Miten vastaisin nätisti uteluihin kavereista yms?

Jotkut sukulaiset kyselevät kavereista yms. Käynkö heidän kanssaan baareissa tmv. Keksin yleensä jotain ympäripyöreää, en viitsi totuutta sanoa. Saisin varmaan asperger-diagnoosin, jos sellaisen hakisin mutta mitä se muuttaa mitään? Ei siihen ole mitään parannuskeinoa. Minä en itse ymmärrä neurotyypillisiä ihmisiä eivätkä he ymmärrä kaltaistani ei-neurotyypillistä. Se on johtanut erakoitumiseen ja siihen, että vietän kaiken aikani yksin omissa oloissani, joskus voi mennä kuukausia etten puhu kenellekään mitään. Pisin aika on ollut puoli vuotta, etten ole puhunut montaakaan sanaa. En osaa ottaa kontaktia muihin ihmisiin samall tavalla, kuin neurotyypilliset tekevät. Ketäänhän ei voi pakottaakaan leikkimään kaveria. En vain itse viitsi sanoa totuttaa näille kyselijöille, tuskin he ymmärtäisivät, vanhuksia kun ovat.