Mikä mussa on hassusti kun tänään mun läheinen on menehtynyt
Ja ei kauheasti itketä, ? Olenko jotenkin outo hän oli yli 80v ja hyvin sairas.ehkä tiedostin että tämä loppu on hänelle pelastus kärsimyksestä. Mikään hoito ei enää meinannut auttaa.mulla on jotenkin kevyt olo kun tietää että hän ei enää kärsi.olenko ihan hirveä?:(
Kommentit (11)
Hän on hommansa tehtyään ansainnut seppeleen.
Sincc
Hän on päässyt taiwaan kotiin. Iloitkaamme !
Ihan normaalia. Pitkään sairastavan kohdalla surutyö tulee tehtyä jo matkan varrella.
Monesti kuolema on kärsineelle lopulta helpotus, otan osaa
Et ole ollenkaan hirveä. On täysin normaalia, että kuolinuutinen ei välttämättä itketä. Surra voi ilman kyyneliäkin. Helpotuksen tunnekin on täysin normaalia, kun kyseessä on pitkään sairastanut ihminen. Osan ottoni.
Et ole. Jokainen suree omalla tavallaan. Ja pitkään sairastaneelle poispääsy tuo levon. Monesti myös läheisille.
Vaali niitä muistoja, hyviä muistoja.
Osanottoni. m40.
No hyvä olen mä tänään itkenyt mutta tuntuu silti hyvältä ettei hän kärsi.oli kamalaa seurata muiden tuskaa ja voimattomuuden tunnetta. No tästä ei voi kuin alkaa elää taas omaa elämää uudestaan muistojen kanssa. Toivon että tämän ihmisen puoliso ottaa tuen vastaan eikä jää yksin.
Osanottoni. Käy jo yöpuulle, tarvitset lepoa. Tuo on ihan normaalia.
Minusta vanhan ja pitkään sairastaneen ihmisen kuolema on helpottavaa, varsinkin, jos hän on itse puhunut, että haluaisi jo päästä pois. Tällaisissa tapauksissa surun ja ikävöinnin tunteita on tullut minulle vasta paljon myöhemmin, pieninä annoksina, lyhyinä hetkinä. Se suru on ollut miedompaa, koska sen noustua pintaan asiaa on (tiedostamattaankin) käsitellyt jo kauan.
Nuoren ihmisen kuolema sen sijaan on aiheuttanut minussa voimakkaan surun, ja äkillinen, odottamaton kuolema järkytyksen. Näin voi olla, vaikkei edes olisi läheinen ihminen kyseessä.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Itku on yleensä yleisöä varten. Ei itkemättömyys tarkoita, etteikö surisi.
Joskus sitä vain lukkiintuu surun edessä ja se itku voi sitten tulla vaikka lukiessa jotain surullista uutista tai katsoessa elokuvaa. Ikäänkuin myöhäreaktiona.
Myöski shokkireaktio voi johtaa itkemättömyyteen.
Ja monestihan sitä tuntee jonkinlaista helpotustakin, jos sairas omainen pääsee usein itsekin toivomaansa ikuiseen lepoon.
Otan osaa. Itsekin menetin syksyllä vanhan omaisen.
Osanottoni, ap. Voi olla että tunteet muuttuvatkin vielä matkan varrella. Varmasti on vain hyvä päästä pois sairastelun ja pitkän iän päätteeksi. Kaikkea hyvää sinulle!
Et ole hirveä. Ei itkuttomuus tarkoita ettet olisi hänestä välittänyt.