provosoin periksiantamatta isääni, kunnes hän kävi kimppuuni. Provosointi oli siis sellaista saman kysymyksen loputtomiin toistamista, koska isä ei vastannut mitään. Aina lopulta kamelin selkä katkesi, ja sain ns. turpiini. Surullista, mutta tämäkin kontakti oli minulle tyhjää parempi.

Sisarukseni eivät toimineet samalla tavalla, joten he säästyivät fyysiseltä pahoinpitelyltä.

Tunnen naisen joka tietää että isänsä toivoi hänestä poikaa. Hän oli näin ollen se kolmas tytär poikaa odottaessa. Vähän ”turha” lapsi.

Outoa tässä on se että sorsii omaa tytärtään ja palvoo poikaansa hyvin räikeästi. Tekee pahaa. Itse on tälle täysin sokea mikä tuntuu uskomattomalta.

Yrittää aina minuakin saada mukaan tähän ”eikös poika olekin rakkain/läheisin jne” En voi olla samaa mieltä koska minulle molemmat lapseni ovat täysin yhtä rakkaita enkä voi nähdä heitä eriarvoisina mitenkään. Molemmilta vaadin samat asiat.

Tilanteet ovat erilaisia. Joskus syynä voi olla vanhempien sadistisuus tai kusipäisyys. Joskus lapsen ilkeys tai ongelmat (huumeidenkäyttö, rikollisuus, peliongelma) tai lapsien erilaiset tarpeet tai käytökset (joku rikas, toinen köyhä, joku auttaa vanhempiaan paljon, toinen ei lainkaan).

Lähipiirissäni tilanteet ovat olleet ihan "normaaleja", voisivat tapahtua kenelle tahansa. Myös paljon henkilöiden omia kokemuksia. Esim. eräässä perheessä perheen tyttö oli katkera, kun veljensä sai huomattavasti suuremman ylppärilahjan kuin hän vanhemmiltaan. Tätä valitteli vuosikausia. Lopulta kävi ilmi, että vanhemmat olivat nimenomaan pyrkineet tasapuolisuuteen, eli siihen, että lapsiin käytetään saman verran rahaa. Poika eli halvasti. Perusvaatteet, ei kalliita harrastuksia. Tytär käytti todella paljon rahaa merkkivaatteisiin, kampaajakäynteihin, harrastusvälineisiin, kielikursseihin, matkoihin kavereiden kanssa jne. Näinpä sitten ylppärilahjaksi hän sai "peruslahjan", poika tonneja.

Meidän lapset voisivat tänäkin jouluna valittaa joululahjoistaan. Toinen sai hyvän määrän joululahjoja ja vielä rahaa tilille. Toinen suklaarasian ja tumput. Sai kylläkin pari viikkoa sitten 1500 eurolla haluamaansa tavaraa, joten sovittiin, että lahjoja ei nyt tule.

Lisäksi meidän lapsista toisella on kallis harrastus, toisella ei. Pitäisikö toisen harrastus kieltää? Tai vastaavasti tehdä kuten nuo ekat sukulaiset, eli tasata rahat, vaikka laittaa toisen tilille joka kuu useampi satanen? Mikä olisi tasapuolista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun vanhemmat perusteli pikkuvelien kehitysvammaa syynä.

Eli mun synnyttyä isän veliet remontoi mun huoneen tapetoi kauniilla tapetilla hankki kalusteet jne se oli täydellinen.

Mun veli synty, ja se tarvitsi huoneen joka oli lähempänä vanhempia joten mä jouduin muuttamaan huoneseen jossa tapetit oli puoliksi revitty alas, lattia oli koiran raapisen jäljiltä hirveässä kunnossa, ja kaikki kalusteet oli rumia ja rikkinäisiä.

Muistan myös kun olin saanut äidin kaverin lapsen 2 vanhaa barbieta itselleni, mun vanhemmat hankki velielle ison autotalon ettei tullu paha mieli.

Joono aloin purkaa tota oloa viiltelemällä niinkun yleensä.

En myöskään päässyt lukioon koska se oli liian kallista.

Eli menin amikseen 9.2 keskiarvolla, valmistuin datanomiksi muutin pois. Kävin ammattikorkeen ja sain tosi hyvän työn

Pikkuveli asuu 26 vuotiiana edellee vanhempien huomalla😂 en enää pidä yhteyttä heihin

Veljesi on kehitysvammainen, sai huomiota vammansa vuoksi, sinä olet siitä katkeroitunut ja laitat nauruhymiön siitä hyvästä, että asuu vanhempiesi kanssa aikuisenakin. Ei saakeli..

Sulla ei taida olla kokemusta vammaissisaruksista. Ne saa katkeroitumaan, isovelieni on, hän oli se väkivaltainen. esimerkiksi join viimeisen cokis tölkin kaapista, sain turpaani.

Hän hakkas mua usein ja äitini ei puuttunut mitenkään siihen.

No aloin liikkuu 13 vuotiina aika kyyseen alasissa piireissä (huumeita, myymävarkauksia jne) jäin koukkuun ruohon polttamiseen se helpotti sitä pahaa oloa. Pahimman kerran niska murtu, sen jälkeen olin jopa ajatellut hankkia aseen ja antaa varoittava laukaus jalkaan.

Tapahtuneesta 30 vuotta enkä silti ole yli

Mä voin vastata, olen teinien vanhempi. Toinen lapsistani muistuttaa ex-anoppia niin ulkonäöltä kuin luonteeltakin. Toinen lapsistani taas omaa minun sukuni piirteitä ja on muutenkin luonteeltaan kuin eräs, jo edesmennyt lempisukulaiseni.

Voin sanoa että on aika raskasta yrittää olla tasapuolinen ja kohdella heitä samoin. En suosittele vanhemmuutta kenellekään. Tää on kauheaa.

Sukupuoli on yksi syy. Vanhakantaisissa perheissä poikia on arvostettu korkeammalle kuin tyttöjä. Ja yksi tuntemani tuollaisessa perheessä kasvanut nainen vihaa poikaansa. Hällä se on varmaan jotain tiedostamatonta kostoa.

Olen huomannut äitini suosii selkeästi toista lapsenlastaan. Ei ikinä puhu muusta kuin tästä suosikista, toinen esiintyy nykyään lähinnä sivulauseena.