Minkä ikäinen olit, kun sait tietää, että Joulupukkia ei ole olemassa ja miten sait tietää sen?

Vähän vajaa 30 v. taisin olla.

Kuka väittää että Joulupukkia ei ole olemassa?

Mitäääh? Mitä tarkoitat, ettei ole olemassa ?

Sincc

6, vanhemmat kertoivat.

Pitäähän koululaisen ymmärtää, ettei taikaukkeli lanna ilmaiseksi tauhkaa.

Kyllä joulupukki on olemassa! Minä olen nähnyt joulupukin!

Kanna

Jotain 13 taisi nolla. Äiti repäisi Joulupukin parran, ja sieltä paljastui isä.

Päättelin itse 4-vuotiaana.

Ensinnäkin vanhalla joulupukilla ei voi olla naisen sileitä käsiä ja samanlaista sormusta ja kenkiä kuin tädillä. Eikä hänen ääni ja tuoksu voi olla tädin. Kyllä se partakin näytti epäaidolta.

En varmaan koskaan oikein uskonut. Isä pukeutui joka joulu pukiksi, ja tiesin aina, että se on isä.

uistan, kuinka isä virnuili ja osoitti eleillään, ettei ole totta.

Muistan josku 5 v kysyneeni, onko totta. Ja minulle sanottiin rehellisesti.

Mulle ei koskaan lapsena yritetty uskotella, että joulupukki olisi totta.

Ikää en tarkalleen muista, joko 7 tai 8v. Jossakin vaiheessa vain lopetin uskomisen, vanhemmat eivät kertoneet että pukkia ei ole olemassa. Jatkoin silti muutaman vuoden pikkusiskon takia esittämistä että jee pukki

6-vuotiaana.

Oli kyllä synkin joulu ikinä. Eikä mainitusta syystä, vaan ihan muutenkin 😞

6 - 7 vuotiaana luin lehdestä jonkun aikuisten pakinan, josta huijaus paljastui

Mulle ei koskaan valehdeltu että olisi olemassa joukupukkia tai mitään muutakaan mielikuvitusolentoja niinkuin jumalaa.

Meillä kävi ehkä kerran pukki, kun olin 1 tai 2. Itkin kuulemma hysteerisesti koko ajan. Sen jälkeen pukkia ei enää tullut, enkä kai oikeastaan koskaan mihinkään pukkiin uskonutkaan.

Lahjoja alkoi kotona ilmestyä kaappiin jemmaan ennen joulua ja aaton aatto iltana ne pistettiin kuusen alle odottamaan aattoa.

Muutamaa viikkoa vaille 7v. Pukin parta oli kuminauhalla paikoillaan. 

Minäkin päättelin itse n. 6-vuotiaana, mutta tahdoin kovasti uskoa siihen edelleen vielä pienenä koululaisenakin.

Minusta se oli mukava ajatus, että jossain pohjoisessa , revontulten loimussa, olisi mukava pieni kylä, jossa tontut sulassa sovussa elälevät ja siellä erilaisin tehtävin auttavat joulupukkia joulumatkalleen.

Ja se on minusta ihan mukava ajatus edelleen näin yli nelikymppisenä.

Itsestäni en tiedä, mutta poikani neljävuotiaana sanoi, että ei sitä joulupukkia taida olla olemassakaan. Ei ole koskaan siihen uskonut ja puhuttaessa aikaisemmin pukista, on katsonut epäilevästi puhujaan ja ollut vain hiljaa.

Minä en ole koskaan ajatellut, että joulupukki olisi totta. Sitä asiaa ei minulle lapsena sanottu puoleen eikä toiseen, ei sanottu, että pukkia ei ole, tai että olisi. Muistan noin nelivuotiaana meillä käyneen pukin, mutta tiesin sen olevan setäni. Se oli vain jouluun liittyvä leikki ja tapa. 

Alle kouluikäisenä löysin meidän lasten kirjoittamat kirjeet joulupukille äidin vaatehyllystä.  Kävin penkomassa hänen kaapistaan mun tonttuvarusteita ja jotka halusin esitellä kaverilleni. Järkyttävä kokemus, mutta sitten päättelin että äidin on pitänyt soittaa Korvatunturille  ja luetella meidän lista sinne. Niinpä uskon joulupukkiin yhä :D