Mikä merkitys loppuraskauden sisätutkimuksella oikein loppupelissä on?

Eipä sitä kohdunsuun tilannetta oikein muuten voida arvioida. Paitsi ehkä ultralla.

siis muuttunut jotenkin. Avautunut tai jotain muuta

että istukka onkin kohdunsuulla eikä alatiesynnytys olisi ollut mahdollinen.



Alakautta ultraamalla sen olisi myös voinut huomata. Mutta asuinpaikkakunnallani säästetään eikä loppuraskauden ä-pölikäyntiä ole kuin ensisynnyttäjillä (neuvolassa ei ultraa).



Neuvolassa viimeisen kolmanneksen lääkärikäynnillä oli kokematon nuori lääkäri, joka ei huomannut mitään. Onneksi lapsi syntyi lasketun ajan jälkeen ja asia huomattiin yliaikaiskontrollissa. Jos ei olisi huomattu, en kätilön mukaan olisi enää välttämättä hengissä eikä lastakaan olisi elävänä maailmaan saatu.

Etistä istukkaa ei hyväkään lääkäri tunne sisätutkimuksessa vaan se todetaan aina ultraäänellä. Suurimmassa osassa Suomen kuntia on tarjolla vain 2 uä-tutkimusta n. viikoilla 12 ja 20. Loppuraskaudessa ultrataan vain tarpeen vaatiessa ja silloin tarvitsee lähetteen ä-polille.





i]että istukka onkin kohdunsuulla eikä alatiesynnytys olisi ollut mahdollinen.



Alakautta ultraamalla sen olisi myös voinut huomata. Mutta asuinpaikkakunnallani säästetään eikä loppuraskauden ä-pölikäyntiä ole kuin ensisynnyttäjillä (neuvolassa ei ultraa).



Neuvolassa viimeisen kolmanneksen lääkärikäynnillä oli kokematon nuori lääkäri, joka ei huomannut mitään. Onneksi lapsi syntyi lasketun ajan jälkeen ja asia huomattiin yliaikaiskontrollissa. Jos ei olisi huomattu, en kätilön mukaan olisi enää välttämättä hengissä eikä lastakaan olisi elävänä maailmaan saatu.

[/quote]

olen siis se jolla etinen istukka





Meidän kunnassa tarjotaan ainoastaan niskaturvotus-ultra. Rakenne katsotaan siinä samassa ultrassa.

Loppuraskauden sisätutkimuksen tarkoitus on arvioida kohdunsuun kypsyyttä ja syntyvän lapsen kokoa suhteessa lantion luustoon. Samalla vauvan kokoa arvioidaan myös vatsanpäältä ulkotutkimuksella. Jos herää epäily mahdollisesta epäsuhdasta saa lähetteen äitiyspolille lapsen koko- ja synnytystapa-arvioon.

Olin raskausdiabeteksen takia seurannassa, mutta viimeinen seurantakäynti oli viikolla 31. Koska kaikki oli hyvin, kävin vain neuvolassa. Synnytys päätyi sektioon, mutta lääkärin mielestä virhetarjontaa on vaikea havaita.

Menisin mielelläni loppuraskauden sisätutkimukseen, jos se vain asuinmaassani tarjottaisiin. Tai eihän täällä ole tehty sisätutkimusta missään vaiheessa raskautta. Nyt 39. viikolla ensimmäistä odottavan kaikenlaiset tuntemukset (mm. voimalliset ja tiheät harjoitussupistukset) saavat kyllä aprikoimaan, mikä kohdunsuun tilanne on - jotenkin olisi kiva tietää, onko siellä mitään edistystä tapahtunut. Huolettaa myös hieman se, ettei mitään synnytystapa-arviota tehdä.

Minusta sisätutkimukset on vastenmielisiä, eikä mulle niitä tehtykään kuin kerran joka raskaudessa. Kun kysyin lääkäriltä ovatko ne jotenkin välttämätttömiä, hän sanoi että ei ole, niillä vain katsotaan kohdunsuun tilanne. Minä sanoin, että eiköhän se selviä kun lapsi alkaa syntymään. Ja niin selvisi, joka kerta. Tietysti voi olla eri asia, jos on jotain häikkää.



Ultrata annoin yhden kerran kun lääkäri sanoi, että sillä juuri katsotaan missä istukka sijaitsee. Vanhempi kätilö tutki käsituntumalla sikiön kokoa loppuraskaudessa ja osui aina kutakuinkin oikeaan.