Älypuhelimet some ja media saavat ihmisen masentumaan ja ahdistumaan

Näin väittäisin. Jo kauan ennen koronaa masennus ja ahdistus yleistyivät rajusti ja nyt tietysti koronavuotena ovat lähteneet vielä rajumpaan noususuhdanteeseen. Väitän, että älypuhelimet, sosiaalinen media sekä media itsessään ovat yksi pahimpia masennuksen ja ahdistuksen aiheuttajia. Itse asiassa tästä on selkeitä käyriä ja tutkimuksia olemassa, jotka tukevat ks. asioiden lisäävän masennusta, ahdistusta, *tsemurhariskiä jne. Ruudulle pamahtelee jatkuvasti raflaavia uutisotsikoita, jotka muistuttavat maailmanlopun meininkiä, täydellisiä, robottimaisia ihmisiä upeine kroppineen ja kasvoineen, puhelin piippaa ja hälyttelee jatkuvasti eri sovelluksista, ärsyketulva on jatkuvasti vain käden ulottuvilla.

Minulla on mies ja kaksi lasta ja tuttumme kummastelevat elämäntyyliämme. Muutimme pois kaupungista ja ostimme omakotitalon metsän reunasta läheltä kyläkoulua ja pientä kyläkauppaa. Halusimme kasvattaa lapset kaukana siitä ärsyketulvasta sekä jatkuvan kiireen tunteesta, joka kaupungissa asuessa oli läsnä jokainen päivä. Emme halunneet, että lapset omaksuvat kiireen osaksi elämää jo pieninä. Kaupungin taukoamaton liikenne ja kirkkaana hehkuvat valot haittaavat lapsen (sekä aikuisen) keskushermoston toimintaa ja keho on jatkuvasti hieman jännittyneessä tilassa.

Suurinta hämmennystä on aiheuttanut se, että meillä ei ole mitään pelilaitteita, tietokonetta eikä tablettia. Lapsilla ei ole älypuhelinta vaan älyranneke, jolla voi soittaa ja laittaa viestiä ennalta määritellyille ihmisille. Sometilejä ei ole kenelläkään. Lapset katsovat aamulla pienen hetken piirrettyjä ja sen jälkeen televisio pysyy loppupäivän kiinni eikä sitä kukaan edes pyydä saada aamun jälkeen katsoa. Sen sijaan meillä on oma kirjasto ja koko perhe harrastaa lukemista. Lapsilla on myös paljon leluja ja äärettömän vilkas mielikuvitus, luovuus sekä loputon uteliaisuus maailmaa kohtaan. En ole koskaan kuullut heidän suustaan "Äiti, on tylsää". Keksivät aina tekemistä. Lisäksi löytyy paljon soittimia sekä lautapelejä. Ulkona avautuu ihan toisenlainen maailma, joka on täynnä tutkittavaa. Lapset ovat aina ja kaikkialta saaneet pelkästään hyvää palautetta. Ja kummallista kyllä, lapsilla on paljon kavereita vaikka ovatkin "outoja" ja meille on kavereilla kova tunku, vaikka vaadimme älypuhelimen jättämistä meillä olemisen ajaksi. Kodissa kodin tavoilla.

Suosittelen jokaiselle masentuneelle tai ahdistuneelle ensinnäkin maalle muuttoa (jos siis yhtään pitää luonnosta) sekä ehdottomasti sometilien poistamista. Mediaa ei kannata seurata kuin vain sen verran, että pysyy kärryillä maailman menosta, sellaiseen perus selailuun menee 5 min. Älypuhelimesta kannattaa tehdä pesäeroa pikku hiljaa ja hiljentää aluksi kaikki sovellukset ja alkaa tietoisesti välttelemään puhelimeen tarttumista. Jossain vaiheessa huomaa, että ajatukset alkavat selkiintyä ja kirkastua ja alkaa nähdä taas elämässä värit ja eri tekstuurit. Alkaa huomata asioita ympärillään eri tavalla ja lopettaa itsensä vertaamisen muihin. Vapautuu, pystyy taas hengittämään.

Tiedän, että monella juuri tämä koronavuosi on ollut hyvin raskas henkisesti. Ehkä ensi vuosi voisi olla muutosten vuosi? Kohti aitoa läsnäoloa, riippumattomuutta ja elämän kaikkia vivahteita.